07.04.2017

Eläkevarallisuuden syöminen ei ole ilmainen lounas

Usein kuulee puhuttavan eläkejärjestelmän valtavista varoista. Kansalaiset, poliitikot ynnä muut ryhmät päivittelevät eläkevarojen suurta määrää. Olenpa siihen todennäköisesti itsekin joskus syyllistynyt.

Ja onhan toki niin, että eläkerahastoissa lepää mittava varallisuus. Vastikään julkaistun sijoitusanalyysimme mukaan työeläkevarojen määrä viime vuoden lopussa oli 189 miljardia euroa. Siis lähestulkoon Suomen kokonaistuotannon verran. Työeläkevarat karttuivat liki 8 miljardia euroa yksinomaan viime vuonna.

Vastuita on enemmän kuin varoja

Työeläkevarojen määrä ei kuitenkaan itsessään ole vielä kovin kiinnostava tieto. Paljon olennaisempaa on tieto nettovarallisuudesta. Varojen lisäksi tulee huomioida kolikoin toinen puoli eli ne hieman mystiset eläkevastuut.

Eläkevastuulla viittaan tiettyyn päivään mennessä kartutettuihin eläkkeisiin, jotka lankeavat maksettavaksi ennemmin tai myöhemmin. Pohditaan siis kahta lukua, jotka ETK ystävällisesti meille tarjoaa (Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2016, sivu 96, Taulukko L.3.1.). Eläkevaroja vuoden 2015 lopussa oli 181 miljardia euroa. Eläkevastuita samalla hetkellä oli 639 miljardia euroa. Varoja oli ja on siis huomattavasti vähemmän kuin vastuita. Tästä näkökulmasta katsoen eläkevarallisuus kellahtaa negatiivisen puolelle. Järjestelmässä onkin velkaa varallisuuden sijaan.

Onko eläkejärjestelmä jotenkin pulassa? Ei syytä huoleen - varojen lisäksi palkasta lohkaistava työeläkevakuutusmaksu takaa eläkkeiden rahoituksen. Toisaalta kaikki eläkeläisetkään eivät tietenkään jää yhtä aikaa eläkkeelle, joten kaikkea (netto)velkaa ei myöskään tarvitse maksaa kerralla.

Eläkkeet kyllä maksetaan ajallaan.

Eläkevarojen purkaminen ei ole ilmaista

Puheen tasolla eläkevaroihin suhtaudutaan joskus huolettomasti. Ikään kuin varojen purku olisi jonkinlainen ilmainen lounas. Aivan kuin eläkevastuita ei olisikaan.

Eläkevarallisuuden purkaminen olisi kuin lypsävän lehmän tappamista.

Eläkevarallisuuden purkaminen nyt tai lähitulevaisuudessa olisi vähän niin kuin lypsävän lehmän tappamista. Rahastojen purkaminen tarkoittaisi yksinkertaisesti korkeampaa maksurasitusta tulevaisuudessa. Tämä jää usein mainitsematta.

Sukupolvien välisestä tulonjaosta

Rahastojen purkaminen lähitulevaisuudessa olisi merkillistä myös sukupolvien välisen tulonjaon kannalta.

Ismo Riskun laskelmien (Yksityisalojen palkansaajien työeläkkeet syntymävuoden ja sukupuolen mukaan) mukaan eläkejärjestelmän sisäinen tuotto alenee noin 1940-luvulla syntyneiden 6,5 prosentista 1970-luvulla syntyneiden vähän yli 2 prosenttiin. Nykylainsäädännön mukaisesti suuret ikäluokat hyötyvät järjestelmästä selvästi myöhempiä ikäpolvia enemmän.

Rahastojen purkaminen jyrkentäisi siten entisestään sukupolvien välistä tulonjakoa. Haluammeko todella mennä tähän suuntaan?

Yleisenä ohjenuorana suhtautuisin epäluuloisesti ehdotuksiin, jossa eläkevaroja puretaan ilman minkäänlaista pohdintaa eläkevastuista. Kakkua ei voi syödä ja säästää samaan aikaan.

