Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kerää ja julkistaa tietoja eri maiden yksityisistä, rahastoiduista eläkevaroista. Vaikka julkisen sektorin eläkevarat puuttuvat näistä tilastoista, tarjoaa tämä OECD:n tietovarasto kattavinta julkista tietoa eläkevarojen tilanteesta kansainvälisesti. OECD analysoi vuosittain eläkevaroja julkaisussa ”Pension Markets in Focus”, jonka tuoreimman version päähuomiot kerromme tällä sivulla. Viimeisin, loppuvuodesta 2016 julkaistu katsaus kuvaa työeläkevaroja vuoden 2015 lopun tilanteessa.

Suomen osalta OECD:n tilastoissa huomioidaan yksityisen sektorin hallinnoima osa lakisääteisen työeläkejärjestelmän rahastoiduista eläkevaroista sekä eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman kollektiivisen lisätyöeläketurvan rahastojen arvo. Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän yksityisen sektorin rahastoiduista varoista on OECD:n tilastoissa vähennetty jakojärjestelmän puskuria eli tasausvastuuta vastaava osa.

OECD:n tilastot kuvaavat vain rahastoituja yksityisiä eläkkeitä, jolloin jakojärjestelmään liittyvät osat eivät tule huomioiduksi. Suomen osalta näitä määritelmiä on sovellettu OECD:n tilastoissa vuodesta 2011 alkaen. Tätä aikaisempina vuosina tilastointi kattoi kaikki Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän varat sekä eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman kollektiivisen lisätyöeläketurvan rahastojen arvon.

Eläkerahastot noin 25 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria

OECD-maiden yksityisten eläkerahastojen (pension funds) varat olivat vuoden 2015 lopussa noin 24,8 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria (USD 24 800 miljardia). Vuonna 2014 varat olivat 25,2 biljoonaa eli dollarimääräisesti mitattuna eläkevarallisuus pienentyi OECD-maissa vuodessa noin 0,4 biljoonan dollarin edestä. Varojen hienoinen dollarimääräinen lasku johtui varallisuuden pienentymisestä osassa suuren eläkevarallisuuden maista. Lisäksi Yhdysvalloissa, jossa eläkevarallisuus on kaikkein suurin, varat pysyivät muuttumattomina vuonna 2015.

Eläkevarallisuuteen vaikuttaa tuottojen ohella merkittävästi eläkemaksujen ja -menojen välinen erotus. Myös valuuttakurssien vaihteluilla on vaikutuksensa eläkevarallisuuden kehitykseen esimerkiksi silloin, kun eri maiden eläkevarallisuus muutetaan paikallisvaluutoista dollareiksi. Hyvä esimerkki valuuttakurssien vaihtelujen vaikutuksesta eläkevarallisuuteen löytyy Australiasta, jossa eläkevarallisuus kasvoi Australian dollareissa noin 10 prosenttia. Valuuttakurssimuutoksista johtuen Australian eläkevarallisuus kuitenkin pienentyi Yhdysvaltain dollareilla mitattuna noin 10 prosenttia.

Vuonna 2015 varojen määrällä painotettu keskimääräinen OECD-maiden eläkerahastojen varat / bruttokansantuote (BKT) -suhdeluku on 123,6 prosenttia. Vuonna 2014 vastaava luku oli 84,4 prosenttia. Suuri ero johtuu siitä, että vuonna 2015 OECD huomioi laskennoissaan myös muun kuin vain eläkerahastojen hallussa olevan varallisuuden. Tilastoluvut sisältävät nykyisin myös vakuutusyhtiöiden hoitamat vapaaehtoiset yksilölliset ja ryhmäeläkevakuutukset. Uusi tilastointi on vanhaa kattavampi ja antaa paremman kuvan eläkevarojen todellisesta määrästä suhteutettuna maan bruttokansantuotteeseen.

Suomen suhdeluku oli OECD:n tarkastelussa vuoden 2015 osalta 58,4 prosenttia. Suomi sijoittui tässä maavertailussa jälleen sijalle 11. Kärkisijalle nousi Tanska 205,9 prosentillaan ennen Hollantia. Maakohtaisiatilastoja vertailtaessa on syytä muistaa, että ne eivät kerro koko tarinaa kyseisen maan todellisesta eläkevarat / BKT-suhdeluvusta. Suhdeluvussa jää kokonaan huomioimatta julkisen alan sijoitusvarallisuus, joka esimerkiksi Suomella on melko suuri. Sama tilanne on myös Norjalla.

