Tarkastelemme oheisten aikasarjakuvien avulla suomalaisten työeläkevakuuttajien pörssiomistuksia vuodesta 2004 alkaen. Kuvissa on tarkasteltu sekä koko työeläkealaa että erikseen työeläkeyhtiöitä. Päivitämme kuvat kerran vuodessa helmi-maaliskuun aikana.

Kuvasarjan voi myös ladata oheisena pdf-tiedostona:

Aikasarjat työeläkealan suomalaisista pörssiomistuksistapdf, 256 kB

Vuoden 2016 lopussa koko työeläkeala omisti 13,8 miljardin euron edestä suomalaisia noteerattuja osakkeita. Näistä omistuksista 72,4 prosenttia eli tasan 10,0 miljardia euroa oli työeläkeyhtiöiden hallussa. Loput 27,6 prosenttia olivat julkisalojen eläkevakuuttajien, eläkesäätiöiden ja –kassojen sekä ns. erityiseläkeyhteisöjen (Mela, MEK) omistuksia. Yhtiöiden ja koko toimialan kehitys on pitkälti samansuuntaista vuosivälillä 2004–2016.

Ajanjaksolla 2005–2007 työeläkealan kotimaisten noteerattujen osakkeiden omistukset kasvoivat suotuisan markkinakehityksen ja lisäostojen myötä noin viiden miljardin euron verran. Tämän seurauksena työeläkealan osuus Helsingin pörssin markkina-arvosta kasvoi hieman. Finanssikriisin vaikutus näkyy vuoden 2008 kohdalla, jolloin työeläkealan kotimaisten noteerattujen osakeomistusten markkina-arvo tippui rajusti pörssikurssien laskun seurauksena. Helsingin pörssin markkina-arvo supistui vieläkin enemmän, jonka seurauksena työeläkealan osuus Helsingin pörssin markkina-arvosta jatkoi kasvuaan.

Helsingin pörssin markkina-arvo ei ole palautunut finanssikriisiä edeltävälle tasolle, toisin kuin työeläkealan kotimaisten noteerattujen osakkeiden markkina-arvo, joka on tällä hetkellä (vuoden 2016 lopussa) kaikkien aikojen korkeimmalla tasollaan. Kehityksen taustalla on niin suotuisa markkinakehitys kuin lisäostotkin aiempina vuosina. Tosin työeläkeyhtiöiden omistus suhteessa koko pörssin markkina-arvoon on laskenut.

Työeläkealan osuus Helsingin pörssin markkina-arvosta kasvoi vauhdikkaammin finanssikriisin jälkeisinä vuosina, aina vuoteen 2011 asti. Vuonna 2012 tämä kehitys kääntyi, kun suhtautuminen Suomen osakeriskiin muuttui. Työeläkevakuuttajat tekivät kotimaisten noteerattujen osakkeiden osalta ostoja suurempia myyntejä. Samanaikaisesti pörssin markkina-arvo elpyi heikon vuoden 2011 jälkeen. Vuoden 2012 kehitys on jatkunut myös vuosina 2013–2016, jolloin jokaisena vuonna myynnit ovat olleet ostoja suuremmat.

Työeläkealan kotimaisten noteerattujen osakkeiden vaihto, myyntien ja ostojen euromääräinen summa, kasvoi ajanjaksolla 2004–2007. Finanssikriisi katkaisi tämänkin kehityksen. Vuoden 2009 jälkeen vaihto on lähtenyt uuteen kasvuun ja palautui 2010-luvun alussa finanssikriisiä edeltävän ajan tasoille.

Helsingin pörssin vaihto ei kuitenkaan ole palautunut finanssikriisiä edeltävälle tasolle, vaan on jäänyt huomattavasti tätä alemmalle tasolle. Vuosien 2009–2012 keskimääräinen vaihto on hieman alle puolet vuosien 2004–2008 keskimääräisestä vaihdosta. Tämän kehityksen myötä, työeläkealan osuus Helsingin pörssin vaihdosta on noussut finanssikriisin jälkeen.

Suurinta tämä nousu oli vuonna 2012, kun Helsingin pörssin vaihto pieneni entisestään, reilun neljänneksen vuosina 2009–2011 vallinneeseen tasaiseen vaihtoon nähden. Vuonna 2013 työeläkealan kotimaisten noteerattujen osakkeiden vaihto tippui alle puoleen vuonna 2012 vallinneeseen tilanteeseen nähden. Kun pörssin vaihto pysytteli lähes vuoden 2012 tasolla, niin työeläkealan osuus tästä vaihdosta laski voimakkaasti.

Työeläkealan vaihto pörssistä on trendinomaisesti heikentynyt vuoden 2012 jälkeen aina viime vuoteen 2016 asti. Kehityksen taustalla on varojen entistä tehokkaampi riskienhajautus. Lisäksi eläkevarat ovat kasvaneet suuriksi, minkä seurauksena sopivien sijoituskohteiden etsiminen vaatii osin kotimaan rajojen ulkopuolelle sijoittamista. Toisaalta eri alueiden osuuksien muutoksiin vaikuttaa myös se, miltä alueilta tuotot ovat parhaimmat.

Vuonna 2016 työeläkealan kotimaisten noteerattujen osakkeiden vaihto oli saman suuruista kuin vuosina 2015 ja 2014.