8.9.
"En halua, että minua muistellaan presidenttinä, joka jättää tehtävänsä tasapainottamatta eläkejärjestelmää."

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy, (HS 8.9.)

7.9.
"Eläkkeen lopulliseen määrään vaikuttaa myös henkilön tuleva palkkakehitys. Sen ennustamiseen eivät laskurit pysty. Mutta osin työeläkealan omat laskurit arvioivat tulevan eläkkeen tasoa mahdollisimman täsmällisten tietojen perusteella." 

vietintäjohtaja Kati Kalliomäki, ETK (HS 7.9.)

6.9.
"Tämä luku [62-vuotiaan jäljellä oleva elinaika] pysäytti minut. Eläke alkaa olla samanpituinen pätkä kuin työura. Mutta eläkeläisiin pätee sama kuin opiskelijoihin: pakottaminen on huono metodi." 

johtaja Matti Apunen, Elinkeinoelämän Valtuuskunta (Kauppalehti 6.9.)

3.9.
"[Pankkien] PS-laskurien näpräämisen sijaan aika kannattaa käyttää vaikka oman työeläkeotteensa tarkistamiseen. Sen syynääminen ja väärien tietojen korjaaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin veroehdotuksen tarkistaminen." 

taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen, (HS 3.9.)

2.9.
"Kyllä he [SDP]joutuvat siitä [eläkeikäkannastaan]luopumaan. Se on ihan selvä."

toimitusjohtaja Mikko Pukkinen, EK (Kauppalehti 2.9.)

1.9.
"Kuluttajasuojan kannalta on tärkeää, että asiakas voi päättää pitkäaikaisesta sijoittamisesta mahdollisimman luotettavan tiedon varassa. On hyvä käyttää vähän aikaa silloin, kun tekee isoja päätöksiä. Lisäksi on olemassa helpot keinot selvittää, mikä on täsmällinen arvio omasta työeläkkeestä."

toimitusjohtaja Jukka Rantala, ETK (HS 1.9.)

31.8.
"Kyse on ansaituista etuuksista. Tällainen passiivisuus [työeläkeotteiden tarkistamisessa] on huolestuttavaa."

tiedottaja Janne Pelkonen, TELA (Ilta-Sanomat 31.8.)

30.8.
"Vuoden 2005 eläkeuudistus yhdessä aikaisempien vuosien hyvän talouskasvun kanssa näyttää toimivan hyvin. Suomalaisten keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut jo parilla vuodella. Olisikin kohtuullista antaa tehdyille uudistuksille mahdollisuus näyttää kyntensä ilman, että järjestelmää koko ajan ollaan muuttamassa."

puheenjohtaja Eero Heinäluoma, SDP:n eduskuntaryhmän (Demari 30.8.)

27.8.
"Voi tuntua pahalta, että me kannamme itse pitenevästä elämästä eläkejärjestelmälle aiheutuvan riskin, mutta ellei elinaikakerrointa olisi otettu käyttöön vuonna 2005, olisi pitenevä elinikä syönyt vähitellen eläkejärjestelmän kestävyyttä."

johtaja Hannu Uusitalo, ETK (Taloustaito 7/2010)

26.8.
"Livslängdskoefficienten är en stor utmaning för pensionssystemet. Vi lever allt längre - tack och lov - men det betyder också att vi måste jobba längre."

samlingspartiets ordförande, finansminister Jyrki Katainen, (HBL 26.8.)

25.8.
"Eläkeiän tekninen nostaminen ei ole ajankohtaisin kysymys. Tärkeämpää on ensin keskittyä työkyvyttömyyseläkkeelle vievien syiden poistamiseen, koulutukseen työuran aikana ja varhaisempaan työllistymiseen työuran alkupäässä. Olisi mielenkiitoista ylipäänsä nähdä työnantajia, jotka työllistävät yli 65-vuotiaita."

puheenjohtaja Lauri Lyly, SAK (Kauppalehti 25.8.)

24.8.
"Oppositiokin on puhunut työurien pidentämisestä alusta keskeltä ja lopusta. Oli aika yksioikoinen veto [pj. Jutta Urpilaisen työeläkeikälinjaus]."

varapuheenjohtaja Timo Kaunisto, Keskusta (HS 24.8.)

23.8.
"Jos halutaan tosissaan pidentää työuria, työlolosuhteet ja työ on kehitettävä sellaisiksi että ihmiset jatkavat työssä 63-vuotiaaksi ja siitä ylikin."

johtaja Markku Salomaa, STTK (Iltalehti 21.-22.8.)

20.8.
"Mitä kauemmaksi tätä välttämätöntä ratkaisua [yleisen eläkeiän alarajan nostamista] lykätään, sen vaikeampia ja kovempia ratkaisut tulevat olemaan." 

lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen, EK (Kansan Uutiset 20.8.)

19.8.
"Pian on vuosikymmen mennyt harakoille. Tekemisen konsensus on sekä eläkepolitiikassa että opiskelujen jouduttamisessa korvautunut puhumisen ja lykkäämisen konsensuksella."

valtiosihteeri Raimo Sailas, VM (Kanava 5/2010)

18.8.
"Aikeiden muutos kertoo siitä, että tieto eläkelainsäädännön muutoksista on mennyt perille. Laajat kampanjat siitä, että ikääntyneet pysyisivät työssä pidempään, ovat vaikuttaneet asenteisiin."

tutkimuspäällikkö Eila Tuominen, ETK (HS 18.8.)

17.8.
"Pitkäaikaissäästämiseen tarkoitetut ps-tilit ovat floppi. Tilejä on avattu 3 600, kun kuvitelmat liikkuivat kymmenissä tuhansissa." 

toimituspäällikkö Jouni Luotonen, (Talouselämä 25/2010)

16.8.
"Minulle se sanapari, että "päästään eläkkeelle" on hyvin outo. Aion olla ainakin kymmenen vuotta aktiivineen, jos luoja suo ."

Dipl.ins. VTM, MSc Jorma Ollila, 60 v, ,(HS 15.8.)

13.8.
"Muun muassa huoli orastaneen talouskasvun hiipumisesta varjostaa markkinoita. Lisäksi keskeiset valtiot ja keskuspankit käyttivät merkittävän osan resursseistaan jo talouskriisin aiemmissa vaiheissa. Levottomuus tuleekin jatkumaan pääomamarkkinoilla."

sijoitusjohtaja Ari Huotari, Keva (Kauppalehti 13.8.)