Kun tarkastellaan Suomen koko lakisääteistä työeläkejärjestelmää ja lisätään siihen eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman kollektiivisen lisätyöeläketurvan rahastojen arvo, muodostui varojen kokonaismääräksi 185,5 miljardia euroa vuoden 2015 lopussa. Tämä on noin 89 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Mitä korkeampi varat / BKT -suhdeluku on, sitä todennäköisempää on kansalaisten saavuttaa mahdollisimman kattava ja hyvä eläketurva.

OECD-maiden eläkerahastot suhteessa BKT:hen vuonna 2015
OECD-maiden eläkerahastot suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Lähde: OECD Pension Markets in Focus, 2016 edition

Positiivinen tuottokehitys jatkui edelleen

Sijoitusvuodesta 2015 muodostui lopulta positiivinen, kun suurimmassa osassa tuottotietonsa raportoineissa OECD-maissa kirjattiin positiivinen tuottoluku huolimatta ajoittaisesta suuresta markkinaturbulenssista. Positiiviseen markkinatunnelmaan auttoi etenkin keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka. Markkinatunnelmaa toisaalta osittain painoivat pelot Kiinan talouskasvun hidastumisesta, ja loppuvuonna turbulenssia aiheuttivat spekulaatiot Ison-Britannian mahdollisesta irtaantumisesta Euroopan Unionista.

Vuoden 2010 lopusta vuoden 2015 loppuun eläkerahastojen keskimääräinen vuosittainen nimellinen tuotto on ollut 4,3 prosenttia. Vastaavasti vuoden 2005 lopusta 2015 loppuun nimellinen tuotto on ollut 4,4 prosenttia. Eläkerahastoja on kasvatettu eläkemaksujen kautta saadulla uudella pääomalla sekä rahastojen sijoitustuotoilla.

Varojen määrällä painottamaton OECD-maiden keskimääräinen reaalituotto oli 2,1 prosenttia vuonna 2015 (6,8 prosenttia vuonna 2014). Sen sijaan sijoitusvarojen määrällä painotettu tuotto oli lähellä nollaa, mikä johtui pääosin Yhdysvaltojen negatiivisesta tuottoluvusta ja heidän varojen suuresta osuudesta kaikista OECD-maista. Vuonna 2014 OECD-maiden painotettu tuotto oli vielä 5,0 prosenttia.

Maakohtaisten reaalituottojen vaihteluväli oli suuri ja vaihteli -6,1 prosentista (Puola) 7,4 prosenttiin (Islanti). Suomi oli 5,2 prosentin reaalisella tuotollaan tässä vertailussa sijalla kolme. Suomen koko lakisääteisen työeläkejärjestelmän reaalinen tuotto oli myös samainen 5,2 prosenttia vuonna 2015.

OECD-maiden eläkerahastojen reaaliset nettotuotot (%) vuonna 2015 ja 2014
OECD-maiden eläkerahastojen reaaliset nettotuotot (%) vuonna 2015 ja 2014. Lähde: OECD Pension Markets in Focus, 2016 edition

OECD:n raportissa on myös esitelty vuoden 2010 joulukuun lopusta vuoden 2015 loppuun ulottuvalta jaksolta nimellisiä ja reaalisia tuottolukuja valituilta 26 eri OECD-maalta. Viiden vuoden nimellisten tuottojen vaihteluväli oli 1,9 ja 9,1 prosentin välillä. Vastaavat reaaliset tuotot vaihtelivat -2,0 ja 6,4 prosentin välillä. Kuvassa on havainnollistettu myös viimeisen 10 vuoden tuottoja.

Suomen tuottoluvut eivät sisältyneet OECD:n tarkasteluun, mutta Telan omien tilastojen mukaan vastaavana ajankohtana Suomen yksityisalaan lukeutuvien eläkeyhtiöiden keskimääräinen vuotuinen nimellinen tuotto oli viideltä vuodelta 5,0 ja reaalinen tuotto 3,6 prosenttia. Kymmenen vuoden vastaavat luvut ovat nimellisesti 4,6 ja reaalisesti 2,8 prosenttia.

