Siirry sisältöön

Keskinäinen kilpailu

Yksityisalojen työnantajilla ja yrittäjillä on mahdollisuus valita tapa, jolla he järjestävät työntekijöidensä tai oman työeläkevakuutuksen. Yritys voi mahdollisuuksien mukaan perustaa oman eläkesäätiön tai eläkekassan, liittyä samalla toimialalla jo toimivan eläkekassan jäseneksi tai ryhtyä valitsemansa työeläkeyhtiön asiakkaaksi. Yrittäjälle mahdollisia ovat kaksi jälkimmäistä tapaa. Yksityisalojen työeläkevakuuttajat kilpailevat siten keskenään asiakkaista.

Lainsäädäntö sekä rajoittaa kilpailua että edellyttää yhteistyötä

Koska yksityisalojen työeläkevakuuttajat kilpailevat keskenään asiakkaista, sovelletaan niihin lähtökohtaisesti kilpailulainsäädäntöä. Kilpailulainsäädäntö turvaa tervettä ja toimivaa taloudellista kilpailua vahingollisilta kilpailunrajoituksilta.

Toisaalta työeläkelainsäädännön perusteella vakuuttajille sallitaan sosiaaliturvan kannalta välttämätön yhteistyö. Työeläkelainsäädännön mukaan työeläkevakuuttajien tulee toimia yhteistyössä

  • vakuutusehtojen ja laskuperusteiden valmistelussa
  • tilastotietojen kokoamisessa sekä
  • muissa työeläkelakien toimeenpanoon ja kehittämiseen liittyvissä asioissa.

Kilpailu ei kuitenkaan saa rajoittua enempää, kuin työeläkelainsäädännössä säädettyjen tehtävien hoitaminen edellyttää. Sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) että Finanssivalvonta ovat työeläkeyhtiöiden kilpailua koskien ottaneet ”yhteensovittamisen tulkintalinjan” jossa sallitaan sosiaaliturvan kannalta välttämätön yhteistyö ja kilpailun rajoittaminen, mutta toisaalta taas korostetaan kilpailun toimintaa ja hajautusta tehostavaa merkitystä siellä, missä se sopii sosiaaliturvaluonteeseen. Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan ”yhteensovittamisen tulkintalinjasta” seuraa, että kilpailuoikeuden vaatimukset ovat nykymuotoisessa työeläkejärjestelmässä alisteisia sosiaaliturvan vaatimuksiin nähden.

Kilpailulainsäädäntö kieltää samalla toimialalla toimivia elinkeinonharjoittajia paljastamasta liikesalaisuuksiin rinnastettavia tietoja kilpailijoille. Työeläkevakuuttajien tulee siis huomioida tämä seikka työeläkelainsäädännön velvoittaman yhteistyön toteuttamisessa.

Kilpailun keinovalikoima on rajoitettua

Koska työeläkevakuuttajien toiminta on lakisääteistä ja tarkasti säänneltyä, on toimijoiden välisiä kilpailukeinoja rajoitetusti. Tuote eli eläke-etuus on kaikilla työeläkevakuuttajilla sama, ja se perustuu lainsäädäntöön. Sillä ei siis ole mahdollista kilpailla, vaan työeläketurva on kaikilla työntekijöillä ja yrittäjillä sisällöltään sama, riippumatta siitä miten eläketurva on järjestetty.

Toimijoiden välinen kilpailu ei saa koskaan vaarantaa työeläkejärjestelmän perustehtävää, joka on työeläkkeiden turvaaminen.

Kilpailua eri työeläkevakuuttajien välillä käydään esimerkiksi asiakaspalvelun laadulla ja erilaisilla palveluratkaisuilla, kohdistuen niin asiakasyrityksiin kuin vakuutettuihin. Lisäksi jotkut saattavat erikoistua tiettyjen alojen työeläkevakuuttamiseen, jolloin ne pystyvät tarjoamaan erityisasiantuntemustaan asiakkaille.

Työeläkeyhtiöiden ja eläkesäätiöiden/-kassojen välinen kilpailu tapahtuu työeläkemaksun tasolla. Vaikka keskimääräinen työeläkemaksu onkin kaikilla toimijoilla sama, vaikuttaa siihen käytännössä se, onko työeläkevakuutus järjestetty työeläkeyhtiössä vai eläkesäätiössä tai -kassassa.