12.8.
"Eläkeläisväestön keskimääräinen tulotaso nousee aika nopeasti, joten totta kai se tarkoittaa että ihmiset tulevat maksamaan osasta palveluja enemmän kuin tällä hetkellä. Tulevaisuudessa täyttä työeläkettä nauttiville ihmisille kaikki ei voi olla ilmaista tai tolkuttoman halpaa."

työministeri Anni Sinnemäki, (HS kuukausiliite, elokuu)

11.8.
"Seuraavaksi pitäisi keksiä keinot pitää työelämässä ne voimissaan olevat työhalukkaat, jotka haluavat jatkaa kevennettyä työntekoa ehkä muissa tehtävissä jäätyään normaalisti eläkkeelle. Näitä ihmisiä on ilmaantunut viime aikoina yhä enemmän. Kolmas elämä voi olla oman osaamisen hyödyntämistä uudessa roolissa ansaitsemalla samalla vähän tuloja ja maksamalla vähän lisää veroja jo ansaitun eläkkeen ohella."

pääkirjoitustoimittaja Ilkka Lampi, (Kauppalehti 11.8.)

10.8.
"En usko W-taantumaan. Nyt on riittävästi positiivisia merkkejä ilmassa. Kesällä julkaistut osavuosikatsaukset ovat pääsääntöisesti ylittäneet odotukset,ja usko siihen on kasvanut, että talouden pohja on nähty. Markkinat ovat pikkuhiljaa tervehtymässä."

arvopaperisijoitusjohtaja Mikko Mursula, Ilmarinen (Kauppalehti 10.8.)

9.8.
"En aio koskaan sataprosenttisesti eläkkeelle. Olisi kamala kohtalo joutua 63-vuotiaana eläkkeelle."

rahoituksen professori Vesa Puttonen , Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu. (Ilta-Sanomat 7.-8-8.)

6.8.
"Odotin selkeästi suurempia lukuja. Ennakkoon tehdyt tutkimukset kertoivat, että kiinnostus ps-tilejä kohtaan on kohtalaisen suurta. Sikäli tilien vähäinen määrä on pettymys."

pankinjohtaja Mika Kivimäki, OP-Keskus (Kauppalehti 6.8.)

5.8.
"On uskomatonta, että tässä vakaassa, hallinnassa olevassa demokratiassa se tosiseikka, että muutamnan seuraavan vuoden ajan eläkeläisten suhteellinen määrä nousee jonkin verran aikaisemmasta, on ylipäätään mikään ongelma. Asia on ollut tiedossa vuosikymmeniä! Maassamme on erinomaisesti järjestetty eläkevakuutusjärjestelmä monine hienouksineen. Miten on selitettävissä, että eläkeläisten määrän tilapäiseen kasvuun ei muka ole osattu varautua?"

Harri Hietala (synt. 1950) Vantaa (HS 5.8.) (mielipidekijoitus)

4.8.
"Kun talouskasvua pyritään kuitenkin kaikin tavoin tukemaan, ei pitkävaikutteisia eläkemaksuja ehkä tulla korottamaan muiden verojen tavoin. Siksi tulevia eläke-etuisuuksia heikennettäneen ja saatetaanpa koskea jopa maksussa oleviin eläkkeisiin." 

hallintotieteiden tohtori Pekka Parkkinen (Suomen Kuvalehti 30/2010)

3.8.
"Monet työkyvyttömyyseläkkeellä olevat menettävät koko eläkkeensä, jos tekevät vähänkin töitä. He eivät edes uskalla kokeilla, onnistuisiko työnteko. Jos kunto meneekin huonommaksi tai työsuhde loppuu muuusta syystä, toimeentulo laskee käytännössä minimiin."

puheenjohtaja Amu Urhonen, Kynnys ky (HS 3.8.)

2.8.
"Jos epäonnistumme kertomaan että eläkkeet on turvattu. Käy niin, että kaltaiseni nelikymppiset alkavat säästää omaa eläketurvaa."

puoluesihteeri Mikael Jungner, SDP (Ilta-Sanomat 31.7.-1.8.)

24.6.
"Leppeämmät kesätuulet saapuneet on tänne jo. Kesä tulee, kesä menee -se on kesän kohtalo. Kesälempi lempeämpi meidät jälleen kohottaa, siksi sana hempeämpi tässä meitä odottaa. Kesä on myös sitaattien, niistä tauko meillä on. Syksyn tullen aatoksien tie taas tänne varmaan on."

Sitaattitoimitus jää kesälomalle. Uusi sitaatti maanantaina 2. elokuuta

23.6.
"Akava ei näe tarvetta äkkiliikkeille eläkepolitiikassa, sillä eläkkeellesiirtymisikä on nousussa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sopiva eläkeuudistuksen aikataulu voisi olla esimerkiksi vuonna 2013, johon mennessä vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksista eläkkeellesiirtymisikään saadaan kattavampaa tietoa."

edunvalvoja Minna Helle, Akava (Akavalainen 3/2010)

22.6.
"Se [tasaindeksi] johtaisi siihen, että kun työikäiset maksavat nyt 75 prosenttia eläkkeellä olevien eläkkeistä, heiltä pitäisi periä huomattavasti suurempia summia eläkemaksuina kuin tänä päivänä ja tämä taas johtaisi kasvavaan työttömyyteen."

valtiovarainministeri Jyrki Katainen (Nykypäivä 24/2010)

21.6.
"Suomeen tuleekin nopeasti perustaa infrastruktuurirahasto, johon eläkeyhtiöt sijoittavat pääomaa aluksi 200-300 miljoonaa."

puheenjohtaja Matti Harjuniemi, Rakennusliitto (Demari 21.6.)

18.6.
"Jag avgår vid 63 och anser det är lämpligt att avgå efter 40 år i arbetslivet. Mina barn kan kanske jobba till 68 och deras barn till 75 men en pensionsålder vid 68 är inte för min åldersklass."

toimitusjohtaja Leif Fagernäs, EK (HBL 18.6.)

17.6.
"Pidempään työskenteleminen on väistämätöntä. Eläkkeisiin ei ole olemassa taikoja. Väestön ikääntymistä ei voi kiertää, vaan meidän on otettava siitä vastuu."

Ranskan työministeri Eric Woerth, (Kauppalehti 17.6.)

