Työeläkeyhtiön hallinnon muodostavat yhtiökokous, hallintoneuvosto ja hallitus. Yhtiön juoksevasta hallinnosta puolestaan vastaa hallituksen nimittämä toimitusjohtaja. Kunkin hallintoelimen tehtävät on laissa säädetty.

  1. Miten työeläkeyhtiöiden hallinto muodostuu?
  2. Mitkä ovat eri hallintoelinten tehtävät?
  3. Miksi työnantajat ja palkansaajat ovat mukana eläkeyhtiöiden hallinnossa?
  4. Kenellä on äänioikeus yhtiökokouksessa?
  5. Miten aktiivista yhtiökokouksiin osallistuminen on?
  6. Miten työeläkeyhtiöiden hallintoa säännellään?
  7. Mitä osaamista hallituksen jäseniltä edellytetään?
  8. Minkälaisista asioita hallitus päättää?
  9. Mitä hallituksen hyväksymä sijoitussuunnitelma sisältää?
  10. Miten sijoitussuunnitelma ohjaa eläkeyhtiön sijoitustoimintaa?
  11. Miten työeläkeyhtiö eroaa pelkästä sijoitusrahastosta?
  12. Mitä tarkoitetaan eläkeyhtiön lähipiirillä ja toisaalta sisäpiirillä?
  13. Miten työeläkeyhtiöt ehkäisevät sisäpiiritiedon väärinkäyttöä?
  14. Miten hallinnon sääntelyä ollaan uudistamassa?
  15. Mikä uudistamisen tavoite on?
  16. Mitkä ovat keskeiset tulossa olevat muutokset?
  17. Mitä mieltä työeläkevakuuttajat ovat uudistuksesta?

1. Miten työeläkeyhtiöiden hallinto muodostuu?

Työeläkeyhtiön hallinnon muodostavat yhtiökokous, hallintoneuvosto ja hallitus. Ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous. Työeläkeyhtiöt ovat yleensä keskinäisiä yhtiöitä, jonka omistajia ovat niiden asiakkaat.

2. Mitkä ovat eri hallintoelinten tehtävät?

Lain mukaan yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston ja päättää sen jäsenten palkkioista. Yhtiökokous vahvistaa tuloslaskelman ja taseen sekä myöntää vastuuvapauden hallintoneuvostolle, hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Hallintoneuvosto nimittää hallituksen jäsenet ja päättää heidän palkkioistaan. Hallintoneuvosto valvoo hallitusta ja toimitusjohtajaa. Käytännössä kokouksissa käydään läpi esimerkiksi eläkeyhtiön tilinpäätös ja ajankohtaisia asioita.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toisen tulee olla vakuutettujen edustajien ehdottama henkilö. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan voi nimittää myös hallintoneuvosto, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään. Esitykset hallituksen jäsenistä tekee vaalivaliokunta. Vaalivaliokunnan jäsenten tulee olla hallintoneuvoston tai hallituksen jäseniä.

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä vastaa toiminnan ja valvonnan järjestämisestä. Hallitus valmistelee yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat ja valitsee valiokunnat, jotka valmistelevat esimerkiksi nimityksiä ja palkkioita. Hallitus nimittää toimitusjohtajan.

Hallintoneuvoston ja hallituksen kokoonpanosta ja valinnasta määrätään tarkemmin yhtiöjärjestyksessä.

3. Miksi työnantajat ja palkansaajat ovat mukana eläkeyhtiöiden hallinnossa?

Työeläkeyhtiöitä koskevan lain mukaan vähintään kolmasosa työeläkeyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenistä on valittava keskeisten palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä, ja vähintään kuudesosa keskeisen työnantajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Loput edustavat asiakasyrityksiä tai muita sidosryhmiä.

Työmarkkinajärjestöt edustavat hallinnossa työeläkejärjestelmän rahoittajia eli eläkemaksuja maksavia työnantajia ja työntekijöitä. Eläkkeen katsotaan usein olevan ikään kuin myöhennettyä palkkaa, ja siten työmarkkinajärjestöillä on merkittävä rooli myös eläkkeiden hoidossa.