Työeläkevakuuttajan vaikutus työnantajan työeläkemaksuun

Yksityisalojen työeläkemaksun keskimääräisestä tasosta sovitaan työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken. Osa maksusta peritään työntekijältä, ja loppuosa on työnantajan vastuulla. Yksittäisten työnantajien maksut voivat kuitenkin vaihdella, riippuen siitä onko työnantaja ottanut työeläkevakuutuksen työeläkeyhtiöstä, eläkesäätiöstä vai -kassasta.

Työeläkeyhtiöiden välillä voi olla eroja siinä, minkä suuruista työeläkemaksua ne perivät. Vuodesta 2023 alkaen työeläkemaksuun sisältyvä, työeläkeyhtiöiden toimintakuluihin tarkoitettu hoitokustannusosa on määritelty yhtiökohtaisesti. Tämä vaikuttaa yhtiön perimän kokonaismaksun tasoon.

Lisäksi työeläkeyhtiöiden asiakasyritykset voivat saada työeläkemaksuun alennusta yhtiökohtaisen asiakashyvityksen kautta. Asiakashyvitykset ovat työeläkeyhtiöiden asiakkaille jaettavaa ylijäämää, jota kertyy yhtiön sijoitustoiminnasta. Asiakashyvityksistä, niiden muodostumisesta ja jakoperusteista on kerrottu tarkemmin Työeläkeyhtiöiden asiakashyvitykset -tietopaketissamme.

Eläkesäätiön perustanut työantaja tai eläkekassan perustaneet työnantajat yhdessä määrittävät työeläkemaksun suuruuden eläkesäätiön tai -kassan kulujen mukaan. Työnantajilta peritään maksua sen verran, että se yhdessä sijoitustuottojen kanssa riittää kassan tai säätiön menoihin. Mikäli säätiön tai kassan taloudellinen tila ja vakavaraisuus ovat riittävän hyvällä tasolla, voidaan työeläkemaksua päättää vuoden kuluessa periä vähemmän tai jättää maksu kokonaan perimättä. Vastaavasti maksu voi myös olla korkeampi, mikäli säätiön tai kassan taloudellinen tila sitä edellyttää.

Kilpailun tavoitteena toimeenpanon tehostaminen

Työeläkevakuuttajien välisen kilpailun tavoitteena on tehostaa alan toimeenpanoa sekä parantaa palveluja ja sijoitustoiminnan tuottoja. Sijoitusvaroille saatujen tuottojen ansiosta työeläkemaksun taso voidaan pitää matalampana kuin se eläkemenon perusteella tulisi olla. Kun toimijoita on useampi, ei varojen sijoittamisessa olla vain yhden näkemyksen varassa. Näin sijoittamisen riskejä hallitaan paremmin.

Kilpailun hyödyt koituvat sekä vakuutuksenottajien eli työnantajien ja yrittäjien että vakuutettujen eli työntekijöiden eduksi.

Siirtoliike havainnollistaa työeläkeyhtiöiden välistä kilpailua

Työeläkeyhtiöiden välistä kilpailua voidaan havainnollistaa niin kutsutulla siirtoliiketilastoinnilla. Työeläkeyhtiöiden asiakkailla eli työnantajilla ja yrittäjillä on mahdollisuus siirtää työeläkevakuutuksensa yhtiöstä toiseen sillä edellytyksellä, että vakuutus on ennen siirtoa ollut vähintään vuoden ajan samassa yhtiössä.

Vakuutusten siirtoja työeläkeyhtiöstä toiseen on mahdollista tehdä neljästi kalenterivuodessa. Julkaisemme siirtoliikkeen tilastot aina kunkin siirtokierroksen päättymisen jälkeen Työeläkeyhtiöiden välinen siirtoliike -sivullamme.

Ajankohtaista aiheesta

Kriittinen keskustelu on hyvä kirittäjä

Suomen lakisääteinen työeläkejärjestelmä on hyvin hoidettu ja maailmanlaajuisestikin läpinäkyväksi arvioitu. Luottamus eläkejärjestelmään on Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan kuitenkin alentunut.

Aiheeseen liittyvää