16.6.
"Jokainen eläkejärjestelmä on Euroopan maissa varsin erilainen. Eivät ne ainakaan tunnu parempia olevan kuin meillä. Jos oikein kilpistää, me saamme Suomessa halvemmin kustannuksin parempaa eläketurvaa kuin muissa maissa keskimäärin."

toimitusjohtaja Esa Swanljung, TELA (Keva 2/2010)

15.6.
"Vastuullinen sijoittaja ottaa huomioon yritysten sosiaalisen vastuun, ympäristöasiat ja hyvän hallintotavan. Emme sulje mitään toimialaa pois, mutta vähimmäisvaatimus on, että yhtiö noudattaa lakeja ja kansainvälisiä normeja."

vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Anna Hyrske, Ilmarinen (Talouselämä 22/2010)

14.6.
"Joko olemme pidempään eläkkeellä pienemmällä ansiotasolla tai sitten pitempään töissä suuremmalla eläkkeellä. Jos elinikä kasvaa, pitää eläkkeiden tasoakin leikata, elleivät maksut ja työurat nouse merkittävästi."

toimitusjohtaja Pasi Holm, Pellavon taloustutkimus (Kauppalehti 14.6.)

11.6.
"Mitä vastuullisuus sitten merkitsee vaikkapa työeläkevarojen sijoittamista ajateltaessa? On selvää, että varat on sijoitettava kohteisiin, joiden toiminnan rahoittaminen täyttää kaikki eettiset päämäärät. Yhtä lailla on selvää, että vastuullisuus näiden varojen sijoittamisessa on vastuuta eläkkeiden maksamisesta annettujen lupausten lunastamisesta."

Tasavallan presidentti Tarja Halonen, (Kauppalehti.fi 10.6. klo 13.34)

10.6.
"Kysyntä [ps-tilien] olisi voinut olla voimakkaampaa ennakko-odotuksiin nähden." 

pankinjohtaja MIka Kivimäki, OP-Keskus (Kauppalehti 10.6.)

9.6.
"Suomalainen ei halua päästä mahdollisimman helpolla. Työ saa olla kovaakin,kunhan se on mielekästä ja hyvin organisoitua. Luottamus, inhimillisyys ja keskinäinen kunnioitus luovat tekemisen meiningin."

puheenjohtaja Jouko Ahonen, Paperilliitto (Kauppalehti 9.6.)

8.6.
"Säästöt pitäisi kohdistaa kuntatalouteen ja eläkejärjestelmään eli menoihin, joiden ennustetaan kasvavan eniten väestön ikääntymisen myötä."

Suomen Valtuuston johtaja Lorenzo Figlioli, Kansaninvälisen valtuuttarahaston IMF (HS 8.6.)

7.6.
"Eliniän piteneminen on systemaattisesti aliarvioitu teollistuneissa maissa."
professori Juha Alho, Itä-Suomen yliopisto (Nykypäivä 22/2010)

4.6.
"Laskelmat vapaaehtoisista elinikäisistä eläkevakuutuksista osoittavat jälleen kerran, kuinka edullinen suomalainen työeläkejärjestelmä naisille on. Se tasaa epätasa-arvoa palkoissa."

taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen (HS 4.6.)

3.6.
"Tarvitsemme selkeän ratkaisun siitä, ketkä eläkeasioita ovat valmistelemassa. Lopullinen päätöksentekijä on joka tapauksessa selvillä: lait päättää eduskunta."

sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (Demari 3.6.)

2.6.
"Tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkehakemukset kulkevat potilasta hoitavilta erikoislääkäreiltä eläkkeet myöntäville vakuutuslääkäreille. Välissä pitäisi olla työterveyslääkäri. Toimiva yhteys työterveyshuollon, erikoissairaanhoidon ja työpaikan välillä on olennaista, jotta henkilön työhön paluu voidaan suunnitella siten, että uuden sairausloman vaara vältetään" 

ylilääkäri Jukka Kivekäs, Varma (Demari 2.6.)

1.6.
"Kun on otettu [työeläkevarojen sijoittamisessa] riskiä, on vähennetty painetta nostaa eläkemaksua."

sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (Kauppalehti 1.6.)

30.5.
"Hallitukselta oii ensimmäinen virhe panna 65 vuoden eläkeikäraja näkyviin, vaikka päätöksen perusteet olivatkin oikeat. Ammattiyhdistysliike koki, että heitä oli petetty, kun hallitus ei ollut kertonut asiasta etukäteen."

lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen, EK (HS 30.5.)

27.5.
"Pitkän aikavälin laskelmien mukaan reaalieläkkeet kasvavat vielä seuraavan 10 vuoden ajan. Sen jälkeen eläkkeet alkavat laskea enemmän, muun muassa elinaikakertoimen vaikutuksesta."

osastopäällikkö Mikko Kautto, ETK (YLE Uutiset 27.5.2010 klo 14.20)

27.5.
"Valitettavasti markkinatilanteessa on paljon yhtäläisyyksiä syksyn 2008 kanssa. Markkinat ovat erityisen huolestuneita siitä, onko tulossa uudelleen luottolaman tyyppinen ilmiö."

varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio, Ilmarinen (YLE Radiouutiset 27.5.)

26.5.
"Eläkeiän pakkoveivaaminen ei ole tehokasta, vaan pitää miettiä, miten tehdään mahdolliseksi se, että ihmiset jaksavat pysyä töissä."

[SDPn puoluekokouksen] talous- ja työllisyysvaliokunnan puheenjohtaja Ville Kopra (Demari 26.5.10)

25.5.
"Att höja pensionsåldern med tvång är en dålig metod. Jag tror på trepartssamarbetet och kontraktsamhället. Tvång är aldrig bra."

social- och hälsovårdsministern Juha Rehula, (HBL 25.5.)

23.5.
"Kiinan pitäisi nopeasti laajentaa eläkejärjestelmäänsä ja sosiaalipalvelujaan. Nyt vain noin 15 prosenttia väestöstä nauttii eläketurvaa ja vain prosentti eläkeläisistä asuu vanhainkodeissa."

johtaja Robert Wihtola, Aasian kehityspankin Kiintan-toimisto (HS 23.5.)

21.5.
"Laatusen ehdotus on merkki siitä, että yli 40 vuotta jatkunut tapa päättää työeläkejärjestelmästä on tulossa tiensä päähän."

pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield (HS 21.5.)