OECD-maiden eläkerahastojen keskimääräiset nimelliset ja reaaliset tuotot eri ajanjaksoilta
OECD-maiden eläkerahastojen keskimääräiset nimelliset ja reaaliset tuotot eri ajanjaksoilta. Lähde: OECD Pension Markets in Focus, 2016 edition

Korkosijoitukset ja osakkeet pitävät pintansa suosituimpina sijoituskohteina

Sijoitusten kohdentumisesta saatujen tietojen perustella näyttää edelleen siltä, että korkosijoitukset ja osakkeet ovat sijoitusten kaksi pääluokkaa. Kahdellakymmenellä OECD-maalla korko- ja osakesijoitusten yhteenlaskettu määrä ylittää 75 prosenttia.

Suurin osakeallokaatio vuonna 2015 oli Puolalla, yli 80 prosenttia. Tämän jälkeen tulivat suuruusjärjestyksessä noin 40–50 prosentin allokaatioilla Australia, Yhdysvallat, Belgia, Chile ja Suomi. Suomi piti vajaan 40 prosentin osuudellaan edelleen kyseisessä vertailussa sijaa kuusi vuosien 2013 ja 2014 tapaan.

OECD-maiden eläkerahastojen sijoitusjakaumat (%) vuonna 2015
OECD-maiden eläkerahastojen sijoitusjakaumat (%) vuonna 2015. Lähde: OECD Pension Markets in Focus, 2016 edition

OECD:n mukaan vuoden 2015 tuotot olivat positiiviset johtuen osake- ja velkakirjamarkkinoiden positiivisesta kehityksestä. Tosin korkojen lasku madaltaa tulevaisuudessa odotettavia tuottoja, mikä on saanut osan OECD-maiden eläkevakuuttajista siirtämään sijoitusvarallisuutta vaihtoehtoisiin sijoitusluokkiin. Englanniksi kyseistä käyttäytymistä kutsutaan termillä ”search for yield”. OECD:n edellisen selvityksen mukaan vaihtoehtoiset sijoitusluokat ovat kasvattaneet suosiotaan viimevuosina erityisesti Yhdysvalloissa, Kanadassa, Brasiliassa ja Iso-Britanniassa.

Vaihtoehtoisiin sijoitusluokkiin kuuluvat muun muassa:

  • hedge-rahastot,
  • infrastruktuurisijoittaminen,
  • pääomasijoitukset,
  • kiinteistösijoitusrahastot (REIT),
  • strukturoidut sijoitustuotteet ja
  • suora lainaus (Suomessa sijoitus- ja TyEL-takaisinlainat).

Myös Suomessa vaihtoehtoiset sijoitusmuodot, kuten hedge-rahastot ovat kasvattaneet suosiotaan niin yksityisillä kuin julkisillakin aloilla.

Telassa laatimiemme tilastojen mukaan Suomen koko työeläkealan osalta yhteenlasketut jakaumat vuoden 2015 osalta olivat:

  • 48,9 prosenttia osake- ja osaketyyppisissä sijoituksissa,
  • 41,6 prosenttia korkosijoituksissa ja
  • 9,5 prosenttia kiinteistösijoituksissa.

Osake- ja osaketyyppiset sijoitukset pitävät tässä sisällään myös hedge-rahastot, joiden osuus oli 7,7 prosenttia.

Suuria maiden välisiä eroja ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten osuuksissa

Maantieteellisessä sijoitusvarojen kohdentumisvertailussa oli mukana 17 OECD-maata. Näissä maissa ulkomaisiin kohteisiin sijoitettiin vaihteluvälillä 12,7 - 81,3 prosenttia eläkerahastojen varoista.

Suomen koko lakisääteinen työeläkejärjestelmä, joka ei tosin näiltä osin ollut OECD:n tilastojen piirissä, oli omien tilastojemme mukaan sijoittanut 73,0 prosenttia ulkomaisiin kohteisiin vuoden 2015 lopussa. OECD:n edellisen raportin mukaan, mitä pienemmät ovat kotimaan rahoitusmarkkinat, sitä herkemmin sijoitetaan kotimaan ulkopuolelle.

OECD-maiden eläkerahastojen ulkomaiset sijoitukset (%) vuonna 2015
OECD-maiden eläkerahastojen ulkomaiset sijoitukset (%) vuonna 2015. Lähde: OECD Global Pension Statistics

Lisätietoja:

OECD:n tuorein ”Pension Markets in Focus” -julkaisu, siihen liittyvät tilastot sekä aikaisempien vuosien vastaavat materiaalit löytyvät OECD:n verkkosivuilta. Myös tällä sivulla esitettyjen kuvien viitaukset löytyvät tuoreimmasta, vuoden 2015 lopun tilannetta kuvaavasta julkaisusta.