Ilmaisia lounaita tarjoavilla nimittäin tuppaa olemaan ketunhäntä kainalossa.

Kommentit(3)

10.04.2017  Lauri Saukkoriipi  
Blogissa pelotellaan, että eläkevarojen hyödyntäminen johtaisi huonompaan tilanteeseen eläkemaksujen osalta.
Mistä löytyy analyysi tilanteesta, jossa eläkevarojen kartuttaminen lopetetaan ja tuotot käytetään eläkkeiden maksuun ?
11.04.2017  Mauri Kotamäki  
Blogin tarkoitus ei missään nimessä ollut pelotella ketään. Pahoittelen, jos kirjoituksesta jäi sellainen tunne. Ihan selvyyden vuoksi: eläkevaroja on hyödynnetty, hyödynnetään ja tullaan hyödyntämään joka vuosi jo nykyjärjestelmän puitteissa. Lisätietoja eläkejärjestelmän varoista ja virroista ks. esim. työeläkerahan kiertokulkukaavio, http://www.tela.fi/tyoelakerahan_kiertokulku .

Vaihtoehtoiskustannus on taloustieteessä hyvin perustavanlaatuinen käsite. Kirjoituksen tavoitteena on tuoda esiin, että kaikilla valinnoilla on kustannuksensa. Hyvin yksinkertaistetusti jos rahastojen purkamista nopeutetaan nyt, niin se tarkoittaa pienempää rahaston kokoa tulevaisuudessa. Tämä tulisi ottaa keskustelussa huomioon, koska sillä puolestaan on vaikutusta mm. sukupolvien väliseen tulonjakoon. Eli on yksinkertaistavaa puhua rahastojen purkamisesta ikään kuin se olisi jonkinlainen ilmainen lounas.

Vastauksena kysymykseesi, yksi hyvin suoraviivainen analyysi löytyy Jukka Rantalan blogikirjoituksesta, http://www.etk.fi/miksi-elakerahastojen-annetaan-kasvaa/ . Toinen hieman syvällisempi arvio löytyy esimerkiksi Etlan muistiosta "Työeläkeindeksin palauttaminen palkkaindeksiksi tulisi kalliiksi". Muistiossa arvioidaan kahta uudistusta, jossa eläkeindeksiä korotetaan. Suosittelen vähintään lukemaan luvun "Indeksimuutos johtaa korkeampaan työeläkemaksuun, enemmin tai myöhemmin". Muistio löytyy täältä: https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Muistio-Brief-51.pdf.
13.04.2017  Lauri Saukkoriipi  
Yllä mainitut viitteet eivät kerro mitään "lounaan" todellisesta hinnasta.

Jukka Rantalan laskelma lähtee siitä, että rahastoinnin alkupääoma on ilmainen lounas, jonka kansa ja yritykset tarjoavat. Viime vuonna tämän tarjoilun hinta oli blogissa mainittu 8 miljardia.

Saksassa eläkkeitä ei rahastoida ja talous kasvaa nopeammin. Voidaan perustellusti olettaa, että Suomessa eläkerahastointi söi kasvun eväät.

Kun kommentoin, että blogissa pelotellaan, niin sen vaikutelman saa erityisesti teksteistä: "lypsävän lehmän tappaminen", "eläkevaroihin suhtaudutaan huolettomasti" ja "ketunhäntä kainalossa." Viimeinen lainaus on myös halveeraava antaen vaikutelman, että asioita kyseenalaistava on moraaliltaan huono. Teksti on sinänsä aivan linjassa Telan ja ETK:n tiedotuspolitiikan kanssa. Se tiedotuspolitiikka upposi minuunkin hyvin, kunnes korkeita TyEL -maksuja suorittaessani aloin perehtymään asioihin.
Toisaalta ymmärrän, että blogissa asioista täytyy kirjoittaa lennokkailla mielikuvilla. Jos itse kirjoittaisin blogin aiheesta, otsikkona voisi olla ”Mitä eroa on eläkerahastoinnilla ja hölmöläisten peiton jatkolla?” Se blogi olisi hyvin lyhyt.

Hyvää pääsiäistä!

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kuusi miinus kaksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.