Tällä tarkastellaan sitä kokonaissummaa, joka henkilölle hänen eläkkeellä viettämien vuosien aikana yhteensä maksetaan, eli kaikkien kuukausieläkkeiden yhteismäärää. Kyse on eläkeiän nousun ja kuukausieläkkeen tason muutoksen yhteisvaikutuksesta.

Eläkkeellä oloaikana saadun yhteissumman muutos, vaikutukset sukupolvittain

Miinusmerkit tarkoittavat, että ikäluokkien eläkkeellä oloaikana saama eläkkeiden yhteissumma pienenee verrattuna nykyiseen järjestelmään, joko vähän (pieni miinus) tai paljon (suuri miinus). Enimmillään miinus-merkkinen muutos alentaa koko eläkesummaa runsaat kolme prosenttia. Plusmerkit puolestaan tarkoittavat, että ikäluokkien eläkkeellä oloaikana saama yhteissumma on suurempi kuin nykyisessä järjestelmässä olisi, joko vähän (pieni plus) tai paljon (iso plus).

Odotettavissa olevan eliniän pidentyessä myös eläkkeellä vietetty aika pitenee, vaikka osa eliniän pidentymisestä käytetäänkin työntekoon.

Vaikutukset sukupolvittain vaihtelevat seuraavasti:

  • Vuosina 1950–1954 syntyneille positiivinen vaikutus on vähäinen, sillä heidän kuukausieläkkeensä ehtii kasvaa jonkin verran työeläkemaksuvähennyksestä luopumisen myötä.
  • Vuosina 1955–1984 syntyneillä yhteissumman muutos jää negatiiviseksi, sillä kuukausieläkkeen tason kasvu ei riitä kompensoimaan vanhuuseläkeiän nousua ja eläkkeellä oloajan lyhentymistä.
  • Vuosina 1985–1989 syntyneillä kuukausieläkkeen kasvu puolestaan alkaa olla sen verran merkittävä, että kokonaisvaikutus jää vain vähäisesti negatiiviseksi.
  • 1990-luvulla ja sen jälkeen syntyneillä kuukausieläkkeen tason nousu on jo niin merkittävä, että kompensoi eläkeiän nousun ja eläkkeellä oloajan lyhenemisen täysin, jolloin lopputulos jää positiiviseksi.

Sukupolvien sisällä on luonnollisesti paljon yksilöllistä vaihtelua. Jokaisen omaan eläkkeeseen vaikuttaa ikäluokasta riippumatta muun muassa se, mitä valintoja henkilö tekisi toisaalta nykysäännösten ja toisaalta uudistettujen säännösten oloissa.