Yksityisten alojen työnantajilla ja yrittäjillä on mahdollisuus ottaa työeläkevakuutus itse valitsemaltaan eläkevakuuttajalta. Niitä ovat työeläkeyhtiöt sekä eläkesäätiöt ja –kassat.

Yksityisen alan eläkevakuuttajat kilpailevat keskenään ja niihin sovelletaan lähtökohtaisesti kilpailulainsäädäntöä. Kilpailun tavoitteena on tehostaa toimeenpanoa ja parantaa palveluja sekä sijoitustoiminnan tuottoja. Siten kilpailun tuomat hyödyt koituvat vakuutuksenottajien ja vakuutettujen eduksi. Vakuutusmaksut ja eläke-etuudet sen sijaan määritellään lainsäädännössä.

Työeläkejärjestelmän tehtävänä on lakisääteisten eläkkeiden turvaaminen. Myös työeläkevakuuttajien välisen kilpailun edistäminen on nähtävä tätä taustaa vasten. Lakisääteinen tehtävä, tarkasti säännelty toiminta ja konkurssiyhteisvastuu rajoittavat merkittävästi työeläkevakuuttajien mahdollisuutta kilpailla keskenään.

Laki velvoittaa yhteistyöhön

Työeläkelainsäädännössä mukaan työeläkevakuuttajien tulee toimia yhteistyössä vakuutusehtojen ja laskuperusteiden valmistelussa sekä tilastotietojen kokoamisessa ja muissa työeläke­lakien toimeenpanoon ja kehittämiseen liittyvissä asioissa.

Kilpailu ei kuitenkaan saa rajoittua enempää, kuin laissa säädettyjen tehtävien hoitaminen edellyttää. Kilpailulainsäädäntö kieltää samalla toimialalla toimivia elinkeinonharjoittajia paljastamasta liikesalaisuuksiin rinnastettavia tietoja kilpailijoille.

Kilpailua halutaan kehittää

Työeläkejärjestelmäkilpailua kehitetään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä maan hallituksen ohjelman mukaisesti. Tässä työssä pohditaan yhtiökohtaisen hoitokustannusosan mahdollista käyttöönottoa työeläkevakuutusyhtiöissä sekä työeläkeyhtiöiden tarjoamien työhyvinvointipalvelujen sääntelyä. Tällä hetkellä hoitokustannusosa on yksi osa kaikille työeläkeyhtiöille yhteisesti määriteltyä työeläkemaksua.

Pidämme yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan siirtymistä suotavana ja kannatamme työhyvinvointipalvelujen sääntelyä.

Työhyvinvointitoiminta kilpailutekijänä

Työeläkeyhtiöiden vakuutuksenottajille tarjoamat työhyvinvointipalvelut ovat tärkeä kilpailutekijä yhtiöiden välillä. Palveluiden tavoitteena on työkyvyn parantaminen. Se vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä ja sitä kautta alentaa eläkemenoja. Työeläkeyhtiöillä on keskeinen rooli työkyvyttömyyden vähentämisessä. Tämän roolin merkitys korostuu entisestään, kun työuria on tarve pidentää.

Työkyvyttömyysriskin vähentämiseen tähtäävät palvelut voivat hyvin hoidettuina vähentää yritysten kuluja sekä vahvistaa asiakasyritysten kilpailukykyä. Tämän merkitys on yritysten menestyksessä vain lisääntynyt. Näistä syistä työhyvinvointipalveluiden määrällä ja sisällöllä on merkittävä vaikutus siihen, minkä eläkeyhtiön vakuutuksenottaja valitsee.

Työhyvinvointitoiminnan tavoitteita ja sisältöä ei ole määritelty lainsäädännössä. Finanssivalvonta on kuitenkin antanut tarkempia ohjeita työhyvinvointitoimintaan käytettävistä kuluista ja niiden kirjaamisesta.

Pidämme työeläkeyhtiöiden harjoittaman työhyvinvointitoiminnan sääntelyä erittäin tarpeellisena ja sääntelyn aikataulua kiireellisenä. Työhyvinvointitoiminnan tavoitteet ja varojen käytön reunaehdot tulee selkeästi määritellä lainsäädännöllä läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

Sääntelyn tulisi kuitenkin jättää tilaa kilpailulle, koska sitä kautta palveluiden sisällöt kehittyvät ja erilaistuvat eri asiakasryhmien tarpeisiin. Näin myös hajautetusta toimeenpanomallista saadaan paras mahdollinen hyöty irti.