Työeläkevaroja kuvaavat aikasarjat sisältävät seuraavat kaksi kuvaa:

  • työeläkevarojen osuus bruttokansantuotteesta vuodesta 1997 alkaen
  • työeläkeyhtiöiden sijoitusten jakautuminen vuodesta 1980 alkaen
    • osakkeet ja muut
    • takaisinlainat
    • joukkovelkakirjat, sijoituslainat, rahamarkkinat
    • kiinteistösijoitukset.

Kuvasarjat päivitetään vuosittain helmi-maaliskuun aikana, kun edellisen vuoden tiedot ovat saatavilla. Kuvasarjat voi myös ladata oheisena pdf-tiedostona:

Aikasarjat sijoitusvaroistapdf, 139 kB.

Työeläkevarat ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaneet 38 prosentista 87 prosenttiin vuosina 1997 – 2015. Kasvujohteisessa jaksossa on mukana muutamia vuosia, jolloin varojen absoluuttinen määrä on pienentynyt rahoitusmarkkinoiden vaikeiden olosuhteiden seurauksena. BKT:n kehitys on ollut vuositasolla pääsääntöisesti positiivista. Vain vuonna 2009 BKT supistui, kun rahoitusmarkkinakriisin vaikutukset ulottuivat Suomen reaalitalouden puolelle. Varojen kasvu suhteessa BKT:hen johtuukin enimmäkseen sijoitusten tuotoista.

1980–luvulla takaisinlainat olivat työeläkeyhtiöiden suurin yksittäinen sijoitusluokka, käsittäen lähes kaksi kolmasosaa kaikista sijoituksista. Toiseksi suurin sijoitusluokka oli muut korkosijoitukset kuin takaisinlainat. Nämä sijoitukset käsittivät joukkovelkakirjat, sijoituslainat ja rahamarkkinasijoitukset.

Työeläkeyhtiöiden sijoituksista valtaosa, noin 80 prosenttia, muodostui takaisinlainoista ja sijoituslainoista. 1990-luvulla Suomen valtionlainojen osuus yhtiöiden sijoituksista nousi yli kolmasosaan. Vuoden 1997 ja 2007 sijoitusuudistukset kasvattivat työeläkeyhtiöiden osakesijoittamista. Vuosina 2007 – 2015 on yhtiöiden sijoituksista ollut noin 30 – 49 prosenttia sijoitettuna osakkeisiin ja osaketyyppisiin sijoituksiin. Osake- ja osaketyyppisillä sijoituksilla tarkoitetaan noteerattuja osakkeita (ml. rahastot), hedge-rahastoja sekä muita osakesijoituksia, joihin kuuluvat muun muassa pääomasijoitukset ja noteeraamattomat osakesijoitukset.