Työeläkeindeksillä ylläpidetään maksettavien työeläkkeiden ostovoimaa. Työeläkeindeksissä huomioidaan hintojen ja ansioiden muutokset. Indeksitarkistukset rahoitetaan kunakin vuonna kerättävillä työeläkemaksuilla. Mikäli työeläkeindeksiä muutettaisiin enemmän ansioiden muutosta huomioivaksi, tulisi siitä aiheutuneet kustannukset kattaa joko työeläkemaksua korottamalla tai työeläkerahastoja purkamalla.

  1. Mikä on työeläkeindeksi?
  2. Miten työeläkeindeksi muodostuu?
  3. Mitä muita indeksejä eläkejärjestelmään kuuluu?
  4. Miten työeläkeindeksin mukaiset korotukset työeläkkeisiin rahoitetaan?
  5. Missä työeläkeindeksiin liittyvät päätökset tehdään?
  6. Usein kuulee puhuttavan taitetusta indeksistä ja puoliväli-indeksistä. Mitä niillä tarkoitetaan?
  7. Miksi palkkojen muutoksen painoarvoa on heikennetty indeksien laskennassa?
  8. Oliko taitettu indeksi alun perin tarkoitettu väliaikaiseksi?
  9. Miten työeläkeindeksin muuttaminen ansiotasoindeksiksi vaikuttaisi maksettaviin työeläkkeisiin?
  10. Kuinka paljon kustannuksia työeläkeindeksin muuttamisesta ansiotasoindeksiksi aiheutuisi?
  11. Miten työeläkeindeksin muuttaminen vaikuttaisi työeläkemaksuun?
  12. Työeläkevarojen määrähän on mittava, yli 190 miljardia euroa. Miksi näitä varoja ei voitaisi käyttää työeläkeindeksin mukaisten korotusten parantamiseen?
  13. Onko pienten eläkkeiden parantamiseen muita keinoja kuin indeksikorotusten muuttaminen?
  14. Miten maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan muissa maissa?
  15. Entä jos työeläkeindeksi muutettaisiin puoliväli-indeksiksi, millaisia vaikutuksia sillä olisi maksettaviin työeläkkeisiin ja niiden rahoitukseen?

1. Mikä on työeläkeindeksi?

Työeläkeindeksillä tarkoitetaan mekanismia, jolla maksettavissa työeläkkeissä huomioidaan rahan arvon muuttuminen. Työeläkeindeksin avulla pidetään siis huolta työeläkkeiden ostovoimasta tarkistamalla eläkkeiden tasoa indeksien mukaan vuosittain.

Ostovoima tarkoittaa sitä, kuinka paljon hyödykkeitä tai palveluita käytettävissä olevalla rahamäärällä voi ostaa. Jos hinnat nousevat samalla, kun tulot pysyvät ennallaan, ostovoima laskee. Huomioimalla hintojen nousu maksettavissa eläkkeissä pidetään eläkkeen ostovoimaa yllä: eläkkeellä saa saman määrän hyödykkeitä kuin ennenkin, vaikka hyödykkeiden hinta olisikin noussut.

Työeläkeindeksi on ollut käytössä kaikkien maksettavien työeläkkeiden indeksitarkistuksissa vuodesta 2005 alkaen.

2. Miten työeläkeindeksi muodostuu?

Työeläkeindeksissä huomioidaan hintojen ja ansioiden muutokset. Käytännössä indeksitarkistuksen määrään vaikuttavat Tilastokeskuksen laskemien kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksien muutokset.

Hintatason muutoksen osuus työeläkeindeksissä on 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Jos kuluttajahintaindeksin pisteluku on noussut yhden prosentin ja ansiotasoindeksin pisteluku kaksi prosenttia, työeläkeindeksin pistelukuun tulee kuluttajahintojen perusteella nousua 0,8 * 1 eli 0,8 prosenttia ja ansiotasoindeksin perusteella lisäksi 0,2 * 2 eli 0,4 prosenttia. Työeläkeindeksin pisteluku nousee siis 0,8 + 0,4 eli 1,2 prosenttia.