20.5.
"Työmarkkinajärjestöillä on vapaa autonomia, mutta pysyvää neuvottelukuntaa ei enää tarvittaisi."

lakiasiain johtaja Lasse Laatunen, EK (HS 20.5.)

19.5.
"Kun nuori aikuinen masentuu, olisi paljon fiksumpaa jatkaa edes jonkinlaista työntekoa kuin jäädä kokonaan kotiin. Työstä pois jääminen usein heikentää paranemisennustetta."

ylilääkäri Sami Pirkola, HYKSin Psykiatriankeskus (Citylehti 2010)

18.5.
"Parhaassa vaihtoehdossa euroalueen kasvu hidastuu vain vähän, koska Kreikka on pieni talous. Pahimmassa vaihtoehdossa tämä alkanut kriisi voi aiheuttaa uuden taantuman."

johtaja Risto Murto, Varma (Suomen Kuvalehti 19/2010)

17.5.
"Jos halutaan, että ihmiset jatkavat työelämässä pitempään, muihinkin syrjinnän muotoihin [kuin ikäsyrjintään] pitää kiinnittää huomiota."

tutkija Sari Irni, Åbo Akademi (HS 17.5.)

14.5.
"Poikkeukset tietysti vesittävät ajatusta työurien pidentämisestä, mutta alkuperäisessä ehdotuksessa on miettimisen varaa.[Korkeakoulujen]Pääsykokeisiin perustuva sisäänotto on mielestäni parempi. Ylioppilaskirjoituksiin ei voi ladata niin paljon asioita, että se mittaisi soveltuvuutta kaikille aloille." 

toimitusjohtaja Jukka Rantala, ETK (Kauppalehti Optio 9/2010)

12.5.
"Eläkesijoittajien onkin pakko hajauttaa osakesijoituksiaan lisääntyvässä määrin Suomen ulkopuolelle. Tämä tarve kasvaa sitä suuremmaksi, mitä heikommin pörssin listayhtiöiden ja sijoittajien määrät sekä osakemarkkinan likviditeetti Suomessa kehittyvät."

toimitusjohtaja Matti Vuoria, Varma (Talouselämä 17/2010)

11.5.
"Työeläkevelkaa ei saa jättää vain nuorten maksettavaksi."

toimitusjohtaja Esa Swanljung, TELA (Verkkolehti Kansan Uutiset 11.5.)

10.5.
"Ehdot merkitsevät myös, että kreikkalaiset joutuvat tilille yli varojensa elämisestä. Vanhuuseläkeikä nostetaan muutamassa vuodessa 65 vuoteen, varhaiseläkkeelle pääsyä vaikeutetaan, eläkkeitä ja palkkoja leikataan."

euroopan konressin jäsen Ollia Rehn, (Suomen Kuvalehti 18/2010)

7.5.
"Ne ovat ne samat asiat, kuten taitettu indeksi ja pohjaosan leikkaaminen. Edelleen käsitellään asioita, jotka on tehty 1990-luvun alkuvuosina. Niitä ruokitaan yleisönosastonkirjoituksilla ja niin edelleen."

kansanedustaja Tero Rönni (Demari 7.5.)

6.5.
"Sen [elinaikakerroin] teho voi keppimielessä olla liiankin suuri."

pääministeri Matti Vanhanen (HS 6.5.)

5.5.
"On aivan selvää, että lähes kaikissa EU-maissa järjestelmiin on tehtävä isoja leikkauksia lähivuosina. Ne olisivat tulleet jossain vaiheessa eteen ilman finanssikriisiäkin."

tutkimusohjaaja Niku Määttänen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Taloussanomat 4.5.)

4.5.
"Kun sijoitimme Kreikan lainapapereihin, saimme sieltä melkein kolme kertaa enemmän juoksevaa tuottoa kuin Saksan papereista. Näimme ison korkoeron mahdollisuutena. Uskomme, että saamme lopussa omamme pois, kun lainat erääntyvät."

sijoitusjohtaja Ari Huotari, KEVA (Ilta-Sanomat 4.5.)

3.5.
"Haluan sanoa mahdollisimman selkeästi: SAK ei tule neuvottelemaan eläkeiän nostamisesta 65 ikävuoteen eikä se hyväksy eläkeputken poistamista."

työ- ja elinkeinojohtaja Matti Huutola, SAK (Demari 3.5.)

30.4.
"Meidän on keskityttävä parantamaan työpaikkojen viihtyvyyttä ja työskentelyolosuhteita, jotta työn työn mielekkyys kohentuisi ja ja yleinen työhyvinvointi lisääntyisi."

toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen, Etera (Kauppalehti Optio 8/2010)

29.4.
"Jos elinajanodotteen kasvu olisi ollut tiedossa, ei eläkeikää olisi laskettu. Etenkin kun nähdään, kuinka vaikeaa on sen nostaminen takaisin 65 vuoteen."

lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen, EK (Demari 29.4.)

28.4.
"Kansainvälisessä vertailussa Suomen eläkejärjestelmä edustaa ehdotonta huippua. Vain Hollannin, Australian, Ruotsin ja Kanadan järjestelmät kestävät vertailun Suomeen."

Rotman ICPM -eläketutkimusyksikön johtaja Keith Ambachtsheer (Kauppalehti 28.4.)

27.4.
"Eläkeikärajan nostaminen vaikkapa 67 vuoteen aivan varmasti kiihdyttäisi ihmisten hakeutumista erilaisten putkien kautta eläkkeelle mahdollsimman aikaisin. Mielestäni malli, jossa ihminen saa 63-68 vuotiaana itse päättää, milloin jää eläkkeelle, on hyvä."

toimitusjohtaja Petri Niemisvirta, Mandatum Life (Prima 3/2010)

26.4.
"Ihmisen selviytymistaistelussa on avainasemassa väestörakenteen tasapainoinen uudistuminen. Usein muutosvastarinta on kuitenkin suurinta siellä, missä hyvinvointi on saavuttanut korkeimman kehitysasteen. Tämän seurauksena tulevaisuuden elinvoima uhkaa karata Euroopan ja eräiden muiden hyvinvointiyhteiskuntien ulkopuolelle."

suurlähettiläs Sveitsissä, Alpo Rusi (HS 25.4.)

