TELAN VUOSIKYMMENET

Työeläkevakuuttajat TELA ry. – Arbetspensionsförsäkrarna TELA rf. on toiminut jo yli 40 vuotta suomalaisen työeläkealan toimintaedellytysten hyväksi. Järjestön nimi on muuttunut ja toiminta-alue monipuolistunut vuosien saatossa. Erityisen nopeaa kehitys on ollut viime aikoina.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on antaa lyhyt kuvaus TELAn neljästä vuosikymmenestä. Lähteinä on käytetty asiakirjamateriaalin ohella erityisesti TELAn edesmenneen toimitusjohtaja Pentti Kostamon artikkelia teoksessa ”Eläkepolitiikka 2000-luvulle” (toim. Pekka Varoma, 1997). Suomen eläkejärjestelmää ja sen vaiheita on kuvattu mm. Eläketurvakeskuksen samannimisessä julkaisussa, joka ilmestyi vuonna 2003.

TELAn toiminnan painopisteet muutoksessa
TELA on ollut ja on edelleen työeläketurvan toimeenpanosta vastaavien yhteisöjen yhteistoimintaelin. Se on kaikkien lakisääteistä työeläketurvaa harjoittavien työeläkevakuuttajien (työeläkeyhtiöiden ja muiden työeläkelaitosten) etujärjestö. TELA edustaa jäseniään yhteisissä asioissa sidosryhmiin, kuten poliittisiin päätöksentekijöihin, viranomaisiin, työmarkkinajärjestöihin ja tiedotusvälineisiin.

Toiminnan painopisteet ovat muuttuneet luonnollisesti työeläkealan kehityksen mukana. TELAn perustaminen liittyi vuonna 1962 voimaan tulleeseen työeläkelainsäädäntöön ja silloiseen yhteiskunnalliseen ilmastoon, jossa määriteltiin eläkepolitiikan suuntaa. Myöhemmin toiminnassa ovat korostuneet mm. työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan kehittäminen sekä EU-jäsenyydestä aiheutuvat haasteet Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän asemaan.

Työeläkelainsäädäntöä on uudistettu lukuisia kertoja. Uudistustarpeet ovat johtuneet sekä eläke-etuuksien täydentämistarpeista, työelämän uudistumisesta, järjestelmän taloudellisen kestävyyden turvaamisesta että Suomen ikääntymiskehityksestä. 1990-luvun taloudellinen lama oli ponnin myös järjestelmän rakenteelliselle uudistamiselle (esim. palkansaajien työeläkevakuutusmaksun käyttöönotto).

1990-luvun alun päätöksillä jouduttiin työeläketurvassa ensimmäistä kertaa tekemään tulevia etuuksia ja niiden määräytymisperusteita koskevia sopeutustoimenpiteitä. Työmarkkinajärjestöt sopivat edelleen vuonna 1995 yksityisten alojen työeläketurvan etuuksien ja kustannusten tasapainottamisesta.

Vuosina 2001 ja 2002 tehtiin työmarkkinajärjestöjen neuvotteluryhmässä sopimukset yksityisen sektorin työeläkelainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Myöhemmin eduskunta on säätänyt sekä yksityisen (2003) että julkisen (2004) sektorin työeläketurvan uudistamisesta pitkälti samansisältöiset lait.

Vuonna 2005 voimaan tullut kokonaisuudistus on merkittävin 1960-luvun alun käynnistymisen jälkeen. Sen yhtenä merkittävänä tavoitteena on keskimääräisen eläkkeelle jäämisiän nostaminen 2 – 3 vuodella noin 62 vuoteen.

Tiedotuksen merkitys on ollut alusta asti merkittävä TELAn tehtäväkentässä. Sen toiminta-alaa on sekä valtakunnallinen viestintä että vakuutettuihin kohdentuva tiedotus- ja koulutustoiminta. Jälkimmäisestä vastaa TELA Eläketiedotus, joka on TELAn ja Eläketurvakeskuksen yhdessä ylläpitämä tiedotusyksikkö. Sen toiminta on laajentunut vuoden 2001 alusta, jolloin TELA ja Eläketiedotustoimisto ETT yhdistyivät.