4. Kenellä on äänioikeus yhtiökokouksessa?

Yhtiökokouksessa äänioikeus perustuu maksettuun vakuutusmaksuun. Äänioikeus on eläkeyhtiön osakkailla eli vakuutuksenottajilla ja vakuutetuilla. Käytännössä äänioikeus on siis työnantajilla, työntekijöillä ja yrittäjillä. Työnantajan ja työntekijän välinen äänimäärä jakautuu samassa suhteessa kuin he maksavat työeläkemaksua.

Työnantajat lähettävät valitsemansa edustajansa yhtiökokoukseen. Työntekijät valitsevat keskuudestaan edustajan yhtiökokoukseen, he eivät ole osakkaita yksilönä vaan työnantajakohtaisesti ryhmänä. Yrittäjä voi tulla itse tai valtuuttaa edustajansa yhtiökokoukseen.

Kun henkilö on saanut valtuutuksen eli käytännössä valtakirjan kokousedustajaksi, hän voi ilmoittautua kokoukseen.

5. Miten aktiivista yhtiökokouksiin osallistuminen on?

Yhtiökokouksiin osallistuu tyypillisesti henkilömääräisesti melko vähän osallistujia. Osallistujat ovat eläkeyhtiön asiakasyritysten edustajia, työntekijöiden edustajia tai yrittäjiä.

Toisaalta yhdellä osallistujalla voi olla paljonkin äänivaltaa, jos kyseessä on ison asiakasyrityksen tai sen työntekijöiden edustaja. Olisi toivottavaa, että yhtiökokouksiin osallistuisi mahdollisimman laaja joukko osakkaita.

6. Miten hallintoa säännellään?

Työeläkeyhtiöiden hallinnon toimintaa sääntelee laki työeläkevakuutusyhtiöistä. Myös vakuutusyhtiölaki ja osakeyhtiölaki koskevat joiltakin osin eläkeyhtiöitä.

Tarkempia määräyksiä hallinnosta on Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelmassa.

Laki työeläkevakuutusyhtiöistä sisältää määräyksiä muun muassa yhtiön toiminnan tarkoituksesta, omistuksesta ja hallinnosta, sijoitustoiminnan järjestämisestä ja kilpailun valvonnasta.

Alan itsesääntely täydentää lainsäädäntöä. Itsesääntelyllä tarkoitetaan vapaaehtoisia, alan itsensä määrittelemiä ohjeistuksia, suosituksia ja linjauksia.

7. Mitä osaamista hallituksen jäseniltä edellytetään?

Hallinnon toiminnan keskeinen lähtökohta on työeläkevakuuttajien perustehtävä lakisääteisen sosiaaliturvan toimeenpanijoina. Hallituksen jäsenten kelpoisuutta arvioidaan suhteessa tähän perustehtävään.

Lain mukaan hallituksen ja toimitusjohtajan on johdettava yhtiötä ammattitaitoisesti, terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti sekä luotettavaa hallintoa koskevien periaatteiden (niin sanotut corporate governance –suositukset) mukaan.

Hallituksen jäseniltä edellytetään hyvämaineisuutta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei rikoksia tai konkurssia tehneitä tai liiketoimintakiellossa olevia henkilöitä voida nimittää eläkeyhtiön hallituksen jäseneksi. Lisäksi hallituksen jäseniltä edellytetään hyvää työeläkevakuutustoiminnan tuntemusta. Hallitukselta kokonaisuutena edellytetään myös hyvää sijoitustoiminnan asiantuntemusta.

8. Minkälaisista asioita hallitus päättää?

Hallitus vastaa yhtiön yleisestä hallinnosta sekä toiminnan järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Lisäksi hallitus valmistelee yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat ja päättää toimitusjohtajan valinnasta.

Hallituksen lakisääteisenä tehtävänä on myös päättää työeläkevarojen sijoittamista koskevasta suunnitelmasta eli sijoitussuunnitelmasta. Suunnitelmaan on liitettävä yhtiön vakuutusmatemaatikon lausunto siitä, täyttääkö suunnitelma yhtiön vastuuvelan asettamat vaatimukset sijoitustoiminnalle. Sijoitussuunnitelmat toimitetaan myös Finanssivalvonnalle.