Työeläkeindeksi perustuu aina jo toteutuneeseen hinta- ja ansiotason kehitykseen. Indeksilaskelma tehdään tarkistusvuotta edeltävän kalenterivuoden kolmannen vuosineljänneksen numeroilla. Esimerkiksi siis vuoden 2017 työeläkeindeksi perustuu hinta- ja ansiotason muutoksiin vuoden 2015 heinä-syyskuusta vuoden 2016 heinä-syyskuuhun.

Käytännössä laskutapa tarkoittaa sitä, että työeläkeindeksi korvaa hintatason muutoksen, ja lisäksi korjaa eläkkeen ostovoimaa määrällä, joka on 20 prosenttia palkansaajien ansiotason muutoksesta, jolla se eroaa kuluttajahintojen muutoksesta.

3. Mitä muita indeksejä eläkejärjestelmään kuuluu?

Työeläkejärjestelmässä on työeläkeindeksin lisäksi käytössä palkkakerroin. Palkkakerrointa käytetään, kun henkilön työeläkkeen määrää lasketaan eläkkeelle jäätäessä. Palkkakertoimen avulla kaikki työuran aikaiset ansiot muutetaan eläkkeellejäämisvuoden tasoon. Näin varmistetaan, että eläkkeelle siirtyvä henkilö saa eläkkeen alkaessa työuran aikaiseen tulotasoonsa suhteutetun eläkkeen.

Myös palkkakertoimessa huomioidaan hintojen ja ansioiden muutokset, mutta päinvastaisella painotuksella kuin työeläkeindeksissä: palkkakertoimessa hintatason muutoksen osuus on 20 prosenttia ja ansiotason muutoksen 80 prosenttia.

Kansaneläkkeissä puolestaan on käytössä kansaneläkeindeksi, joka perustuu puhtaasti kuluttajahintaindeksin muutokseen. Se ei siis huomioi ansiotason muutosta lainkaan.

4. Miten työeläkeindeksin mukaiset korotukset työeläkkeisiin rahoitetaan?

Indeksitarkistukset rahoitetaan kunakin vuonna kerättävillä työeläkemaksuilla eli niitä varten ei rahastoida varoja etukäteen.

5. Missä työeläkeindeksiin liittyvät päätökset tehdään?

Työeläkeindeksistä säädetään työntekijän eläkelaissa. Eläkelain valmistelu puolestaan on tehty kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen ja valtion toimesta.

Työntekijän eläkelaissa todetun mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö antaa työeläkeindeksistä asetuksen aina kullekin kalenterivuodelle.

Työeläkevakuuttajat eivät määrää eläke-etuuksista, eivätkä myöskään eläkkeiden indeksitarkistuksista. Työeläkevakuuttajat eivät siis voi omilla toimillaan vaikuttaa indeksitarkistusten määrään, vaan ne toteuttavat kullekin vuodelle määrätyt indeksitarkistukset aina ministeriön asetuksen mukaisesti.

6. Usein kuulee puhuttavan taitetusta indeksistä ja puoliväli-indeksistä. Mitä niillä tarkoitetaan?

Taitettu indeksi ja puoliväli-indeksi viittaavat eri tapoihin määrittää työeläkeindeksiä. Erilaisia tapoja on ollut käytössä työeläkejärjestelmän historiassa.

Työeläkelakien tullessa voimaan vuonna 1962 sekä työuran aikaisten ansioiden tarkistus eläkkeen alkaessa että maksussa olevat eläkkeet oli sidottu TEL-indeksiin. Tämä indeksi määräytyi yksinomaan palkansaajien ansiotason muutoksen perusteella.

TEL-indeksi oli voimassa vuoteen 1976 saakka, jonka jälkeen käyttöön otettiin niin sanottu TEL-puoliväli-indeksi. Tässä indeksissä hinta- ja ansiotason muutosten paino oli 50 prosenttia. TEL-puoliväli-indeksiä käytettiin vuoteen 1995 asti sekä työuran aikaisten ansioiden että kaikkien maksussa olevien työeläkkeiden tarkistamiseen.

Vuonna 1996 siirryttiin niin sanottuun taitettuun indeksiin, jota käytettiin 65 vuotta täyttäneiden eläkkeiden korottamiseen. Taitetussa indeksissä hintatason muutoksen paino oli 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen paino 20 prosenttia.

