Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat syksyllä 2014 työeläkeuudistuksesta, jonka pohjalta valmistellut hallituksen lakiesitykset hyväksyttiin eduskunnassa marraskuussa 2015. Uusi työeläkelainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2017. Kyseessä on laaja paketti työuriin ja työeläkepolitiikkaan liittyviä asioita.

Eläkeuudistuksessa sovitun mukaisesti työeläkelainsäädännössä tulevat vuonna 2017 voimaan seuraavat muutokset:

  • vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 65 vuoteen
  • eläkekarttumat yhtenäistyvät
  • eläkkeen karttumisen ikärajat muuttuvat
  • työeläkemaksun taso pysyy vakaana vuoteen 2019 saakka
  • osa-aikaeläke muuttuu osittaiseksi varhennetuksi vanhuuseläkkeeksi
  • voimaan tulee uusi eläkelaji, työuraeläke, pitkän ja rasittavan työuran tehneille.

Eläkeuudistuksen myötä voimaantulevat asiat ja muutokset vaikuttavat eri tavalla eri sukupolviin. Vaikutukset voivat olla joko positiivista tai negatiivisia, riippuen mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee.

Vaikutuksia arvioitaessa, on hyvä muistaa mitkä olivat työeläkeuudistuksen tavoitteet. Yksi keskeisimmistä oli työurien pidentyminen, mitä edistää keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nouseminen. Työurien pidentyminen johtaa yksilötasolla parempaan eläketurvaan, jonka riittävyyden varmistaminen oli myös yksi uudistuksen tavoitteista.

Lisäksi eläkeuudistuksen keskeisinä tavoitteina oli:

  • sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden varmistaminen,
  • työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden parantaminen pitkällä aikavälillä sekä
  • julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemisen tukeminen.

Eläkkeellä vietetty aika lyhenee, mutta kuukausieläke kasvaa

Nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna eläkkeellä oloaika lyhenee jatkossa. Eläkejärjestelmän tasolla tämä säästää eläkemenoja ja lisää maksutuloja. Näin kertyvät varat mahdollistavat tulevaisuudessa keskimääräisen kuukausieläkkeen tason nousun ja eläkemaksuprosenttien korotuspaineen purkamisen.

Pidempien työurien myötä myös eläkkeiden kertymisajat pitenevät, minkä ansiosta keskimääräiset kuukausieläkkeet nousevat jonkin verran. Koska eläkkeellä oloaika kuitenkin lyhenee nykysäännösten mukaisesta, koko eläkkeellä oloaikana maksettava yhteissumma saattaa siitä huolimatta laskea.

Eläketurvakeskus julkaisi syyskuun 2014 lopussa alustavan vaikutusarvion eläkeuudistuksen vaikutuksista suhteessa uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin. Arviot pohjautuvat Eläketurvakeskuksen tekemiin ennustelaskelmiin.

Tämän vaikutusarvion pohjalta olemme koonneet oheisen taulukon, jossa on tarkastelu eläkeuudistuksen vaikutuksia sukupolvittain viidestä eri näkökulmasta.

Eläkeuudistuksen vaikutukset sukupolvittain -taulukko

Taulukossa käsiteltyjen näkökulmien taustoja on avattu tarkemmin linkkien takaa löytyvillä sivuilla:

Kuten taulukosta on luettavissa, yhden sukupolven sisällä vaikutukset voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia tarkastelunäkökulmasta riippuen. Vaikutukset voivat myös olla sekä vähäisiä että suuria. Yhdenkään sukupolven osalta vaikutukset kaikista näkökulmista eivät ole pelkästään positiivisia tai negatiivisia.

Sukupolvien sisällä on luonnollisesti paljon yksilöllistä vaihtelua. Jokaisen omaan eläkkeeseen vaikuttaa ikäluokasta riippumatta muun muassa se, mitä valintoja henkilö tekisi toisaalta nykysäännösten ja toisaalta uudistettujen säännösten oloissa.

Eläkeuudistuksella ei ole vaikutusta ennen vuotta 2017 eläkkeelle siirtyneille eli 40-luvulla ja sitä ennen syntyneille.