23.4.
"Työllä ansaittu siedettävä elintaso on suurimmalle osalle kansasta myös onnellisuuden edellytys. Kansalaisten hyvinvoinnin kehitystä pitää yhä mitata myös materiaalisin mittarein eikä verhota eriarvoistumista onnellisuuden epämääräiseen huntuun."

pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg (HS 23.4.)

22.4.
"Jos on ollut esillä malleja, joissa eläkkeitä leikattaisiin ja sen avulla piiskattaisiin ihmisiä tekemään pidempään työtä, niin ne eivät ole toimivia malleja. Erityisen toimimattomia ne ovat sellaisessa tilanteessa, jossa työpaikka on jo mennyt alta."

SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen (Demari 22.4.)

21.4.
"Vaikuttamalla työolosuhteiden ja työtehtävien tai työterveyshuollon kuntoutuskäytäntöjen kautta pystytään auttamaan niitä tuhansia sairastuneita niin, että he voisivat jatkaa työssä vuosia tai jopa vuosikymmeniä pidempään."

JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori (Demari 21.4.)

20.4.
"Työeläkeyhtiöt näyttävät ymmärtäneen poliitikkoja paremmin, miten ihmiset saadaan jaksamaan työssä pidempään."

toimittaja Pekka Lähteenmäki (Talouselämä 14/2010)

19.4.
"Oikea eläkeikä on 63 vuotta. Jos joku haluaa ja jaksaa käydä töissä senkin jälkeen, niin se on okei, mutta on paljon myös niitä, jotka eivät pysty."

bussinkuljettaja Kari Karesluoto, 63 v., Turun kaupunkiliikenne (HS 19.4.)

16.4.
"Harmaa talous on rakennusalan suurin yksittäinen ongelma ja se on räjähtämässä käsiin."

toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, Rakennusteollisuus (HS 16.4.)

15.4.
"Työurien pidentymiseen ei ole poppakonsteja, vaan vanhat keinot pätevät edelleen. Työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemisessä keskeistä on varhainen puuttuminen, ammatillinen kuntoutus ja myös osatyökyvyttömyyseläke."

päätoimittaja Arja Lerssi-Lahdenvesi (KEVA 1/2010)

14.4.
"Suunnitelmat uudesta eläkeleikkurista ovat väärää politiikkaa oloissa, joissa tavallisen kansalaisen eläkkeet ovat pikemminkin liian pieniä kuin suuria."

puheenjohtaja Jutta Urpilainen, SDP (HS 14.4.)

13.4.
"Postia ei tarvitse odottaa Eläketiedot voi tarkistaa tyoelake.fi-sivustolta milloin vain."

taloustoimittaja Johanna Pohjola, (HS 13.4.)

12.4.
"Nykyinen lakisääteinen eläkeikä on OK. Yksilöllisesti, joustavasti eläkkeelle olisi hyvä siirtyä 60-70-vuotiaana." 

elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, (Iltalehti 10.-11.4.)

9.4.
"Olemme saaneet sen tuntuman, että, suomalaisten mielestä vuoden 2005 eläkeuudistus riittää täysin, tai ainakin melkein. Meistä uudistuksessa ei menty riittävän pitkälle." 

Suomen maatutkimuksista vastaava ekonomisti Henrik Braconier (swe), OECD (Suomen Kuvalehti 13-14/2010)

8.4.
"Kun meillä otettiin 65 vuoden eläkeiän sijasta joustava eläkeikä (63-68 v), ihmiset ovat pysyneet paljon pidempään työelämässä. Miten se toisinpäin muuttuisi, jos eläkeikää taas nostettaisiin? Asiat näyttävät vähän erinäköisiltä, kun niitä katselee Pariisista, jossa ei ilmeisesti ole koskaan oltu tekemisissä joustavan eläkeiän kanssa, jossa vielä on vielä voimakkaat kannustimet."

toimitusjohtaja Esa Swanljung, Työeläkevakuuttajat TELA (HS 8.4.)

7.4.
"Ihmisellä on oltava mahdollisuus palata työelämään ilman hirveätä byrokratiaa, oli hänen eläköitymisensä peruste sitten ikä tai masennus."

Liisa Hyssälä, STM (Kauppalehti 7.4.)

6.4.
"Tähän mennessä saadut tulokset ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta työurien pidentymiseen ovat positiivisia. Siksi tässä kohden uskallan suositella hulvatonta suhtautumista ammatilliseen kuntoutukseen. Mitä varhemmin siihen ryhdytään, sen paremmin se tehoaa."

ylijohtaja Outi Antila, STM (VakuutusKuntoutus 1/2010)

1.4.
"Käytännössä asia menee niin, että [keskeiset] ministerit ja [työmarkkinakeskusjärjestöjen] puheenjohtajat vastaavat työuraryhmien keskustelusta ... Vastuu siirtyi korkeimmalle tasolle."

pääministerin erityisavustaja Jukka Ihanus, (HS 1.4.)

31.3.
"Se osuus eläkevastuista, jota rahastot eivät kata, tulisi ilmoittaa kuntapäättäjille."

toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen, Kuntien takauskeskus (HS 31.3.)

30.3.
"Muodissa olevan eläkesäännösten kanssa näpertelyn sijasta Suomen hallituksen tulisi tosissaan paneutua siihen, miten löydetään ne tuotteet ja palvelut, joista muu maailma on tulevaisuudessa valmis maksamaan sellaisen hinnan, jota meidän elintasomme ylläpitäminen vaatii. Eläkkeellesiirtymisiän nostamisella ei ole merkitystä, ellei ole mitään tekemistä."

toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, TEK (TEK - tekniikan akateemiset 2/2010)

29.3.
"Suomessa pääministeri sai valtavan arvosteluryöpyn, kun hän esitti harkittavaksi eläkkeisiin korottamista parilla vuodella. Siihen verrattu, Etelä-Euroopassa tapahtuu paljon. Me vain kuvittelemme olevamme maailman parhaita uudistajia."

talouskomissaari Olli Rehn, (Talouselämä 11/2010)

26.3.
"Voin itse määritellä sen [työaikani]. Tämä on se eläkeläisen etuus. En tarkoita, että kaikkien pitäisi tehdä näin. Tämä on yksi vaihtoehto."

sairaanhoitaja Terttu Mikkonen, ikä 64 (HS 26.3.)

