Suomen työeläkejärjestelmä eroaa merkittävästi monen muun EU-maan järjestelmistä. Yksi erovaisuuksista on se, että lakisääteinen työeläketurva kuuluu Suomessa kaikille työntekijöille ja yrittäjille.

Suomessa työeläke on pääasiallinen eläkeajan toimeentulon turvaaja. Asian tulee olla mielestämme näin myös jatkossa. Suomessa on myös täydentäviä ja vapaaehtoisia eläkejärjestelyjä. Niillä on kuitenkin paljon pienempi rooli kuin muissa EU-maissa.

Suomen työeläkejärjestelmä eroaa muista EU-maista myös erilaisen toimeenpanomallin kautta. Yksityisen sektorin työeläkkeitä hallinnoidaan hajautetusti useissa keskenään kilpailevissa työeläkeyhtiöissä, eläkesäätiöissä ja -kassoissa. Kilpailulla ja hajautuksella on kaksi tarkoitusta: työnantajan valinnanvapauden mahdollistaminen ja työeläkkeiden toimeenpanon tehostaminen. Julkissektorin eläketurva hoidetaan sen omissa työeläkelaitoksissa. Eroavaa on myös se, että yksityisten työeläkelaitosten tehtävänä ei ole tavoitella voittoa, vaan turvata työeläkkeet.

Myös eläkkeiden rahoitus toteutetaan toisin kuin monissa muissa maissa. Suomessa osa työeläkemaksuista rahastoidaan. Rahastoitujen eläkevarojen sijoitustuotoilla tasataan eläkemaksujen nousupaineita ja varaudutaan myöhempien eläkkeiden maksamiseen. Näin eläkemaksut jäävät pysyvästi alemmiksi kuin sellaisissa maissa, joissa rahastointia ei ole.

Useimmissa muissa EU-maissa eläkkeet ovat rahastoimattomia ja niiden kulut maksetaan vuosittain perittävillä veroilla ja maksuilla. Talouskriisin oloissa monien EU-maiden työeläkejärjestelmien kestävyys onkin ollut kovalla koetuksella etenkin, kun väestö ikääntyy ja eliniät samalla pitenevät myös Euroopassa. Suomessa tulevaan on osattu varautua paitsi rahastoimalla eläkemaksuja, myös ottamalla käyttöön elinaikakerroin. Se sopeuttaa tulevia eläkkeitä elinajan pituuden kasvaessa. Suomen työeläkejärjestelmä onkin eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa vertailussa erittäin kestävällä pohjalla.

Ainutlaatuisuudesta pidettävä EU:ssa kiinni

Suomen työeläkejärjestelmän asemasta sovittiin jo vuonna 1995, kun liityimme EU:hun. Lisäksi suomalaisen työeläkejärjestelmän sosiaaliturvaluonne on tunnustettu useaan otteeseen muun muassa eri direktiivien säätämisen yhteydessä. Suomen työeläkejärjestelmällä on täten vakiintunut ja tunnustettu EU-oikeudellinen asema.

Työeläkejärjestelmämme on osa lakisääteistä sosiaaliturvaa. Siksi työeläkevakuutusta ei ole avattu kansainväliselle kilpailulle sen enempää kuin muutakaan sosiaaliturvaa. Tästä on mielestämme pidettävä kiinni myös jatkossa.

EU perustuu tavaroiden ja palveluiden vapaaseen liikkumiseen. Siksi vakuutusyrityksillä on oikeus harjoittaa toimintaa koko EU:n alueella ja vakuutuksenottajilla on vastaavasti oikeus ottaa vakuutus EU:n alueella olevassa vakuutusyhtiössä. Suomessa tapahtuva työeläkevakuuttaminen eroaa tästä säännöstä.

Suomalainen työeläke on vakuutus, mutta se on lakisääteinen ja pakollinen kaikille Suomessa toimiville yrityksille. Kilpailevaa tuotetta ei voi valita. Työeläke-etuudet on säädetty laissa. Lisäksi työeläkejärjestelmän toimijat ovat konkurssiyhteisvastuussa keskenään. Suomen liittymissopimuksessa EU:hun on siksi sovittu, että EU:n vakuutusalaa koskevaa, rajat ylittävän kilpailun mahdollistavaa ja sitä sääntelevää henkivakuutuslainsäädäntöä ei sovelleta suomalaisiin työeläkevakuutusyhtiöihin.

