22.06.2017

Talousindikaattorit hahmottavat mennyttä, nykyistä ja tulevaa aikaa

Taloustoimijoille on tärkeää tietää menneestä ja nykyisestä, mutta etenkin tulevasta talouskehityksestä. Yritysten, kotitalouksien ja valtioiden taloudelliset päätökset ja käyttäytyminen perustuvat pitkälti tulevaisuuden odotuksiin. Investointihalukkuus on yksi esimerkki tästä. Yleisellä optimismilla tai pessimismillä on suuri vaikutus tulevaan talouskehitykseen.

Myös sijoittajien, kuten eläkevakuuttajien on jatkuvasti sijoituspäätöksiään tehtäessä seurattava, mitä rahoitusmarkkinoilla ja reaalitaloudessa tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa. Arvioissaan tulevasta sijoittajat käyttävät hyväkseen erilaisia talousindikaattoreja. Nämä indikaattorit voidaan jakaa kolmeen osaan niiden kuvausajanhetken mukaan:

  • Mennyttä kehitystä selittäviin
  • Nykytilaa kuvaaviin
  • Ennakoiviin

Kaksi ensimmäistä auttavat sijoittajia ja muita taloustoimijoita ymmärtämään, minkälainen tilanne oli hetki sitten tai minkälainen tilanne on nyt. Historiallinen tieto auttaa osaltaan tekemään johtopäätöksiä, kuinka kyseinen talousluku tulevaisuudessa mahdollisesti kehittyy. Esimerkki mennyttä kehitystä kuvaavasta mittarista on työn tuottavuus.

Ennakoivilla indikaattoreilla on havaittu olevan ennustevoimaa, mikä tarjoaa hyvin arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan jokin asia on kehittymässä tästä hetkestä tulevaisuuteen.

Ostopäällikköindeksi – yksi merkittävimpiä ennakoivia indikaattoreita

Ennakoivista indekseistä seuratuimpia ovat teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit, kuluttajien luottamus, osakeindeksien kehitys, korkomarkkinoiden korkotaso, uusien työpaikkojen määrä, rahan tarjonta, uusien asuntojen rakennusluvat ja keskuspankkien korkopäätökset.

Esimerkiksi rahan tarjonnan nousun on havaittu indikoivan inflaation vahvistumista. Kuluttajien luottamuksen nousu taas ennakoi melko hyvin kulutuksen kasvua ja osakeindeksien nousu yritysten tulosten paranemista tulevaisuudessa.

Teollisuudenalan ostopäällikköindeksin (eng. Purchasing Managers Index, PMI) suosio perustuu sen ennustevoimaan. Ostopäällikköindeksien on yleisesti nähty ennustavan hyvin taloussuhdanteita ja siten bruttokansantuotteen kehityssuuntaa.

Ostopäällikköindeksien on yleisesti nähty ennustavan hyvin taloussuhdanteita ja siten bruttokansantuotteen kehityssuuntaa.

Niillä on voimaa liikutella rahoitusmarkkinoita. Kyseisen indeksin pisteluku julkaistaan monia muita indikaattoreita aiemmin. Se on tarkkaan seurattu mittari.

Mitä ostopäällikköindeksin luvuista voi päätellä?

Indeksin pisteytys vaihtelee 0-100 pisteen välillä. Pisteytys saadaan kysymällä yritysten ostopäälliköiltä heidän ajatuksiaan muun muassa työllistämistoimista, tuotannon tasosta, varaston koosta ja uusista tilauksista.

Indeksi heijastaa ostopäälliköiden ja siten yritysten luottamusta tulevaan, joka on yksi oleellisimmista tekijöistä talouskasvun suhteen. Alle 50:n pisteen arvo kuvastaa teollisuudenalan toiminnan vähentymistä. Vastaavasti yli 50:n pisteen luku puolestaan lisääntymisestä.

Bruttokansantuotteen ja teollisuuden toiminnan välistä suhdetta tutkimalla on havaittu, että noin 42-50 pisteen lukemassa kansantalous voi yhä kasvaa, mutta teollisuustuotanto hidastuu samanaikaisesti. Sen sijaan alle 42:n pisteen lukemassa niin kansantalouden kuin teollisuustuotannon kasvuprosentti on miinusmerkkinen. Vastaavasti yli 50 pisteen lukemassa sekä teollisuustuotanto että kansantalous kasvavat samanaikaisesti.

Indeksit eri talousalueilla

Tällä hetkellä toukokuun teollisuuden ostopäällikköindeksit ovat monella merkittävällä talousalueella yli 50 pisteen lukemissa. Maailmanlaajuinen pisteluku toukokuulta on 52,6, Yhdysvaloissa 52,7, Japanissa 53,1, euroalueella jopa 57 ja Isossa-Britanniassa 56,7. Sen sijaan Kiinassa pisteluku on valahtanut 49,6:een. Näiden lukujen valossa teollisuustuotannon luvut ennakoivat lähitulevaisuuteen positiivista talouskehitystä kaikissa eri maanosissa.

Oleellista niin PMI-indeksien kuin myös eläkevakuuttajien sijoitustoiminnassakin on pitkän aikavälin kehitys. Yhden kuukauden tai neljänneksen luvulle ei pidä antaa liian suurta painoarvoa. Tärkeä huomio onkin, että pisteluvut ovat nousseet lähes trendinomaisesti vuoden ajan, mikä on näkynyt myös reaalitalouden luvuissa: globaali bruttokansantuote kasvaa yli 3 prosentin vauhtia, minkä lisäksi kasvuennusteita on korjattu esimerkiksi kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n toimesta ylöspäin. Globaalin talouskasvun vahvistumisella on positiivisia vaikutuksia myös Suomen vientivetoiselle taloudelle ja siten tietyin osin Suomen talouskasvulle ja työllisyyden kehitykselle, joilla on olennaisia vaikutuksia eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta.

Toisaalta teollisuuden ostopäällikköindeksin voima on vuosien mittaan pienentynyt. Teollisuussektorin osuus bruttokansantuotteesta etenkin kehittyneissä maissa on pienentynyt palvelusektorin kasvattaessa osuuttaan. Tämän takia on kiinnostavaa seurata myös teollisuuden ja palvelualojen komposiitti-indeksiä, jossa molempien sektorien näkymät on huomioitu.

Ostopäällikköindeksien lisäksi on tärkeää seurata muitakin ennakoivia indikaattoreita – unohtamatta tietenkään mennyttä ja nykyaikaa kuvaavia mittareita. Ostopäällikköindeksi antaa melko hyvän kuvan tulevasta kehityksestä, mutta ei täydellistä. Sen takia indikaattorin ennustevoimaan on suhtauduttava osin myös varauksella.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on nolla miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.