25.3.
"Saamme (eläke-)järjestelmästä enemmän kuin olemme maksaneet ja lapsemme joutuivat maksamaan enemmän kuin koskaan tulevat saamaan. Mielestäni voisimme maksaa enemmän eläkemaksuja, mutta tämähän olisi mille tahansa puolueelle poliittinen itsemurha."

toimitusjohtaja Sixten Korkman, Etla (Talouselämä 10/2010)

24.3.
"Meillä on paljon sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä mielenterveyshäiriöiden vuoksi. Niitä edeltää usein työuupumus, joka pahetessaan voi johtaa poissaoloihin ja masennukseen. Työssä tulisi olla myös palautumisvaiheita."

pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos (Demari 24.3.)

23.3.
"Koko Euroopan mittapuulla parhaat rahastoyhtiöt eivät enää satsaa alkuvaiheen yrityksiin. Korvaajaksi on tullut julkista rahoitusta ja puhtaasti kaupallisilla ehdoilla siellä on vaikea toimia."

johtaja Risto Murto, Varma (HS 23.3.)

22.3.
"Polku työelämään ruohottuu nopeasti. Puolikin vuotta on pitkä aika, jos ei ole suunnitelmaa ammatillisesta kuntoutuksesta tai työhönpaluusta."

ylilääkäri Jukka Kivekäs, Varma (Talouselämä 10/2010)

19.3.
"Eläkeikäkeskustelussa huomiota pitäisi kiinnittää erityisesti siihen, miten vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä."

työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopiston (Työeläke 1/2010)

18.3.
"Työurien pidentämisessäkään pelkkä keppi ei auta. Työpaikoilla pitää pystyä olemaan ja viihtymään."

hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (Kauppalehti 18.3.)

17.3.
"Meillä on kiinteistö- ja infrasijoituksissa selkeä strategia. Kotimaassa emme käytä rahastoja."

johtaja Esko Torsti, Ilmarinen (Kauppalehti 17.3.)

16.3.
"Miksi kysymys työurien pidentämisestä kerran toisensa jälkeen nostattaa tuskanhien otsalle? Kun ihmiset elävät odotettua pitempään, on jokseenkin ymmärrettävää, että osa pidentyvästä eliniästä ollaan mukana työelämässä."

valtiosihteeri Raimo Sailas, VM (Demari 16.3.)

15.3.
"Me yritämme rakentaa nyt laajaa yhteistyötä, jolla voisimme varmistaa Suomen talouden tulevaisuuden niin, että työllisyys, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys pystytään varmistamaan. Siihen tarvitaan monipuolisia toimia, syvää yhteistyötä ja luottamuksen rakentamista suomalaisten menestyksen mahdollisuuksiin."

pääministeri Matti Vanhanen (Demari 15.3.)

12.3.
"Kymmenen vuoden sisällä eläköitymisen myötä vapautuu myös korkeimman johdon paikkoja. Silloin naisten kannattaa olla valppaana. Ja kun kohdalle sattuu omaa osaamista vastaava työ, sitä kannattaa ehdottomasti hakea."

johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, Elinkeinoelämän keskusliitto (TELMA 1/2010)

11.3.
"Työ etenee jatkuvilla neuvotteluilla työeläke- ja työttömyysjärjestelmän kehittämiseksi. Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä järjestelmään joudutaan tekemään koko ajan hienosäätöä."

lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen, EK (Prima 1/2010)

10.3.
"Lähivuosina saadaan tottua siihen, että pientä justeerausta tehdään lähes vuosittain. Elinajanodote kasvaa niin nopeasti, että vähitellen syntyy paineita myös eläkkeellejäämisiän nostamiseen."

pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen (HS 10.3.)

9.3.
"Pitkällä aikajänteellä on tapahtunut [työkyvyttömyyseläkekehityksessä] selkeää parannusta esimerkiksi miesten kohdalla. Sydän- ja verisuonitaudit ovat työikäisillä vähentyneet työkyvyttömyyseläkkeiden syinä. Aivan muutaman vuoden aikana sekä miesten että naisten tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat niin ikään vähentynyt."

osastopäällikkö Mikko Kautto, ETK (Yle Uutiset 9.3.)

8.3.
"Kun kerran on viehätytty työryhmiin, niin miksi ei perustettaisi vielä yhtä. Se voisi miettiä, miten kuntien eläkkeiden hoito voitaisiin avata kilpailulle ja samalla päästää hyvin hoidettu Kuntien eläkevakuutus mukaan yksityisten yritysten eläkemarkkinoille. Silloin olisi edes kolme tasavertaista toimijaa samoilla markkinoilla."

päätoimittaja Hannu Leinonen, (Kauppalehti 8.3.)

5.3.
"Jos työkyvyttömyyseläkkeitä halutaan vähentää, työntekijän terveyden ja työkyvyn heikkenemiseen pitää puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena tulee olla, että pitkältäkin sairauslomalta palataan töihin."

koulutus- ja työvoima-asioiden päällikkö Saana Siekkinen, SAK (Palkkatyöläinen 2/2010)

4.3.
"Toiminta ei saa olla puuhastelua, vaan on saatava aikaan tuloksia. Välineitä ja voimavaroja on tarjolla riittävästi. Tarvitaan työtä, aikaa ja kärsivällisyyttä. Siksi osapuolet ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen toimintaan. Tärkeintä on nyt ryhtyä toimiin."

johtaja Jukka Ahtela, EK, (HS 4.3.)

3.3.
"Väistyvä Vanhanen halunnee jättää itsestään jäljen valtiomiehenä, ei pelkästään skandaalista toiseen ajelehtivana ajopuuna. Siksi hallitus saattaa nostaa eläkeikää, esimerkiksi yhdellä vuodella 63:sta 64:ään."

HS:n politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari, (HS 3.3.)

2.3.
"Minulta kysytään yhtenään, milloin jään eläkkeelle. Se on vähän rasittavaa. Työni on mielenkiintoista ja tarvitsen rahaakin. Miksi mennä eläkkeelle kituuttamaan, jos töissä on hauskempaa."

neuvotteleva virkamies Varpu Weijola, 63, Työ- ja elinkeinoministeriö (Talouselämä 7/2010)

1.3.
"Työeläkeyhtiöiden maksamat hyvitykset ovat keskimäärin 0,2-0,4 prosenttia yritysten palkkasummasta. Jos hyvitysten maksaminen kiellettäisiin, nousisivat suomalaisten yritysten maksamat palkan sivukulut 100-200 miljoonaa euroa vuodessa."

toimitusjohtaja Esa Swanljung, TELA (HS 1.3.)