Hallituksen tulee päättää myös sijoitusvaltuuksista, eli miltä osin se itse päättää sijoitustoiminnasta, ja miltä osin päätösvaltaa siirretään organisaation eri tasoille. Siltä osin kun päätösvaltaa on siirretty, hallituksen on saatava säännöllisin väliajoin selvitys tehdyistä sijoituksista ja uusien sijoitusten vaikutuksesta kokonaissijoituksiin.

Jos sijoitusorganisaatiolle annetut sijoitusvaltuudet eivät jostain syystä ole riittävät johonkin sijoitukseen tai kyseessä on muuten poikkeuksellinen sijoituspäätös, asia viedään hallitukseen. Tällainen voi olla esimerkiksi uudentyyppisen sijoitusinstrumentin käyttöönotto, merkittävien valtuuksien antaminen ulkopuoliselle omaisuudenhoitajalle tai tietyn kokoluokan ylittävä sijoitus.

9. Mitä hallituksen hyväksymä sijoitussuunnitelma sisältää?

Sijoitussuunnitelma asettaa ylätason periaatteet sijoitustoiminnalle. Siinä kuvataan mihin kohteisiin sijoitetaan ja minkälaista tuottoa niistä odotetaan, minkälaisten rajoitusten puitteissa sijoitetaan, ja kenellä on valtuudet päättää mistäkin sijoituksista. Lisäksi siinä arvioidaan sijoituksiin sisältyviä riskejä. Siinä voidaan myös kuvata rahoitusmarkkinoiden näkymiä tulevana vuonna ja pidempiaikaisia yhtiön sijoitustoiminnan periaatteita.

Sijoitussuunnitelmasta päättäessään hallitus ottaa kantaa muun muassa siihen, mitkä ovat eri omaisuusluokkien - kuten osakkeiden, korkojen ja kiinteistöjen - osuudet eläkeyhtiön sijoitussalkussa. Samoin hyväksytään maantieteellisten alueiden osuudet.

Käytännössä esimerkiksi osakesijoitusten osalta hyväksytään maantieteellisten alueiden (esimerkiksi Suomi, muu Eurooppa, kehittyvät markkinat) osuudet vertailuindekseissä. Yksittäisiin osakesijoituksiin ei hallitus ota kantaa.

10. Miten sijoitussuunnitelma ohjaa eläkeyhtiön sijoitustoimintaa?

Sijoitussuunnitelma antaa raamit sijoitusorganisaation toiminnalle. Suurin osa sijoituspäätöksistä tehdään eläkeyhtiön sijoitusorganisaatiossa. Hallitus määrittelee rajat ja valtuudet sijoituspäätöksille.

Eläkeyhtiön sijoitusorganisaatio tekee suunnitelman ja valtuuksiensa puitteissa itsenäisesti päätökset muun muassa toimialavalinnoista ja lopuksi päättää yksittäisistä sijoituskohteista. Hallitus seuraa sijoitussuunnitelman toteutumista kuukausittain.

Päivittäisiä sijoituspäätöksiä tekevät sijoitusorganisaation jäsenet kuten yksittäiset salkunhoitajat. Sijoitusjohtaja vastaa sijoitusorganisaation toiminnasta kokonaisuudessaan ja raportoi sijoitustoiminnasta hallitukselle säännöllisesti.

Hallituksen jäsenellä on myös raportoinnin ulkopuolella oikeus kysyä sijoitussuunnitelman toteutumisesta. Jos hallituksen jäsen tällöin saa sisäpiiritietoa, hänet merkitään jo nyt automaattisesti yhtiön hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin.

Sijoituksiin liittyvää tietoa ei raportoida hallitukselle osakekohtaisesti, eikä yksittäistä kaupankäyntiä tai siihen liittyviä suunnitelmia käsitellä hallituksessa. Hallituksen jäsenen tehtävänä ei ole aktiivisesti osallistua yhtiön operatiiviseen sijoitustoimintaan.