TELA perustetaan vuonna 1964 - kaikki työeläkevakuuttajat tänään TELAn jäseniä
TEL:n täytäntöönpano annettiin työeläkeyhtiöiden, eläkesäätiöiden ja eläkekassojen tehtäväksi. Lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden eläketurvan (LEL) hoitaminen tuli neljän erillisen työeläkekassan tehtäväksi. Tässä vaiheessa nähtiin tärkeäksi näiden yhteisen tiedotus- ja etujärjestöorganisaation perustaminen.

Toinen syy oli eläkejärjestelmän kokonaisuuden kehittäminen. Työeläkealan oman etujärjestön tuli varmistaa, että työeläketurvan periaatteet – kuten hajautettu organisaatiomalli – turvattaisiin, eikä kansaneläkeperusteiseen järjestelmään siirryttäisi.

Työeläkelaitosten edustajat sopivat vuoden 1963 lopulla työeläkelaitosten yhteistoiminnan tarpeellisuudesta. Toimitusjohtaja Teivo Pentikäisen (Ilmarinen) johtama toimikunta ehdotti yhteistoiminnan järjestämistä ja laati sääntöehdotuksen.

Työeläkelaitosten Liiton perustava kokous pidettiin 16.1.1964 Helsingissä. Liiton perustamisasiakirjan allekirjoittivat tuolloin kaikki työeläkevakuutustoimintaa harjoittavat vakuutusyhtiöt, LEL-kassat (neljä), Merimieseläkekassa ja kuusi eläkekassaa. Allekirjoittajina oli yhteensä 21 yhteisöä.

Järjestön toiminta alkoi 1.2.1964. Ensimmäiseksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Teivo Pentikäinen ja ensimmäiseksi asiamieheksi (toimitusjohtajaksi) oik.kand. Juhani Salminen.

 
TELAn kevätkokous 11.4.1975. TELAn hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Teivo Pentikäinen ja sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.

TELAn jäsenkunta on vähitellen laajentunut kattamaan sekä yksityisen että julkisen työeläkekentän kokonaisuudessaan.

Uudet jäsenet ovat liittyneet TELAan seuraavasti:

• 1965, Kunnallinen eläkelaitos, nykyisin Kuntien eläkevakuutus
• 1969, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela
• 1973, eläkesäätiöt; Eläkesäätiöyhdistyksen (ESY) kautta
• 1975, Valtiokonttori
• 1976, LEL Työeläkekassa (1.7.2003 alkaen Etera)
• 1981–1990, eläkekassat (ne, jotka TELAn ulkopuolella)
• 1983, Eläke-Sampo
• 1984, Eläke-Tapiola (aikaisemmin Aura sekä Pohja)
• 1986, TaEL-kassa
• 1996, Kirkon keskusrahasto
• 1998, Eläke-Fennia
• 2001, Kelan toimisuhde-eläkkeet
• 2004, Suomen Pankin eläkelaitos

TELAn toiminta kehittyy - työmarkkinajärjestöt mukana
TELAn toiminnan alkuvaiheita leimasi uuden työeläkejärjestelmän tunnettavuuden lisääminen sekä työeläkealan hyväksyttävyyden kasvattaminen. TELA oli tuolloinkin foorumi yhteisten asioiden, edunvalvonnan ja eläkepolitiikan hoitamiselle.

Vuonna 1966 sovittiin tiedotuksen työnjaosta TELAn, Eläketurvakeskuksen ja tuolloin perustetun Eläketiedotustoimiston kesken. TELAn osalta tiedotustoiminta painottui sidosryhmäviestintään sekä eläketurvan kehittämisen esilläpitoon. Kuitenkin lähinnä vakuutetuille kohdennettiin jo klassikoksi muodostunut ”Työeläketurva ja muu sosiaalivakuutus” –tietopaketti.

TELAn toimiston miehitystä vahvistettiin tiedotussihteereillä, joiden erityisenä tehtävänä oli työeläketietouden ja työeläketurvan lähtökohtien viestin välittäminen ennen kaikkea palkansaajajärjestöjen aluejärjestöille.

Siirryttäessä 1970-luvulle eläkejärjestelmän kehittäminen kietoutui osaksi tulopoliittisia kokonaisratkaisuja. TELAn rooli alkoi muuttua asiantuntijuudeksi. Liitolla oli jatkuvasti kiinteät ja hyvät yhteydet työmarkkinajärjestöihin.