Työuran aikaisia ansioita ja alle 65-vuotiaiden eläkkeitä tarkistettiin edelleen entisellä TEL-puoliväli-indeksillä. Kaksi erillistä indeksijärjestelmää olivat käytössä vuoden 2004 loppuun saakka. Vuoden 2005 alusta siirryttiin kaikkien maksussa olevien eläkkeiden osalta nykyiseen työeläkeindeksiin ja työuran aikaisten ansioiden osalta nykyiseen palkkakertoimeen.

Eri indeksien historiasta on kerrottu tarkemmin Eläketurvakeskuksen Työeläkkeiden indeksiturvan historia -sivulla.

7. Miksi palkkojen muutoksen painoarvoa on heikennetty indeksien laskennassa?

Alkuperäisen TEL-indeksin muuttamisen taustalla oli sen aiheuttamien kustannusten nousu: TEL-indeksi nousi 1970-luvulla niin nopeasti, että erityisesti julkisilla aloilla eläkkeet alkoivat olla suurempia kuin palkat.

1990-luvulla puolestaan ryhdyttiin muutoksiin sen takia, että eläkeläisten määrä Suomessa oli tulevina vuosikymmeninä kasvava ja elinajat olivat pidentyneet sukupolvi sukupolvelta, mutta eläkkeelle siirtyminen ei myöhentynyt.

Näistä syistä työeläkkeiden ja niiden indeksitarkistusten rahoittaminen olisi edellyttänyt tulevaisuudessa korkeita eläkemaksuja. Lisäksi 1990-luvun lamavuosina oli löydettävä keinoja, jotka välittömästi vähensivät työeläkemenoa ja alensivat työeläkemaksujen nousua.

Indeksin rakennetta päätettiin siis muuttaa, koska työeläkemaksujen nousua piti hillitä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Lainmuutos tehtiin työmarkkinajärjestöjen sopimuksen pohjalta.

8. Julkisessa keskustelussa esitetään toisinaan näkemys, jonka mukaan vuonna 1996 käyttöön otettu taitettu indeksi olisi tarkoitettu väliaikaiseksi. Tätä argumenttia myös käytetään perusteluna vaadittaessa nykyisen työeläkeindeksin muuttamista. Oliko taitettu indeksi väliaikaiseksi tarkoitettu?

Vuonna 1996 voimaan tulleessa laissa ei ollut säädöstä sen määräaikaisuudesta. Myöskään lakiesityksen perusteluissa ei ollut mainintaa esimerkiksi pyrkimyksestä palauttaa puoliväli-indeksi myöhemmin. Esityksen perusteluissa olevat pitkän aikavälin laskelmat on tehty olettaen lain olevan voimassa pitkälläkin tulevaisuudessa.

HE 118/1995: Hallituksen esitys Eduskunnalle yksityisalojen työeläkejärjestelmän uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi

Työeläkeindeksin muuttaminen

9. Työeläkkeisiin liittyvissä keskusteluissa esitetään usein työeläkeindeksin muuttamista yksinomaan palkkojen kehitystä noudattavaksi ansiotasoindeksiksi. Miten tällainen muutos vaikuttaisi maksettaviin työeläkkeisiin?

Työeläkeindeksin muuttamisen vaikutus yksittäiseen työeläkkeeseen vaihtelisi sen mukaan, mikä on työeläkkeen suuruus: koska indeksikorotukset toteutetaan prosenttipohjaisina, olisi euromääräinen korotus suurempi niille, joilla jo ennestään on suurempi työeläke.

Alla oleva taulukko kuvaa sitä euromääräistä muutosta, joka työeläkkeeseen tulisi indeksimuutoksen seurauksena nykyiseen työeläkeindeksiin verrattuna – eli kuinka paljon enemmän ansiotasoindeksi korottaisi työeläkettä verrattuna nykyisen työeläkeindeksin antamaan korotukseen. Laskelmat on tehty sillä oletuksella, että keskimääräinen palkkojen korotus olisi 1,5 prosenttia vuodessa. Vuosien määrä tarkoittaa aikaa joko eläkkeelle jäämisestä tai uuteen indeksiin siirtymisestä alkaen.

