Työeläkevakuutus on osa suomalaista lakisääteistä sosiaaliturvaa. Se on etuusperusteinen, eli eläketurvan sisältö on määritelty lainsäädännössä. Eläkkeiden maksamiseen tarvittavat rahat kerätään suurimmaksi osaksi kunakin vuonna työnantajilta ja palkansaajilta kerätyillä vakuutusmaksuilla. Osa maksettavista eläkkeistä katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla.

Sijoitustoiminnan tuottoja kertyy siitä, että neljäsosa kerättävistä eläkemaksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten. Tällä tavalla työeläkemaksu jää pysyvästi alemmaksi, vaikka väestö ikääntyy. Vakuutusmaksuilla kerätyt eläkevarat on tarkoitettu vain lakisääteisen eläketurvan hoitamiseen. Sijoitustoiminnan tarkoituksena on tukea järjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä.

Hajautettu toimeenpano

Suomen työeläkejärjestelmän toimeenpanomalli eroaa muista EU-maista. Suomessa yksityisen sektorin työeläkkeitä hallinnoidaan hajautetusti useissa eri työeläkeyhtiöissä, eläkesäätiöissä sekä –kassoissa, jotka kilpailevat keskenään. Julkisen sektorin eläketurvaa hoidetaan sen omissa työeläkelaitoksissa. Hajautetusta toimeenpanosta on monia hyötyjä:

  • toimijoiden välinen kilpailu tehostaa toimintaa ja pitää järjestelmän liikekulut alhaisina
  • vakuutuksenottajien (työnantajat ja yrittäjät) ja vakuutettujen palvelu paranee
  • palvelut voivat erilaistua erilaisten vakuutuksenottajien tarpeisiin
  • toimeenpanon riskit hajautuvat – työeläkelaitoksilla on kuitenkin konkurssiyhteisvastuu
  • sijoitustoiminnan riskit hajautuvat
  • työeläkelaitosten erilaiset sijoitusstrategiat hyödyttävät myös suomalaisia pääomamarkkinoita

Kolmikanta järjestelmän kehittymisen takuuna

Suomalainen työeläketurva katetaan työnantajilta ja palkansaajilta kerättävillä vakuutusmaksuilla. Siihen ei siten käytetä vuosittain kerättäviä verovaroja, toisin kuin monissa muissa EU-maissa. Valtio osallistuu kuitenkin merimieseläkelain mukaisten, yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeiden kustantamiseen.

Työeläketurvan rahoittajilla – työnantajilla ja palkansaajilla – on keskeinen rooli työeläkejärjestelmän kehittämisessä. Työeläketurvan sisältöä ja rahoitusta on järjestelmän alusta saakka kehitetty työmarkkinaosapuolten välisissä neuvotteluissa. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee esitykset työeläkelainsäädännön muutoksiksi työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotusten pohjalta. Tällaista valmistelutapaa kutsutaan kolmikantaiseksi valmisteluksi. Varsinaiset lainsäädäntöpäätökset tekee eduskunta.

Kolmikantaisella valmistelulla on voitu huolehtia siitä, että työeläkejärjestelmän rahoitus on pysynyt kestävällä pohjalla siitä huolimatta, että väestö ikääntyy ja suomalaisten elinaika pitenee. Myös työeläketurvan sisältöä on pystytty mukauttamaan työelämän kulloisiinkin muutoksiin.