Työmarkkinajärjestöyhteistyöstä mainittakoon TELAn yhteyteen vuonna 1974 perustettu työeläkevakuuttajien ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen luotonantoneuvottelukunta (LUNE). Vuodesta 2001 sen nimenä on ollut sijoitusasiain työmarkkinaneuvottelukunta. Se toi mukaan TELAn toimintaan tutkimuksen ja nykyään erittäin merkittävän tilastotoiminnan.

Vuonna 1975 tehtiin sopimus työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajien osallistumisesta työeläkeyhtiöiden hallintoon.

Vuonna 1988 sovittiin työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken korkean tason neuvottelukunnan perustamisesta TELAn yhteyteen. Neuvottelukunnan toiminta on nyttemmin tyrehtynyt, koska työeläkekysymyksiä on käsitelty 1990-luvun alusta lähtien nk. Puron neuvotteluryhmässä, joka on koostunut työmarkkinajärjestöjen ja työeläkealan edustajista.

 
Työmarkkinajärjestöjen ja työeläkelaitosten edustajien neuvottelukunnan kokous 1989. Vasemmalta: P. Merenheimo, R. Lehtinen, A. Aitamurto, P. Kostamo, J. Reini (pöydän päässä), T. Kahri, M. Moren, E. Makkonen, A. Metso, R. Kausto ja J. Salminen.

Työeläkevarojen sijoittaminen muuttuu rahamarkkinoiden mukana
Keskustelu työeläkevarojen sijoittamisesta on ollut vilkasta koko sen historian ajan. Vuonna 1967 tehtiin sopimus, jossa työeläkelaitokset merkitsivät valtion obligaatioita sovitun määrän käytettäväksi työllisyyden ylläpitämiseen. Obligaationeuvotteluita jatkettiin vuosittain aina 1980-luvun loppuun asti. Työeläkelaitokset merkitsivät mm. voimalahankkeisiin, vuokra-asuntotuotantoon ja työllistämiseen liittyviä obligaatiolainoja.

1990-luvulle tultaessa rahoitusmarkkinat alkoivat vapautua. Työeläkelaitosten perinteinen sijoitustoiminta, varojen lainaaminen suomalaiselle elinkeinoelämälle varmoja vakuuksia vastaan, oli hiipumassa nopeasti. Valtion liikkeelle laskemien joukkolainojen osuus hallitsi sijoitustoimintaa.

Puron ryhmässä sovittiin syksyllä 1996 työeläkelaitosten sijoitustoiminnan kehittämisestä. Ratkaisu sisälsi uudet toimintapääomavaatimukset, rahastoille hyvitettävän koron sekä rahastokoron ja perustekoron välisen tulovirran tasauksesta toimintapääomien ja rahastojen vahvistamiseen. Turvaavuuden ja tuottavuuden vaatimukset voitiin siten ottaa yhtäaikaisesti huomioon.

Työeläkevakuuttajat ovat suunnanneet sijoitustoimintaansa yhä enemmän arvopapereihin sekä entistä joustavammin korkopapereihin. Sijoituksia on tehty enenevästi Suomen ulkopuolelle.

 
Obligaationeuvottelut 21.8.1967. Pöydän päässä oikealla puheenjohtajana toiminut valtiovarainministeri Mauno Koivisto. Hänen vasemmalla puolellaan sohvalla Teivo Pentikäinen, ja sohvan toisessa päädyssä sihteerinä ollut Juhani Salminen.

Luottamus lakisääteiseen työeläkkeeseen lisääntyy - uusia toiminta-alueita TELAan 1990-luvulla
Kansalaisten työeläkeasenteita on mitattu järjestelmällisesti. Järjestyksessään seitsemäs työeläkeasennetutkimus julkaistiin vuoden 2004 lopulla. Järjestelmän hyväksyttävyys on 1990-luvun pienen notkahduksen jälkeen ollut kasvussa. Esimerkiksi ansiosidonnaisen työeläkkeen takana on lähes 90 prosenttia suomalaisista. Keskustelu nk. eläkepommista jäikin aikanaan suutariksi.