26.2.
"Tarvitaan jokin kannustin samaan tapaan kuin työntekijöillä on nyt superkarttuma. Työnantajapuolella voisi olla esimerkiksi sellainen kannustin, että jos pitää palkkalistoilla yli 60-vuotiasta työntekijää, työnantajamaksusta saisi alennusta."

puheenjohtaja Jutta Urpilainen, SDP, (Demari 26.2.)

25.2.
"Ainakaan 5 vuoteen ei ole tarvetta nostaa eläkemaksuja yli sovitun tason."

puheenjohtaja Harri Sailas, TELA ry:n hallitus (Ylen tekstitv 25.2.)

23.2.
"Jos homma menee hyvin, eläkepommi voi jäädä suutariksi. Jos edes kohtalaisesti, kustannukset kasvavat paljon vähemmän kuin on pelätty ja peloteltu. Pahin vaihtoehtokin on mahdollinen, mutta se edellyttäisi saman tason suoritusta valtionjohdolta kuin olympiajoukkueellamme Vancoverissa."

tutkija, kolumnisti Jukka Relander, (Uusi Suomi 23.2.)

23.2.
"Työurat eivät pitene odottamalla vuoden 2005 työeläkeuudistuksen vaikutuksia, sillä uudistus oli jo alun perin haasteisiin nähden liian vaatimaton. Pelkät pehmeät keinot eivät myöskään riitä, jos kohta on toivottavaa, että työelämän kultturi kehittyisi työssä jaksamista kannustavaksi."

toimitusjohtaja Sixten Korkman, Etla (HS 23.2.)

22.2.
"Lakisääteisten vakuutusten maksuja seurataan ja maksuhäiriöihin puututaan tehokkaasti etenkin työntekijän eläkelaki TyEL:n ja lakitapaturman osalta."

johtaja Risto Karhunen, Finanssialan keskusliitto (Kauppalehti 22.2.)

19.2.
"Esimerkiksi vuoden 2005 eläkeratkaisuista on kokemuksia toistaiseksi vain vähän. Nyt ei ole hosumisen paikka, ettei aiheuteta ihmisissä paniikkia ja joukkopakoa eläkkeelle. Jos nyt turhaan hermostutamme toisemme, siitä aiheutuu levottomuutta ja aiheutammekin vain uuden laman."

puheenjohtaja Matti Viljanen, Akava (Demari 19.2.)

18.2.
"Luonnollinen aikalisä työurien pidentämisestä käytäville neuvotteluille tarjoutuisi sillä, että osapuolet päättäisivät selvittää aiemman ikäpoliittisen yhteistyönsä tulokset ja näistä tehtävät johtopäätökset. Sen jälkeen ne tietäisivät, mitä nyt voisi ja pitäisi tehdä."

työelämän kehittäjä Veikko Räntilä (HS 18.2.)

17.2.
"Suomalaisen finanssijärjestelmän keskittymisen aste on päässyt niin korkeaksi, ettei sitä voi sivuuttaa keskusteltaessa finanssijärjestelmän kehittämisestä. Työeläkejärjestelmän tyyppistä kaksinapaista markkinarakennetta ei pidä päästää syntymään, eikä sellainen kuulu markkinatalouteen. Se vie työeläkejärjestelmässäkin uskottavuutta hajautetusta järjestelmästä."

pääjohtaja Asmo Kalpala, Tapiola-ryhmä (Kauppalehti 17.2.)

16.2.
"Työhyvinvointi on edellytys sille, että työssä jaksetaan. Se, että työuria [ei] ole pystytty pidentämään, kuten olisi haluttu ja sillä aikataululla, osoittaa ettei työhyvinvoinnin edistäminen olekaan helppo tehtävä."

peruspalveluministeri Paula Risikko (Demari 16.2.)

15.2.
"Ensimmäiset rokkisukupolven eläkeläiset ovat täällä tänään. He täyttävät laivat ja lentokoneet, etelän matkat ja erilaiset harrastuspiirit."

johtaja Markku J. Jääskeläinen, TELA (Demari 15.2.)

12.2.
"Koko Länsi-Euroopassa eläkeyhtiöt saavat tällä hetkellä enemmän rahaa kuin maksavat eläkkeitä. Sijoitettava varallisuus kasvaa näppituntumalla vielä noin 5-20 vuotta."

puheenjohtaja Heikki Westerlund, Suomen pääomasijoitusyhdistys (Kauppalehti 12.2.)

11.2.
"Kun jaksaminen lisääntyy, jatkaminenkin lisääntyy."

pääsihteeri Leila Kostiainen, STTK (Demari 11.2.)

10.2.
"Sekä työmarkkinajärjestöille että hallitukselle kivuttominta taitaisi olla, että Rantalan ryhmä palaisi asiaan vielä kerran. Hallitus ei joutuisi tekemään ikäviä päätöksiä, ja työmarkkinajärjestöt osoittaisivat kykyä kantaa vastuunsa."

(HS, pääkirjoitus 10.2.)

9.2.
"Työurien piteneminen ja kuntien tuottavuuden kasvu ovat hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta avainasemassa. Nämä asiat ovat nyt paljolti työmarkkinajärjestöjen ja kuntien käsissä."

alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, VM (HS 9.2.)

7.2.
"Suomalaisille pitäisi säätää oikeus jatkaa työntekoa 70-vuotiaaksi asti. Se toisi kaivattua pidennystä suomalaisten keskimääräisiin työuriin."

ylijohtaja Outi Antila, STM (HS 7.2.)

5.2.
"Ahtelan työryhmän jatkoksi pitää asettaa numeerisia osatavoitteita työterveyteen, työhyvinvointiin ja koulutukseen sekä seurata, kuinka sovitut keinot edistävät niiden toteutumista."

pääekonomisti Olli Koski, SAK (HS 5.2.)

4.2.
"Työuraa voi pidentää sekä alku- että loppupäässä. Pakkokeinot eivät auta tässä tilanteessa."

tasavallan presidentti Tarja Halonen (Demari 4.2.)

3.2.
"Mielestäni uuden Kevan pitää panostaa eläketurvan kehittämiseen. Meiltä odotetaan sitä koskevia avauksia."

toimitusjohtaja Merja Ailus, Keva (Kauppalehti 3.2.)