11. Miten työeläkeyhtiö eroaa pelkästä sijoitusrahastosta?

Työeläkeyhtiö sijoittaa työeläkevaroja rahoitusmarkkinoille tuottojen hankkimiseksi samaan tapaan kuin sijoitusrahasto. Sijoitusrahastoja hallinnoivat rahastoyhtiöt ja yksi rahastoyhtiö hallinnoi tyypillisesti lukuisia eri rahastoja. Eläkeyhtiöt myös itse hyödyntävät sijoitusrahastoja omassa sijoitustoiminnassaan. Finanssivalvonta valvoo sijoitusrahastoja ja niitä hoitavia rahastoyhtiöitä samoin kuin eläkeyhtiöitä. Eläkeyhtiöitä ja sijoitusrahastoja kuitenkin säännellään eri tavoin.

Sijoitusrahastojen perustehtävä on tuottaa rahaston osuuksien omistajille tuottoa ja niiden yksinomainen tehtävä on sijoittaminen. Eläkeyhtiöiden perustehtävänä on hoitaa lakisääteistä eläketurvaa, eli sijoitustoiminta on vain osa niiden toimintaa.

Eläkeyhtiöt ovat merkittäviä institutionaalisia sijoittajia sekä suuren sijoitusvarallisuuden että osakkeenomistajaroolinsa vuoksi. Eläkeyhtiöt eivät kuitenkaan ole markkinatoimijoina suoraan rinnastettavissa sijoitusrahastoihin tai sijoituspalveluiden tarjoajiin. Eläkeyhtiöt ovat ensinnäkin sijoitusrahastoja suurempia toimijoita. Toiseksi, eläkeyhtiöissä hallinnoidun varallisuuden rooli on merkittävästi erilainen kuin sijoitusrahastoissa.

Rahastoyhtiöt hallinnoivat tyypillisesti lukuisia eri rahastoja, joiden sijoitussalkut koostuvat osakerahastojen osalta yksinomaan pörssiyhtiöiden osakkeista. Eläkeyhtiöissä sijoitukset on hajautettu useisiin eri kohteisiin ja vain osa sijoituksista kohdistuu pörssiyhtiöiden osakkeisiin (Tietoa työeläkevakuuttajien sijoitusten jakautumisesta). Laki velvoittaa työeläkeyhtiöitä sijoittamaan työeläkevarat turvaavasti. Turvaavuus edellyttää sijoitusten hajauttamista.

Sijoitusrahastoissa ja sijoituspalveluyhtiöissä yhtiön hallitus on huomattavasti lähempänä yhtiön operatiivista toimintaa ja käytännön sijoituspäätöksiä. Hallitus saa niihin liittyen tarkkaa, jopa osakekohtaista tietoa säännöllisesti.

12. Mitä tarkoitetaan eläkeyhtiön lähipiirillä, entä sisäpiirillä?

Lähipiirin käsite liittyy eläkeyhtiön riippumattomaan päätöksentekoon. Lähipiiriin liittyvän sääntelyn tavoitteena on varmistaa, etteivät mahdolliset eturistiriitatilanteet vaikuta eläkeyhtiössä tehtäviin liiketoimintapäätöksiin.

Finanssivalvonta (Fiva) on määritellyt työeläkeyhtiön lähipiiriksi yhtiön henkilöstön ja hallintoelinten jäsenet ja varajäsenet, näiden alaikäiset lapset ja samassa taloudessa asuvat henkilöt sekä määräysvaltaan kuuluvat yhtiöt.

Fiva on suositellut, että eläkeyhtiöillä on kirjalliset ohjeet lähipiiriläisten kanssa tehtävien liiketoimien käsittelystä ja valvonnasta. Käytännössä ohjeiden avulla varmistetaan päätöksenteon riippumattomuus eturistiriitatilanteessa. Lisäksi Fiva on suositellut, että eläkeyhtiöt julkaisevat lähipiirin kanssa tehtävät liiketoimet vuosittain.

Sisäpiirin käsite puolestaan liittyy arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuun sisäpiirintiedon määritelmään, julkisesti noteerattuihin arvopapereihin ja sisäpiirikauppojen ehkäisyyn.

Sisäpiirikaupan kielto tarkoittaa sitä, että eläkeyhtiö tai eläkeyhtiön työntekijä ei saa käydä kauppaa sellaisilla pörssiosakkeilla, joista eläkeyhtiöllä on osakkeen arvoon mahdollisesti vaikuttavaa sisäpiiritietoa.