”Työstäsi kasvaa työeläke” – TELAn työeläketurvan 25-vuotisjuhlavuotena lanseeraama tunnus – on siten vastannut myös suomalaisten käsitystä työeläketurvan tehtävästä.

Kuntoutus oli ollut TELAn toiminnassa mukana alusta pitäen. Laajemmin aihepiiri tuli TELAn toimintaan kuntoutuksen, työkyvyn ylläpidon ja työhyvinvoinnin kokonaisuutena. Ammatillisen kuntoutuksen määrät olivat nousseet nopeasti myös uudistetun kuntoutuslainsäädännön ansiosta (1991, 2004). Osana työmarkkinajärjestöjen sopimuksia TELA on toteuttanut aihepiiriin liittyen kolme laaja-alaista kampanjaa ja projektia. 

• Työkyky kunniaan (1990-1992)
• Huomisen työkyky (1996–1998)
• Työ kuntoon (2002–2004)

Kohderyhminä ovat olleet sekä työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon ammattihenkilöstö että erilaiset työpaikkavaikuttajat, kuten luottamushenkilöt.

Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi TELA toteutti yhteisytössä Vakuutuskuntoutus VVK:n kanssa Kuntoutus- ja työkyvyn arviointiverkostohankkeen vuosina 2000-2003. Sen pohjalta käynnistettiin työhönkuntoutumisen palveluverkosto.

Yhdessä Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin kanssa toteutettiin vuosina 2006-2009 FACULTAS toimintakyvyn arvointi -projekti, jonka tuloksena luotiin lääkäreiden käyttöön yhtenäisiä käytäntöjä potilaiden toimintakyvyn arvioinnissa.

TELAn toiminnassa on painottunut 1990-luvun alusta myös valmiusasiat. Valmiusasiain neuvottelukunnan tehtävänä on luoda ja ylläpitää valmiudet turvata välttämättömät työeläkepalvelut kaikissa olosuhteissa, myös poikkeusoloissa. Toiminta kehittyi yhteisten valmiussuunnitelmien työstämiseen.

Viime aikoina valmiustoiminta on kehittymässä yleisemmin varautumiseen erilaisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin, jolloin varautumisen aste liittyy kriisiin tai poikkeuksellisen tilanteen luonteeseen.

Suomen EU-jäsenyys vuonna 1995 merkitsi TELAn edunvalvonnan olennaista tiivistymistä, jotta suomalaisen lakisääteisen työeläkealan ominaispiirteet voitaisiin turvata. Jäsenyysneuvottelujen yhteydessä EU:n komission piiristä edellytettiin unionin jäsenyyden ehtona henkivakuutusdirektiivien soveltamista myös työeläkeyhtiöihin. TELAn laajan selvitysmateriaalin sekä viestintä- ja vaikuttamistoiminnan avulla saatiin aikaan tulos, joka toisaalta takasi työjärjestelmämme peruselementit ja jatkuvuuden, toisaalta antoi mahdollisuuden EU:n jäsenmaiden yhteisöille harjoittaa työeläkevakuutusta Suomessa.

Uudelleen asia ajankohtaistui vuonna 2003, kun EU:n uutta perustuslakia valmisteltiin ja unioni laajeni merkittävästi. TELAn tiivis edunvalvonta kohdentui korostetusti Suomen valtiollisiin päättäjiin ja neuvottelijoihin sekä EU:n instituutioihin, kuten EU:n parlamentin suomalaisiin jäseniin. Vuoden 2004 kesäkuussa saavutettiin neuvottelutulos, joka takaa Suomen työeläketurvalle jäsenyysneuvotteluissa päätetyn aseman.

2000-luku tuo uusia tuulia
TELAn organisatorinen rakenne uudistui 2000-luvun alussa. TELAn ja Eläketiedotustoimiston toiminnot yhdistyivät vuoden 2001 alusta työmarkkinajärjestöjen, TELAn ja Eläketurvakeskuksen kesken tehdyn sopimuksen mukaisesti. TELAn johtoryhmärakenne uudistettiin. Kansainvälisten asioiden ja viestinnän asiantuntemuksen ohella täydennettiin asiantuntemusta myöhemmin työeläketalouden ja –rahoituksen osalta.