Työeläkeindeksistä ansiotasoindeksiin (ansioiden muutoksen painoarvo 100 prosenttia):

Vuosien määrä:

Työeläke nyt:
500 €/kk
Työeläke nyt:
1 000 €/kk
Työeläke nyt:
1 500 €/kk
Työeläke nyt:
3 000 €/kk
1 vuotta lisäkorotus 6 €/kk lisäkorotus 12 €/kk lisäkorotus 18 €/kk lisäkorotus 36 €/kk
5 vuotta lisäkorotus 31 €/kk lisäkorotus 62 €/kk lisäkorotus 93 €/kk lisäkorotus 187 €/kk
10 vuotta lisäkorotus 65 €/kk lisäkorotus 131 €/kk lisäkorotus 195 €/kk lisäkorotus 391 €/kk
15 vuotta lisäkorotus 102 €/kk lisäkorotus 204 €/kk lisäkorotus 306 €/kk lisäkorotus 613 €/kk
25 vuotta lisäkorotus 186 €/kk lisäkorotus 373 €/kk lisäkorotus 559 €/kk lisäkorotus 1120 €/kk

Lukuja on korjattu 31.3.2016 niissä huomattujen epätarkkuuksien vuoksi. Suuruusluokaltaan luvut pysyivät samoina.

Kuten taulukosta käy ilmi, suurimman hyödyn työeläkeindeksin muuttamisesta ansiotasoindeksiksi saisivat ne eläkkeensaajat, joiden työeläke jo alun perin on korkeampi. Pienituloisilla eläkkeensaajilla indeksimuutoksen vaikutus ei olisi kovin suuri. Indeksimuutos siis johtaisi tuloerojen kasvuun eläkkeensaajien keskuudessa.

Indeksimuutos myös suosisi miehiä, sillä miesten keskimääräinen eläke on naisten eläkettä suurempi. Esimerkiksi vuonna 2016 miesten keskimääräinen työeläke oli 1 772 euroa ja naisten 1 192 euroa – eroa siis kertyi 580 euroa naisten tappioksi. Nykyistä suuremmat indeksikorotukset suurentaisivat eroa entisestään.

Työeläkeindeksin muuttaminen puoliväli- tai ansiotasoindeksiksi ei juurikaan vaikuttaisi pienituloisten eläkeläisten toimeentulo-ongelmiin.

10. Kuinka paljon kustannuksia työeläkeindeksin muuttamisesta ansiotasoindeksiksi aiheutuisi?

Kustannusvaikutus olisi ensimmäisenä vuonna vielä melko pieni, koska kyseessä olisi vain yhdeltä vuodelta maksettava korotus. Kustannus kuitenkin kasvaisi vuosi vuodelta, sillä toisena vuotena maksettaisiin ensimmäisen vuoden korotuksen lisäksi uusi korotus, niin sanotun korkoa korolle -periaatteen mukaisesti. Vuosikustannus olisi siten jokaisena vuotena edellistä suurempi.

Indeksimuutoksen aiheuttamat lisäkustannukset olisivat ensimmäisenä vuonna suuruusluokkaa 300 miljoonaa euroa. Vuosien myötä kustannukset kuitenkin kasvaisivat siten, että esimerkiksi vuonna 2040 indeksimuutoksen kustannukset olisivat nykyrahassa jo neljä miljardia euroa. Vuonna 2060 kustannukset ylittäisivät kuusi miljardia ja vuonna 2080 ne olisivat jo kymmenen miljardin tienoilla.

Luvut pohjautuvat Eläketurvakeskuksen laskelmiin, jotka on esitetty myös Eläketutka-blogissa.

Koska indeksikustannuksia varten ei ole rahastoitu varoja, tulisi työeläkeindeksin muutoksesta aiheutuneet kustannukset kattaa joko työeläkemaksua korottamalla tai työeläkerahastoja purkamalla.