Sisäpiirisääntelyllä pyritään varmistamaan arvopaperimarkkinoiden toimivuus ja luotettavuus siten, että sijoittajat ovat tiedollisesti samassa asemassa suhteessa toisiinsa ja ettei kenelläkään olisi tietoon perustuvaa etumatkaa sijoituspäätöstä tehdessään.

Sisäpiiriläisyyden perustana on säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon ja vaikutusmahdollisuus sijoituspäätöksiin. Eläkeyhtiöiden käytännön toiminnassa sisäpiiriläisiksi luetaan jo nyt ainakin eläkeyhtiön toimitusjohtaja ja muu johto sekä sijoitusorganisaation henkilöstö. Uudessa laissa myös hallituksen jäsenet ja varajäsenet määriteltäisiin pysyvästi sisäpiiriin kuuluviksi.

Sisäpiiriläisten velvollisuutena on jo nyt ilmoittaa omistuksensa yhtiökohtaisiin sisäpiirirekistereihin. Uuden lainsäädännön myötä yhtiöille tulisi myös lakiin kirjattu velvollisuus julkistaa sisäpiiriläisten omistus- ja kaupankäyntitiedot valitsemallaan tavalla.

Lähipiiriläisyyteen ei liity minkäänlaista omistusten ilmoitusvelvollisuutta, ainoastaan suositus julkistaa lähipiirin kanssa tehdyt liiketoimet vuosittain. Uudessa laissa määriteltäisiin ne henkilöt, joiden kanssa tehtävät liiketoimet olisi aina käsiteltävä yhtiön hallituksessa.

13. Miten työeläkeyhtiöt ehkäisevät sisäpiiritiedon väärinkäyttöä?

Eläkeyhtiöt työntekijöineen kuuluvat jo nyt arvopaperimarkkinalain sisäpiirintiedon käyttö-, ilmaisu- ja neuvontakiellon piiriin. Eläkeyhtiöt noudattavat vapaaehtoisesti esimerkiksi Helsingin Pörssin sisäpiiriohjetta siltä osin kuin ne soveltuvat eläkeyhtiöiden toimintaan. Ohje sisältää muun muassa tietoa sisäpiiriaseman tunnistamisesta ja käsittelemisestä sekä pysyvän sisäpiiriläisen kaupankäynnistä arvopapereilla.

Käytännössä sisäpiiritietoa voidaan hallita esimerkiksi niin, että eläkeyhtiön pysyvään sisäpiiriin kuuluvan henkilöstön tulee pyytää kirjallinen lupa ennen henkilökohtaista pörssiosakkeen kauppaa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on se, ettei eläkeyhtiössä ole kyseistä pörssiosaketta koskevaa sisäpiiritietoa. Pörssiosakkeiden oston ja myynnin välissä on yleensä oltava vähintään 3 kuukauden aika.

Eläkeyhtiöt ylläpitävät jo nyt vapaaehtoisesti omia sisäpiirirekisterejä sisäpiiritiedon oikeanlaisen käsittelyn ja hallinnoinnin varmistamiseksi. Pysyvään sisäpiiriin kuuluvat tällä hetkellä ne henkilöt, jotka asemansa tai tehtävänsä perusteella saavat haltuunsa säännöllisesti sisäpiiritietoa. Uuden lain myötä sisäpiirirekisterin pidosta tulisi yhtiöille myös lakiin kirjattu velvoite.

Yhtiöissä on jo nyt käytössä myös hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Niitä käytetään silloin, kun yhtiön johdossa tai hallinnossa toimivat henkilöt saavat tilapäisesti sisäpiiritietoa. Hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkittäviä henkilöitä koskevat arvopaperimarkkinalain sisäpiiritiedon väärinkäyttöä koskevat kiellot täysimääräisesti.

Kun hankekohtainen rekisteri muodostetaan, rekisteriin merkittävä henkilö saa tiedon merkitsemisestä ja siihen liittyvistä velvoitteista. Rekisteriin kirjataan myös se hetki, jolloin henkilö on sisäpiiritietoa saanut.