Toiminnassa otettiin käyttöön TELAn hallituksen syksyllä 2000 hyväksymät periaatteet ja toimintatavat.

Työeläketurvan rahoituksen kannalta merkittävimmäksi muodostui sosiaalimenojen kehitystä ja sosiaaliturvan rahoitusta pitkällä aikavälillä selvittäneen SOMERA-toimikunnan mietintö (2002). Sen suosituksista keskeisiä olivat elinaikaisen työajan pidentäminen kolmella vuodella, eläkemaksujen pitäminen mahdollisimman tasaisena sekä työeläkejärjestelmän rahastosijoitusten vuosittaisen reaalituoton korottaminen 3,5 prosenttiin. SOMERA-toimikunnassa ja sen alatyöryhmissä oli mittava TELAn ja muun työeläkealan edustus.

Keskustelu työeläkevarojen sijoittamisesta on ollut vilkasta. TELA on osallistunut tähän aktiivisesti mm. keskustelemalla yhteiskuntavastuullisuudesta, esittämällä sijoitustoiminnan säännösten väljentämistä sekä kehittämällä ja ajanmukaistamalla sijoitustilastotuotantoaan. Sijoitustilastot ovat myös TELAn viestinnän keskeinen työkalu.

Parhaillaan valmistellaan Puron ryhmässä sitä, miten työeläkevakuuttajien riskinkantokykyä voitaisiin lisätä tavoitteena työeläkerahastojen tuoton parantaminen ja siten työeläkemaksujen nousupaineen vähentäminen.

Muussa työeläkepoliittisessa toiminnassa edistettiin työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteita selvitysmiesvalmistelun jälkeen laajassa STM:n asettamassa kilpailuryhmässä sekä sen alatyöryhmissä.

Kattavaa edunvalvontaa EU-asioissa
TELA päätti hakea jäsenyyttä EU-tasolla toimivassa edunvalvontajärjestössä AEIP (European Association of Paritarian Institutions). TELA on ollut vuodesta 2002 järjestön täysjäsen ja lisäksi hallituksen työvaliokunnan jäsen.

AEIP kokoaa Eurooppa-tasolla edunvalvontajärjestönä sosiaaliturvaa tarjoavia yhteisöjä, joiden hallintoon työmarkkinaosapuolet osallistuvat. EU:n komissio tunnustaa AEIP:n edustavaksi edunvalvontajärjestöksi, jota kuullaan valmisteltavissa asioissa.

EU-kysymysten toinen merkittävä vaikutuskanava ovat ministeriöiden EU-valmistelujaostot, joiden toimintaan TELA osallistuu. TELA oli aktiivinen, kun Suomi valmisteli EU:lle ensimmäistä kansallista eläkestrategiaraporttiaan.

Viestintää ja työkykyä
Työeläkeviestinnän merkitys on kasvanut jatkuvasti. Erityisesti tämä on korostunut työeläkeuudistuksen edistämisessä ja sijoitustoiminnan tunnettavuuden lisäämisessä. TELAn viestintä- ja vaikuttamistoimintojen perustana ovat olleet vuosittainen päivitettävät viestintästrategia ja vaikuttamissuunnitelma. Päätöksentekijöitä ja virkamieskuntaa on tavattu useissa kahdenvälisissä tilaisuuksissa. Tiedotusvälineiden edustajille on pidetty kutsupohjaisia seminaareja sekä kahdenvälisiä toimituskohtaisia tilaisuuksia.

TELAn viestinnän painopiste on siirtymässä painetusta viestinnästä verkkoviestintään. TELAn verkkosivujen sisältöön ja ulkoiseen ilmeeseen on panostettu.

Sähköisten verkkopalveluiden merkitys on muutenkin kasvava. Työeläkealan kannalta olennaisimpia ovat olleet palkka.fi sekä tyoelake.fi. Näissä TELAn ja sen jäsenyhteisöjen voimavarat ovat olleet tiiviissä käytössä, kun em. yhteistyöhankkeita on valmisteltu.