Se, että EU:n henkivakuutuslainsäädäntöä ei sovelleta suomalaisiin työeläkevakuutusyhtiöihin, eroaa muita EU-maita koskevasta käytännöstä. Tämän edellytyksenä oli, että työeläke eriytettiin muusta vakuutustoiminnasta. Näin tehtiinkin vuonna 1997 voimaan tulleessa laissa työeläkevakuutusyhtiöistä. Myös ulkomaiset toimijat voivat vapaasti tulla Suomeen ja perustaa tänne työeläkevakuutusyhtiön tai hankkia omistukseensa täällä jo toimivan yhtiön.

Mielestämme Suomen tulee säilyttää myös tulevaisuudessa työeläkejärjestelmän vakiintunut asema suhteessa EU:n vakuutussääntelyyn. On kuitenkin huomattava, että asema ei koske muuta EU-lainsäädäntöä. Siten työeläkelaitoksia koskee esimerkiksi EU:n kilpailulainsäädäntö ja myös EU:n finanssisektoria, muun muassa sijoitustoimintaa koskeva sääntely vaikuttaa työeläkelaitoksiin.

EU:n toimivalta työeläkkeissä hyvin rajattu

Lakisääteisen työeläketurvan järjestämistapaan sekä työeläke-etuuksien sisältöön koskevat asiat eivät kuulu EU:n toimivaltaan. EU ei siten voi puuttua lainsäädännöllä yksittäisten jäsenvaltioiden eläketurvan ja muun sosiaaliturvan sisältöön. EU:n eläkepolitiikka on siksi etupäässä suosituksia ja tietojenvaihtoa sekä jäsenmaiden eläkepolitiikan ohjaamista ei-sitovin keinoin. Puhutaan niin sanotusta avoimesta koordinaatiosta. Sillä tarkoitetaan EU-tason yhteisiä tavoitteita ja kansallisia suunnitelmia tavoitteiden toteuttamiseksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan erilaisin mittarein.

Työeläkejärjestelmillä ja niiden taloudellisella kestävyydellä on suuri merkitys julkiselle taloudelle kaikissa Euroopan maissa. Talouskriisi ja julkisen talouden kestävyysongelmat ovatkin nostaneet eläkepolitiikan osaksi EU:n talouskoordinaatiota. Talouskoordinaatio on puolestaan muuttumassa entistä sitovammaksi. Vaikka EU:n lainsäädännön toimivalta ei ulotu lakisääteisen työeläkkeen järjestämiseen, EU:lla on talouskoordinaation kautta mahdollisuus painostaa jäsenvaltioita eläkeuudistuksiin, jotta niiden julkinen talous saadaan vastaamaan EU:n taloussopimusten kriteerejä.

Mielestämme Suomen tulee varmistaa lakisääteistä työeläkejärjestelmää koskevan päätöksenteon kansallinen itsenäisyys myös suhteessa EU:n tiukkenevaan talouskoordinaatioon. Tämä onnistuu parhaiten huolehtimalla työeläkejärjestelmän rahoituksellisesta kestävyydestä ja siitä, että järjestelmä edesauttaa omalta osaltaan julkisen talouden tasapainoa.

Selvitys työeläkelaitoksiin vaikuttavasta EU-sääntelystä

Olemme teettäneet vuonna 2013 selvityksen, jossa arvioidaan Suomen työeläkevakuuttajien toimintaa EU:n sisämarkkina - ja kilpailuoikeudellisen sääntelyn näkökulmasta. Suomen työeläkejärjestelmä on osa kansallista, lakisääteistä sosiaaliturvaa. Suomen liittyessä Euroopan unioniin TEL-järjestelmän lakisääteisyys ja sosiaalivakuutusluonteisuus tunnustettiin suhteessa muuhun vakuutustoimintaan.

Selvityksen keskeiset johtopäätökset löytyvät oheisesta tiivistelmästä:

Selvitys työeläkelaitoksiin vaikuttavasta EU-sääntelystäpdf, 103 kB