11. Miten työeläkeindeksin muuttaminen vaikuttaisi työeläkemaksuun?

Indeksimuutokseen aiheuttamat korotukset työeläkemaksuun olisivat arviolta seuraavat:

Vuosi
2020
2040
2060
2080
Ansiotasoindeksin aiheuttama korotus 0,7 4,6 5,0 5,7 prosenttiyksikköä palkoista

Indeksimuutoksen aiheuttama työeläkemaksun korotus kasvaisi siis vuosikymmenien myötä hiljalleen korkeammaksi, joten muutoksen kustannukset tulisivat erityisesti nykyisten nuorten ja lasten maksettavaksi.

Syksyllä 2015 hyväksytyssä eläkeuudistuksessa sovittiin työeläkemaksun tasosta vuoteen 2019 saakka. Eläketurvakeskuksen laatimien pitkän aikavälin arvioiden mukaan työeläkejärjestelmän talous on tasapainossa, eikä työeläkemaksuun kohdistu merkittäviä korotuspaineita vuosikymmeniin. Tasapainon yksi edellytys on, että sijoitustoiminnasta saadaan pysyvästi osa eläkkeiden rahoitukseen.

Kun eläkejärjestelmän talous on nyt tasapainossa, eläkkeiden korottaminen paremmilla indeksikorotuksilla ilman, että työeläkemaksuja korotettaisiin, johtaisi eläkerahastojen supistumiseen.

Jos työeläkemaksun taso pidettäisiin nykyisellään (24 prosenttia), rahastot tyhjenisivät kokonaan vuoden 2060 paikkeilla. Tällöin eläkemeno puolestaan on kivunnut yli 30 prosenttiin palkkasummasta. Koska sijoitustuottoja ei enää olisi käytettävissä, pitäisi työeläkemaksua korottaa samalle yli 30 prosentin tasolle tai vastaavasti leikata maksettavia työeläkkeitä.

12. Työeläkevarojen määrähän on mittava, yli 190 miljardia euroa. Miksi näitä varoja ei voitaisi käyttää työeläkeindeksin mukaisten korotusten parantamiseen?

Yksityisalojen työeläkejärjestelmän rahastointi perustuu tulevia vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä varten varattuihin varoihin. Rahastointi tehdään kunkin eläkelajin omilla säännöillä. Yksityisalojen palkansaajien työeläkemaksuista osa on rahastoitu alusta asti, ja näin tehdään edelleen jokaisen sukupolven osalta.

Nykyiset eläkerahastot ovat siis muodostuneet kaikkien työelämässä mukana olleiden ja olevien sukupolvien maksuista, eivät pelkästään nykyisten eläkeläisten maksuista. Varoilla ja tuotoilla on vastaavasti tarkoitus kattaa osa jokaisen sukupolven – myös nyt työssä olevien – tulevista eläkkeistä.

Vaikka työeläkerahastojen määrä on suuri, on myös niin sanottu eläkevastuu suuri. Eläkevastuulla tarkoitetaan sitä varojen määrää, mitä tarvittaisiin kaikkien tiettyyn hetkeen mennessä kertyneiden työeläkeoikeuksien maksamiseen, mikäli työeläkemaksuista ei enää saataisi rahoitusta aiemmin kertyneiden eläkkeiden maksamiseen. Vuoden 2015 lopussa eläkevastuiden määrä oli kaikkiaan arviolta yli 600 miljardia euroa. Rahastoissa ei siis ole mitään ylimääräisiä varoja.

Työeläkeindeksin parantamisesta aiheutuvien kustannusten rahoittaminen eläkevaroista merkitsisi sitä, että eläkkeellä oleville siirrettäisiin varoja, jotka ovat nuorempien sukupolvien säästämiä ja heidän tuleviin eläkkeisiinsä tarkoitettuja.

13. Onko pienten eläkkeiden parantamiseen muita keinoja kuin indeksikorotusten muuttaminen?

Jokaiselle Suomessa asuvalle eläkkeensaajalle on taattu vähintään 760,26 euron suuruinen kuukausitulo takuueläkkeen muodossa (vuoden 2017 taso). Tämän saa, mikäli henkilön kaikki muut eläkkeet (työeläke ja kansaneläke) yhteensä jäävät alle takuueläkkeen euromäärän. Kaikkein pienituloisempien eläkkeensaajien asemaan voidaan siis parhaiten vaikuttaa takuueläkettä korottamalla.

