Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kerää ja julkistaa tietoja eri maiden yksityisistä, rahastoiduista eläkevaroista. Vaikka julkisen sektorin eläkevarat puuttuvat näistä tilastoista, tarjoaa tämä OECD:n tietovarasto kattavinta julkista tietoa eläkevarojen tilanteesta kansainvälisesti. OECD analysoi vuosittain eläkevaroja julkaisussa ”Pension Markets in Focus”, jonka tuoreimman version päähuomiot kerromme tällä sivulla.

Suomen osalta OECD:n tilastoissa huomioidaan yksityisen sektorin hallinnoima osa lakisääteisen työeläkejärjestelmän rahastoiduista eläkevaroista sekä eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman kollektiivisen lisätyöeläketurvan rahastojen arvo. Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän yksityisen sektorin rahastoiduista varoista on OECD:n tilastoissa vähennetty jakojärjestelmän puskuria eli tasausvastuuta vastaava osa.

OECD:n tilastot kuvaavat vain rahastoituja yksityisiä eläkkeitä, jolloin jakojärjestelmään liittyvät osat eivät tule huomioiduksi. Suomen osalta näitä määritelmiä on sovellettu OECD:n tilastoissa vuodesta 2011 alkaen. Tätä aikaisempina vuosina tilastointi kattoi kaikki Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän varat sekä eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman kollektiivisen lisätyöeläketurvan rahastojen arvon.

Eläkerahastot yli 25 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria

OECD-maiden yksityisten eläkerahastojen (pension funds) varat nousivat vuoden 2014 päätteeksi 25,2 biljoonaan Yhdysvaltain dollariin (USD 25 200 miljardia). Vuonna 2013 varat olivat 24,7 biljoonaa eli euromääräistä kasvua syntyi vuodessa 0,5 biljoonan dollarin edestä. Vuosina 2008–2014 eläkerahastojen keskimääräinen vuosittainen nimellinen kasvuvauhti on ollut 8,1 prosenttia. Eläkerahastoja on kasvatettu eläkemaksujen kautta saadulla uudella pääomalla sekä rahastojen sijoitustuotoilla.

Vuonna 2014 varojen määrällä painotettu keskimääräinen OECD-maiden eläkerahastojen varat / bruttokansantuote (BKT) -suhdeluku kasvoi maltillisesti 84,4 prosenttiin (84,2 prosenttia vuonna 2013). Suomen suhdeluku oli vuoden 2015 osalta 51,0 prosenttia (50,8 prosenttia vuonna 2013). Suomi sijoittui tässä maavertailussa sijalle 11. Kärkisijaa piti vuoden 2013 tapaan Alankomaat, jonka eläkevarat / BKT -suhdeluku vuonna 2014 oli 159,3 prosenttia.

Kun tarkastellaan Suomen koko lakisääteistä työeläkejärjestelmää ja lisätään siihen eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman kollektiivisen lisätyöeläketurvan rahastojen arvo, muodostui varojen kokonaismääräksi 176,9 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa. Tämä on noin 86 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Mitä korkeampi varat / BKT -suhdeluku on, sitä todennäköisempää on kansalaisten saavuttaa mahdollisimman kattava ja hyvä eläketurva.

Kuva 1: OECD-maiden eläkerahastot suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Kuva aukeaa täysikokoisena hiirellä klikkaamalla.

OECD-maiden eläkerahastot suhteessa BKT:hen vuonna 2014Lähde: OECD Global Pension Statistics

Positiivinen tuottokehitys jatkui edelleen

Vuosi 2014 oli tuottomielessä vahva, kun kaikki tuottotietonsa raportoineet OECD-maat kirjasivat positiivisen tuottoluvun. Tuottovuosi muodostui positiiviseksi huolimatta geopoliittisista ja talouskehitykseen liittyvistä epävarmuuksista, jotka ravisuttivat markkinoita aika ajoin.

Varojen määrällä painottamaton OECD-maiden keskimääräinen reaalituotto oli 6,8 prosenttia vuonna 2014. Sijoitusvarojen määrällä painotettu tuotto oli puolestaan 5,0 prosenttia. Maakohtaisten tuottojen vaihteluväli oli suuri ja vaihteli 1,2 prosentista (Tšekki) 16,7 prosenttiin (Tanska). Suomi tuli 6,2 prosentin tuotollaan tässä vertailussa sijalle 16. Suomen koko lakisääteisen työeläkejärjestelmän reaalinen tuotto oli 6,9 prosenttia vuonna 2014.

Yksittäisistä maista Tanskan tuottokehitys on kaikista mielenkiintoisin: vuonna 2013 tuotto oli OECD-maista huonoin, -4,6 prosenttia, kun taas vuonna 2014 se oli paras 16,7 prosentillaan.

Kuva 2: OECD-maiden eläkerahastojen reaaliset nettotuotot (%) vuonna 2014. Kuva aukeaa täysikokoisena hiirellä klikkaamalla.