Työeläkekuntoutuksen saralla kehitys on ollut myös vilkasta. TELAn hallitus hyväksyi vuonna 2001 asiakirjan työeläkekuntoutuksen kehittämisestä. TELA julkisti vuonna 2002 linjauksen ”Työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen visio 2005”. Kuntoutuksen taloudellisuuteen ja vaikuttavuuteen liittyviä tunnuslukuja seurataan systemaattisesti.

Työeläkevakuuttajien ja kuntoutuslaitosten väliseen yhteistyöhön kehitettiin vuonna 2003 käyttöön otettu verkkopalvelu, KuntoutuNET. Työhönkuntoutumisen palveluverkostoa toteutetaan työeläkevakuuttajien ja Vakuutuskuntoutus VKK:n kanssa.

TELA on ollut aktiivinen myös koulutus- ja tutkimustoiminnan edistämisessä. Työeläkeopetuksen kehittämisestä yliopistoissa on tehty toimenpideohjelma ETK:n kanssa. Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton kanssa on edistetty työeläkeopetusta sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. TELA on tukenut korkeakoulu-opiskelijoiden opinnäyte- ja harjoittelutöitä.

Suomalaisesta sosiaaliturvasta on laadittu asiantuntija- ja tutkijatyönä kattava yleisesitys ETK:n ja Kelan kanssa.

Tulevaisuuden haasteita
TELAn toiminnan keskeisiä haasteita ovat keskeisimmin ne tekijät, jotka ovat työeläkeuudistuksen taustalla. Keskimääräisen eläkkeelle jäämisiän nostaminen ja ikääntyvien työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn turvaaminen ovat näköpiirissä olevana ajanjaksona sekä taloudellisen että sosiaalisen kestävyyden taustalla. Kustannusten ja etuuksien suhde on ratkaistava siten, että työn tekemisen ja teettämisen edellytykset pysyvät hyvinä, mutta samanaikaisesti työeläke tarjoaa riittävän ja oikeudenmukaisen toimeentulon vanhuuden ja työkyvyttömyyden turvaksi. Se takaa myös lakisääteisen työeläkkeen hyväksyttävyyden uusien sukupolvien joukossa.

Päätökset työeläkeuudistuksen sisällöstä eivät yksin riitä. Tarvitaan asenteiden muutosta ja tietoa, jotta uudistuksen tavoitteet toteutuvat myös käytännössä. Työurien on pidennyttävä, mutta työssä pitää myös kokea arvostusta ja viihtyä, jotta myös jaksaisi pidempään. Tässä työssä TELAlla ja sen jäsenyhteisöillä on osaltaan keskeinen tehtävä. Sen vuoksi TELA on ollut toteuttamassa laajaa asennemuutoskampanjaa työurien pidentämisen puolesta. Kehitys näyttääkin hyvältä, sillä vuoden 2005 aikana yli 63-vuotiaat ovat jatkaneet työelämässä ennakoitua paremmin ja yli 60-vuotiaiden työllisyysaste nousee.

”Uudistuva työeläke - sijoitus tulevaisuuteen” –tunnuslausetta – joka sisältyy TELAn viestintästrategiaan - testataan käytännössä, suomalaisilla työpaikoilla.

TELAn toimisto

TELAn toimistossa työskentelee 27 henkilöä, joista vajaat puolet on TELA Eläketiedotuksen tiedottajia.

Toimitusjohtajana on ollut vuodesta 2000 Esa Swanljung.

TELAn toimisto on sijainnut vuodesta 1976 Helsingissä, os. Lastenkodinkuja 1.

TELAn hallituksen puheenjohtajat 1964-

toimitusjohtaja Teivo Pentikäinen 1964-1975
varatuomari C.G. Aminoff 1975-1978
toimitusjohtaja Juhani Salminen 1979-1984
toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen 1985-1988
toimitusjohtaja Risto Kausto 1989-1991
toimitusjohtaja Kari Puro 1992-1994
toimitusjohtaja Paavo Pitkänen 1995-2004
toimitusjohtaja Lauri Koivusalo 2004-2005
toimitusjohtaja Matti Vuoria 2005-2008
toimitusjohtaja Harri Sailas 2008-

TELAn toimitusjohtajat 1971-

Juhani Salminen 1964-1971
Aaro Kärkkäinen 1972-1976
Pentti Kostamo 1976-2000
Esa Swanljung 2000-

Pekka Piispanen

Takaisin