Eläkeyhtiöillä on siis jo nyt käytössä omia sisäpiiriohjeita, joilla täydennetään lainsäädännön määräyksiä. Niillä ohjataan sitä, että henkilö jolla on sisäpiirin tietoa julkisen kaupankäynnin kohteena olevasta arvopaperista, ei osallistu sijoituskohdetta koskevan päätöksen valmisteluun tai päätöksentekoon. Ohjeet sisältävät usein myös linjauksia yhtiön sijoitusorganisaatioon kuuluvien henkilöiden omasta kaupankäynnistä.

Lisäksi työeläkeyhtiöt ovat jo nyt julkaisseet omilla verkkosivuillaan vapaaehtoisesti tietoja oman johtonsa pörssiomistuksista.

14. Miten hallinnon sääntelyä ollaan uudistamassa?

Lakia työeläkevakuutusyhtiöistä on uudistettu sosiaali- ja terveysministeriössä kolmikantaisessa työryhmässä. Lakiesitys valmistui ministeriössä heinäkuun 2014 alussa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan esitys noudattelee pääosin viime syksynä kolmikantaisesti neuvoteltuja ratkaisuja.

Esitysluonnos oli lausuntokierroksella syksyllä 2014. Lausuntokierroksen jälkeen esitykseen on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lisätty sisäpiirirekisteriä koskevat pykälät ja muuhun sisältöön on tehty tarkennuksia.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta annettiin elokuussa 2014.

Lakiin esitetään täsmennyksiä eläkeyhtiön hallituksen tehtäviin ja lisättäväksi säännöksiä muun muassa:

  • hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan täsmennetyistä esteellisyyden perusteista,
  • eturistiriitatilanteiden ehkäisemisestä,
  • yhtiön ja johdon välisistä liiketoimista,
  • sisäpiirisääntelystä,
  • palkitsemisjärjestelmän yleisistä periaatteista.

15. Mikä uudistamisen tavoite on?

Tavoitteena on uudistaa eläkeyhtiöiden hallintoa siten, että läpinäkyvyys ja avoimuus lisääntyvät ja luottamus työeläkejärjestelmän hajautettuun toimeenpanoon vahvistuu. Lisäksi uudistuksella halutaan varmistaa erityisesti riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan laatu.

Käytännössä uudistuksella asetetaan eläkeyhtiöille useita lain tasolle kirjattavia dokumentointi- ja julkistamisvelvoitteita. Myös hallituksen päätettäväksi säädettyjä asioita tarkennetaan.

16. Mitkä ovat keskeiset tulossa olevat muutokset?

Lakiesitys sisältää tarkennuksia työeläkeyhtiön hallituksessa päätettävistä asioista ja hallintojärjestelmästä.

Hallituksen esityksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön heinäkuussa ja elokuussa julkaisemien tiedotteiden mukaan esitettyjä muutoksia ovat muun muassa:

  • Hallituksen jäsenen esteellisyys osallistua asioiden käsittelyyn tiukentuisi

Hallituksen jäsenen ja yhtiön toimitusjohtajan olisi automaattisesti jäävättävä itsensä, jos hän on käsiteltävään asiaan osallisen toisen organisaation palveluksessa tai hallintoelimen jäsenenä.

  • Hallituksen tulisi hyväksyä julkistettavat omistajaohjauksen periaatteet

Omistajaohjauksen periaatteissa käsiteltäisiin yhtiön omistuksia muissa yhtiöissä ja linjattaisiin muun muassa yhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten osallistuminen muiden yhteisöjen hallintoon. Hallituksen olisi perusteltava, miksi jäsenyys ulkopuolisissa hallintoelimissä katsotaan tarpeelliseksi.

Omistajaohjauksen periaatteet olisi julkaistava. Yhtiön olisi julkistettava myös yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan muut hallitusjäsenyydet ja luottamustoimet.

  • Hallituksen tulisi hyväksyä eturistiriitojen hallitsemiseen liittyvät menettelytavat

Yhtiön noudattamista menettelytavoista pitäisi laatia kirjalliset toimintaperiaatteet, joilla tunnistetaan ja ehkäistään eturistiriitatilanteet. Tavoitteena on ehkäistä esimerkiksi sellaiset henkilökohtaiset liiketoimet, joihin saattaa liittyä mahdollisuus sisäpiiritiedon väärinkäytöstä.