Toinen pienituloisten eläkkeiden parantamiseen parhaiten toimiva keino on kansaneläkkeiden tason parantaminen. Vuonna 2017 täysi kansaneläke on 628,85 euroa yksinasuvalla ja 557,79 euroa avio- tai avoliitossa asuvalla eläkkeensaajalla. Täyden kansaneläkkeen saa, mikäli ei saa lainkaan työeläkettä tai sen määrä on enintään 55,45 euroa kuukaudessa. Työeläkkeen määrän kasvaessa kansaneläkkeen määrä vastaavasti pienenee, ja työeläkkeen ylittäessä 1299,88 euroa yksinasuvalla tai 1157,71 euroa parisuhteessa olevalla, ei kansaneläkettä enää jää maksettavaksi.

Pienituloisempia eläkkeensaajia ovat työeläkettä vailla olevat, yksinomaan kansan- ja takuueläkkeellä toimeentulevat eläkkeensaajat. Kansaneläke ja takuueläke ovat Kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia, ja niihin liittyvät päätökset tehdään maan hallituksessa.

Eläkkeensaajan saamien tulojen ostovoimaan vaikuttavat ennen kaikkea heidän käyttämiensä palveluiden ja hyödykkeiden hinta: asuminen, sairastaminen ja erilaiset palvelut muodostavat usein suuren menoerän eläkkeensaajien taloudessa. Näiden hintoihin tehtävät muutokset ovat tehokkaampi keino vaikuttaa pienituloisten eläkkeensaajien toimeentuloon kuin työeläkeindeksin muuttaminen.

14. Miten maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan muissa maissa?

Kuten Suomessa, myös muissa maissa lakisääteisten eläkkeiden (työ- ja kansaneläkkeet) indeksitarkistukset perustuvat usein kuluttajahintojen ja palkansaajien keskimääräisen ansiotason muutoksiin. Maksussa olevien eläkkeiden tarkistuksessa käytetään useimmiten hintojen kehitykseen liittyviä indeksejä. Melko yleisiä ovat myös erilaisten hintojen ja palkkojen yhdistelmäindeksit. Joissain maissa indeksit saattavat huomioida myös eläkejärjestelmän tasapainon tai koko maan talouden kehityksen.

Indeksikorotusten mekanismeja vertaillessa on myös syytä muistaa, että eläkejärjestelmät ovat eri maissa hyvinkin erilaisia, eikä suomalaista työeläkettä täysin vastaavaa järjestelmää löydy muualta.

Maksussa olevien lakisääteisten eläkkeiden tarkistusmekanismit myös vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä kansaneläkkeitä vai työeläkkeitä vastaava etuus.

Eläketurvakeskuksen kokoaman kansanvälisen vertailutaulukon mukaan puhtaasti palkkaindeksin mukaisia korotuksia noudatetaan vain Alankomaissa ja Tanskassa. Molemmissa tosin palkkaindeksin mukainen korotus koskee vain lakisääteisiä kansaneläkkeitä, työmarkkinaeläkkeissä mekanismi on erilainen. Pelkän hintaindeksin mukaisesti eläkkeitä tarkistetaan esimerkiksi Belgiassa, Espanjassa, Kanadassa ja Ranskassa.

Muista indeksikorotusten menetelmistä esimerkkinä voidaan mainita Ruotsi ja Saksa. Ruotsissa työeläkkeiden tarkistuksen perustuvat palkkakehitykseen, josta vähennetään kiinteä 1,6 prosenttiyksikköä. Mikäli eläkejärjestelmä on taloudellisesti epätasapainossa, vähennetään tästä indeksistä vielä alijäämän osoittama osuus. Ylijäämätilanteessa indeksiä vastaavasti parannetaan. Saksassa puolestaan indeksitarkistuksissa huomioidaan palkkojen kehityksen lisäksi myös työeläkemaksun ja eläkkeensaajien määrän muutokset.

Tarkempia tietoja eri maiden indeksijärjestelmistä löytyy Eläketurvakeskuksen sivuilta, Eläkkeiden indeksointi muissa maissa.