OECD-maiden eläkerahastojen reaaliset nettotuotot vuonna 2014Lähde: OECD Global Pension Statistics

OECD:n raportissa on myös esitelty vuosien 2010–2014 välisiä nimellisiä ja reaalisia tuottolukuja valituilta 26 eri OECD-maalta. Nimellisten tuottojen vaihteluväli oli 2,1 ja 11,8 prosentin välillä. Vastaavat reaaliset tuotot vaihtelivat 0,3 ja 8,4 prosentin välillä. Vastaavana ajankohtana Suomen koko eläkealan eli yksityis- ja julkisalojen eläkevakuuttajien keskimääräinen vuotuinen nimellinen tuotto oli 6,7 ja reaalinen tuotto 5,2 prosenttia.

Kuva 3: OECD-maiden eläkerahastojen keskimääräiset nimelliset ja reaaliset tuotot vuosilta 2010–2014. Kuva aukeaa täysikokoisena hiirellä klikkaamalla.

OECD-maiden eläkerahastojen keskimääräiset nimelliset ja reaaliset tuotot vuosilta 2010-2014Lähde: OECD Global Pension Statistics

Korkosijoitukset ja osakkeet pitävät pintansa suosituimpina sijoituskohteina

Sijoitusten kohdentumisesta saatujen tietojen perustella tilanne näyttää edelleen siltä, että korkosijoitukset ja osakkeet ovat sijoitusten kaksi pääluokkaa. OECD-maiden eläkevarallisuudesta 51,3 prosenttia oli sijoitettuna korkosijoituksiin, 23,8 prosenttia osakkeisiin ja 9,6 prosenttia oli talletuksina tai pidettiin käteisenä. Loput 15,3 prosenttia oli sijoitettu muihin eriin.

Suurin osakeallokaatio vuonna 2014 oli Puolalla, lähes 80 prosenttia. Tämän jälkeen tulivat suuruusjärjestyksessä noin 40–50 prosentin allokaatioilla Australia, Yhdysvallat, Belgia, Chile ja Suomi. Suomi siis piti vajaan 40 prosentin osuudellaan edelleen kyseisessä vertailussa sijaa kuusi vuoden 2013 tapaan.

Kuva 4: OECD-maiden eläkerahastojen sijoitusjakaumat (%) vuonna 2014. Kuva aukeaa täysikokoisena hiirellä klikkaamalla.

OECD-maiden eläkerahastojen sijoitusjakaumat vuonna 2014Lähde: OECD Global Pension Statistics

Korkosijoitusten alhainen korkotaso on saanut osan OECD-maiden eläkevakuuttajista siirtämään sijoitusvarallisuutta vaihtoehtoisiin sijoitusluokkiin. Englanniksi kyseistä käyttäytymistä kutsutaan termillä ”search for yield”. OECD:n selvityksen mukaan vaihtoehtoiset sijoitusluokat ovat kasvattaneet suosiotaan viimevuosina erityisesti Yhdysvalloissa, Kanadassa, Brasiliassa ja Iso-Britanniassa.

Vaihtoehtoisiin sijoitusluokkiin kuuluvat muun muassa:

  • hedge-rahastot,
  • infrastruktuurisijoittaminen,
  • pääomasijoitukset,
  • kiinteistösijoitusrahastot (REIT),
  • strukturoidut sijoitustuotteet ja
  • suora lainaus (Suomessa sijoitus- ja TyEL-takaisinlainat).

Myös Suomessa vaihtoehtoiset sijoitusmuodot, kuten hedge-rahastot ovat kasvattaneet suosiotaan niin yksityisillä kuin julkisillakin aloilla.

Telassa laatimiemme tilastojen mukaan Suomen koko työeläkealan osalta yhteenlasketut jakaumat vuoden 2014 osalta olivat:

  • 48,9 prosenttia osake- ja osaketyyppisissä sijoituksissa,
  • 41,2 prosenttia korkosijoituksissa ja
  • 9,9 prosenttia kiinteistösijoituksissa.

Osake- ja osaketyyppiset sijoitukset pitävät tässä sisällään myös hedge-rahastot, joiden osuus oli 7,4 prosenttia.

Suuria maiden välisiä eroja ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten osuuksissa

Maantieteellisessä sijoitusvarojen kohdentumisvertailuissa oli mukana 17 OECD-maata. Näissä maissa ulkomaisiin kohteisiin sijoitettiin vaihteluvälillä 13,3 - 81,7 prosenttia eläkerahastojen varoista.

Suomen lakisääteinen työeläkejärjestelmä, joka ei tosin näiltä osin ollut OECD:n tilastojen piirissä, oli omien tilastojemme mukaan sijoittanut 73,7 prosenttia ulkomaisiin kohteisiin vuoden 2014 lopussa. OECD:n raportin mukaan, mitä pienemmät ovat kotimaan rahoitusmarkkinat, sitä herkemmin sijoitetaan kotimaan ulkopuolelle.

Kuva 5: OECD-maiden eläkerahastojen ulkomaiset sijoitukset (%) vuonna 2014. Kuva aukeaa täysikokoisena hiirellä klikkaamalla.

OECD-maiden eläkerahastojen ulkomaiset sijoitukset vuonna 2014Lähde: OECD Global Pension Statistics

Lisätietoja:

OECD:n tuorein ”Pension Markets in Focus” -julkaisu, siihen liittyvät tilastot sekä aikaisempien vuosien vastaavat materiaalit OECD:n verkkosivuilta. Myös tällä sivulla esitettyjen kuvien viitaukset löytyvät tuoreimmasta, vuoden 2015 julkaisusta.