Muutoksen tarkoituksena olisi tukea erityisesti sijoitustoiminnan päätöstenteon riippumattomuutta.

  • Hallituksen tulisi päättää merkittävät liiketoimet yhtiön ja sen johtoon kuuluvien eli lähipiirin välillä

Esityksen mukaan yhtiön hallituksen olisi käsiteltävä merkittävät liiketoimet yhtiön ja tiettyjen lähipiiriin kuuluvien henkilöiden välillä. Tähän saakka hallituskäsittely on ollut eläkeyhtiöissä jo yleinen käytäntö, nyt siitä lisättäisiin määräys myös lakiin.

Yhtiön ja sen johdon sekä johdon lähipiirin väliset merkittävät liiketoimet, esimerkiksi asuntokaupat, olisivat esityksen mukaan jatkossa julkisia.

  • Lakiin lisättäisiin säännökset yleisistä hallintovaatimuksista ja hallintojärjestelmästä sekä palkitsemisjärjestelmistä

Hallintojärjestelmällä pyritään varmistamaan se, että yhtiötä johdetaan terveiden ja varovaisten liiketoimintaperiaatteiden mukaan. Hallintojärjestelmän avulla jaetaan vastuut eri organisaatiotasoilla ja sen avulla seurataan ohjeiden noudattamista yhtiössä.

Laissa säädettäisiin jatkossa työeläkeyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä. Palkisemisjärjestelmän olisi erityisesti otettava huomioon työeläkeyhtiön tehtävä lakisääteisen eläketurvan hoitajana. Tavoitteena on ehkäistä liialliseen riskinottoon kannustavia palkitsemisjärjestelmiä.

  • Lakiin kirjattaisiin säännökset sisäpiirisääntelystä ja velvoite pitää julkista sisäpiirin arvopaperikauppoja koskevaa rekisteriä

Esityksen mukaan laissa määriteltäisiin, ketkä kaikki tulisi lukea eläkeyhtiön sisäpiiriin. (Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 1.7.2014 ja 14.8.2014)

Esityksen mukaan työeläkevakuutusyhtiöissä sisäpiiriin kuuluisivat hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja hänen varahenkilönsä, tilintarkastajat sekä sellaiset työeläkeyhtiön työntekijät, joilla on mahdollisuus vaikuttaa yhtiön sijoituspäätöksiin.

Sisäpiiriin kuuluvien olisi jatkossa ilmoitettava työeläkeyhtiön ylläpitämään julkiseen sisäpiirirekisteriin pörssiosakeomistuksensa ja -kauppansa.

17. Mitä mieltä työeläkevakuuttajat ovat uudistuksesta?

Mielestämme uudet säännökset selkeyttävät nykytilannetta. Suoraan lakiin kirjattavat velvoitteet antavat aiempaa täsmällisemmät puitteet työeläkeyhtiöiden toiminnalle. Se helpottaa käytännön tilanteiden arviointia jatkossa. Kuitenkin toivomme, että sisäpiirirekisterin toteuttamistavan yksityiskohdista vielä keskusteltaisiin lakiesityksen eduskuntakäsittelyn aikana.

Käytännössä useat nyt lain tasolle kirjattavaksi ehdotettavat asiat ovat jo osa yhtiöiden toimivaa hallintoa joko vapaaehtoisen itsesääntelyn, Finanssivalvonnan määräysten tai yhtiöiden omien hallitusten hyväksymien tavoitteiden takia.

Lisätietoja tiedotteistamme:

Telan Siimes: Esitys eläkeyhtiöiden hallintosääntelystä pääosin toimiva (14.8.2014)

Työeläkeyhtiöiden hallinnon sääntely selkeytyy (1.7.2014)

Sivua on viimeksi päivitetty 18.8.2014 (linkki hallituksen esitykseen lisätty).

Puuttuuko jotain?

Puuttuuko listalta mielestäsi jokin kysymys, johon haluaisit vielä vastauksen? Lähetä kysymys meille sähköpostitse osoitteeseen viestinta(at)tela.fi, niin lisäämme sen mukaan.