(Vastausta on päivitetty 5.2.2016 Eläketurvakeskuksen päivittämien tietojen pohjalta)

15. Julkisessa keskustelussa esitetään toisinaan myös työeläkeindeksin muuttamista aiempaan puoliväli-indeksiin, jolloin palkkojen ja hintojen painoarvo olisi molemmilla 50 prosenttia. Millaisia vaikutuksia tällä muutoksella olisi niin maksettaviin työeläkkeisiin kuin niiden rahoitukseen?

Myös puoliväli-indeksiin palaaminen vaikuttaisi euromääräisesti enemmän suurempiin eläkkeisiin kuin pieniin. Vaikutukset olisivat ansiotasoindeksiin muuttamiseen verrattuna pienemmät. Puoliväli-indeksin vaikutuksista on koottu vastaava taulukko kuin aiemmin ansiotasoindeksin vaikutuksista. Taulukon luvut siis kuvaavat sitä euromääräistä muutosta, joka erisuuruisiin työeläkkeisiin tulisi indeksimuutoksen seurauksena nykyiseen työeläkeindeksiin verrattuna. Myös tässä laskelmat on tehty sillä oletuksella, että keskimääräinen palkkojen korotus olisi 1,5 prosenttia vuodessa. Vuosien määrä tarkoittaa aikaa joko eläkkeelle jäämisestä tai uuteen indeksiin siirtymisestä alkaen.

Työeläkeindeksistä puoliväli-indeksiin (ansioiden ja hintojen muutosten painoarvo molemmilla 50 prosenttia):

Vuosien määrä:

Työeläke nyt:
500 €/kk
Työeläke nyt:
1 000 €/kk
Työeläke nyt:
1 500 €/kk
Työeläke nyt:
3 000 €/kk
1 vuotta korotus 3 €/kk korotus 5 €/kk korotus 7 €/kk korotus 14 €/kk
5 vuotta korotus 11 €/kk korotus 23 €/kk korotus 34 €/kk korotus 69 €/kk
10 vuotta korotus 24 €/kk korotus 48 €/kk korotus 70 €/kk korotus 142 €/kk
15 vuotta korotus 36 €/kk korotus 73 €/kk korotus 109 €/kk korotus 218 €/kk
25 vuotta korotus 64 €/kk korotus 127 €/kk korotus 191 €/kk korotus 383 €/kk

Lukuja on korjattu 31.3.2016 niissä huomattujen epätarkkuuksien vuoksi. Suuruusluokaltaan luvut pysyivät samoina.

Työeläkeindeksin muuttaminen puoliväli-indeksiksi aiheuttaisi yhtä lailla lisäkustannuksia työeläkejärjestelmälle. Tässäkin kustannusvaikutus olisi ensimmäisenä vuonna vielä melko pieni, suuruusluokkaa 100 miljoonaa euroa. Kustannus kuitenkin kasvaisi vuosi vuodelta edellistä suuremmaksi, ja esimerkiksi vuonna 2040 puoliväli-indeksin aiheuttamat lisäkustannukset olisivat nykyrahassa noin 1,5 miljardia euroa. Vuonna 2060 kustannukset olisivat vajaa 2,5 miljardia euroa, ja vuonna 2080 ne kohoaisivat lähemmäs 4 miljardiin. Luvut pohjautuvat edellä mainitussa Eläketutka-blogissa esitettyihin laskelmiin.

Mikäli puoliväli-indeksin aiheuttamat lisäkustannukset katettaisiin työeläkemaksua korottamalla, olisivat vaikutukset arviolta seuraavat:

Vuosi
2020
2040
2060
2080
Puoliväli-indeksin aiheuttama korotus 0,3 1,7 1,9 2,1 prosenttiyksikköä palkoista

Tässäkin indeksimuutoksen aiheuttama työeläkemaksun korotus kasvaisi vuosikymmeninen myötä hiljalleen korkeammaksi, joten muutoksen kustannukset lankeaisivat erityisesti nykyisten nuorten ja lasten maksettavaksi.

Sivua on päivitetty viimeksi 7.8.2017

Puuttuuko jotain?

Puuttuuko listalta mielestäsi jokin kysymys, johon haluaisit vielä vastauksen? Lähetä kysymys meille sähköpostitse osoitteeseen viestinta(at)tela.fi, niin lisäämme sen mukaan.