2.2.
"Pitää arvostaa sitä [eläkeneuvottelu-] tulosta, joka nyt on saatu."

pääministeri Matti Vanhanen, (HS 2.2.)

1.2.
"Jotta työntekijä jaksaisi töissä mahdollisimman pitkään, työn ja voimavarojen kehittäminen pitäisi aloittaa jo varhain, eikä vasta 45 ikävuoden jälkeen."

erikoistutkija Anne Punakallio, Työterveyslaitos (IS 1.2.)

28.1.
"Jatkuvasti esiintyy tietoja, että suomalaisten työurat ovat lyhyet. Tässä on ensimmäistä kertaa tutkittu, mitä ne oikeasti ovat. Eivät ne nyt niin kauhean lyhyitä ole."

johtaja Hannu Uusitalo, ETK (Demari 28.1.)

27.1.
"Työkyvystä uskalletaan puhua entistä avoimemmin ... Työkyvyttömyyseläkkeellä taloudellinen toimeentulo heikkenisi. Työelämästä pois joutuminen voisi merkitä myös elämänhallinnan menettämistä, pahimmillaan syrjäytymistä."

Työkykycontroller Hanna Kankainen, Lassila & Tikanoja Oyj (Demari 27.1.)

26.1.
"Käsitykseni on, että järjestelmä kestäisi ilman nyt käytävää harjoitustakin."

toimitusjohtaja Esa Swanljung, TELA (IL 26.1.)

25.1.
"Jo ennen lamaa eläkeikä oli nousussa, mutta taantuma katkaisi hyvän kehityksen. Jos talous toipuu säädyllisesti, niin tilanne korjaantuu ilman nykyistä riitelyä."

varatoimitusjohtaja Jaakko Tuomikoski (60 v.), Ilmarinen (HS 25.1.)

22.1.
"Sen [elinaikakerroin] tavoite on yksinkertainen. Jokaisen suomalaisen työajan ja eläkeajan suhteen tulee pysyä yhteiskunnallisesti kestävällä tasolla."

johtaja Mika Ahonen, Eläke-Fennia (Fennia 4/09)

21.1.
"Osakemarkkinoilla toipuminen ja arvonnousut eivät välttämättä reaalitalouden lähtökohtia heijastele."

toimitusjohtaja Matti Vuoria, Varma (Kauppalehti 21.1.)

20.1.
"Eläkeiän korottaminen ilman, että puututaan työssä jaksamiseen ja työttömien kohdalla työn saantiin on sama kuin lähtisi Finlandia-hiihdolle ilman sauvoja."

varapuheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson, SDP (Demari 20.1.)

19.1.
"Pelkään pahoin, että [eläketyöryhmien] loppputuloksessa vain viilataan nykyisiä järjestelmiä. Korjataan vähän joitakin ikärajoja sinne tänne. Sillä ei päästä tuloksiin."

tutkimusprofessori Guy Ahonen, TTL (Demari 19.1.)

18.1.
"Suurin huolenaihe on työeläkerahastojen tuotto." (EU:n vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskevasta direktiiviehdotuksesta)

toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, FK (Kauppalehti 18.1.)

15.1.
"Nuoria ei pidä pelotella eläkeiän nostamisella. Kyllä minä uskon nuorten tahtoon tehdä oman osuutensa aikanaan."

toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre, RAY (Työeläke 4/09)

14.1.
"Jos Ilmarinen olisi tyhjentänyt salkkuaan suomalaisista osakkeista ja kaikki kilpailijat tehneet samoin, se olisi romahduttanut osakemarkkinat. Lailla pelastettiin ensisijassa suomalaiset osakemarkkinat, ei työeläkeyhtiöiden vakavaraisuutta."

varatoimitusjohtaja Jaakko Tuomikoski, Ilmarinen (HS 14.1.)

13.1.
Suomen työeläkejärjestelmä on pitkän ajan kuluessa rakentunut ja muodostunut paikka paikoin aika monimutkaiseksi. Haasteena on saada järjestelmä ymmärrettäväksi kansalaisille.

viestintäpäällikkö Vappu Aura, Ilmarinen (Kauppalehti 13.1.)

12.1.
"There are signs of a recovery. Emerging markets are recovering more rapidly and the overall situation is improving, but earlier losses have not yet been recovered."

Harri Lemmetti, managing director of YLE Pension Fund ( nrpn 12/2009-1/2010)

11.1.
"Kun tietää, kuinka monta kuukautta pidempään pitäisi työskennellä, jotta [elinaika] kertoimen pienentävä vaikutus eläkkeeseen häviäisi, niin sen oletetaan kannustavan pysymään pitempään töissä."

johtaja Hannu Uusitalo, ETK (Demari 11.1.)

8.1.
"On suurta tuhlausta, että elämän aikana kertynyt osaaminen ja kokemus poistuvat käytöstä kerralla, kun henkilö siirtyy eläkkeelle. Pitäisi olla mahdollista tehdä työtä täysillä silloin, kun on virtaa sekä halua ja toisaalta hiukan jäähdytellä, kun henkilökohtaisessa elämässä on muuta voimia ja aikaa vaativaa - kuten lasten ollessa pieniä tai terveyden vaatiessa työn keventämistä."

Kevan hallituksen pj, kansanedustaja Sampsa Kataja (Keva 4/09)

7.1.
"Mitään muuta isoa konstia ei ole kuin nostaa eläkeikää nykyisestä 63 vuodesta. Vanhanen käytännössä pakottaa järjestöt tähän esitykseen, tai muuten niiden sananvalta eläkepolitiikassa on mennyttä."

politiikan toimittaja Teija Sutinen (HS 7.1.)

5.1.
"Alueen nuoret ikäluokat pystyvät vain osittain täyttämään avautuvat työpaikat. Tilannetta kärjistää entistään se, että täällä on edelleen yli 2 000 ammatillisen koulutuksen nuorisoasteen aloituspaikan vaje."

asiamies Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari (Kauppalehti 5.1.)

4.1.2010
Työkyvyttömyys ei ole kasvanut vaan vähentynyt, parempi terveys näkyy jo. Työssä jaksaminen nousee tulevaisuudessa tärkeämpään rooliin kuin nyt. Esimerkiksi vuorotteluvapaiden ja työterveyshuollon merkitys kasvaa.

Ilmarisen entinen toimitusjohtaja Kari Puro (HS 4.1.)

SITAATIT 2009