Yksityisaloilla käytettävään osittain rahastoivaan järjestelmään kuuluu, että osa palkoista maksettavista työeläkemaksuista rahastoidaan tulevaisuudessa maksettavia vanhuuseläkkeitä varten. Rahastointitarve perustuu arvioon eliniän pituudesta eli siihen, miten pitkän vanhuuseläkettä tullaan maksamaan. Tähän puolestaan vaikuttaa se, miten pitkään keskimäärin eletään – toisin sanoen, milloin keskimäärin kuollaan.

Telan laskuperusteasiain neuvottelukunta seuraa kuolevuuden kehitystä ja vanhuuseläkkeitä varten rahastoitujen varojen riittävyyttä. Neuvottelukunnan ja sen alajaoksen tekemän laajan selvityksen mukaan nykyinen kuolevuusperuste ei vastaa todellista kuolevuutta. Ihmisten elinikä on viime vuosina jälleen pidentynyt, mikä johtaa myös eläkkeellä oloajan pidentymiseen. Näin ollen myös rahastojen täydennystarve on ilmeinen.

Tämä niin sanottu kuolevuusperustetäydennys tehdään erilaisista puskurirahastoista ja sijoitustuotoista. Työeläkemaksua ei tämän takia koroteta.

Uusi malli perustuu laajaan tutkimukseen

Voimassaoleva kuolevuusperuste aliarvioi kuolevuuden tulevaa alenemista. Vanhempien ikäluokkien kuolevuus ei ole noudattanut nykyperusteen mukaista mallia väestössä eikä myöskään yksityisalojen työntekijöiden eläkejärjestelmän (TyEL) rahastoilla painotetussa kuolevuudessa. Vanhemmat ikäluokat ovat siis eläneet pidempään kuin on ennustettu. Lähivuosina väestön ikääntyessä juuri näiden ikäluokkien eläkevastuiden ennustetaan näin ollen kasvavan huomattavasti. Eri ikäryhmien välillä vallitseva ero on myös huomioitava kuolevuuden kehittymisessä.

Tämän havainnon perusteella kuolevuusperustemalli muutetaan 31.12.2016 alkaen kaksiosaiseksi, jotta ne voidaan sovittaa tarkemmin TyEL:n kuolevuusaineistoon ja tehtyyn kuolevuusennusteeseen. Kuolevuuden lähtötaso lasketaan vastaamaan uutta vuoden 2016 kuolevuusennustetta.

Mallin parametrit määrätään aiemmasta poiketen sukupuolikohtaisesti. Kuolevuuden taso on ollut miehillä viime vuosina tappiollisempi, minkä vuoksi kuolevuuden taso alenee enemmän miehillä kuin naisilla. Ikäsiirtomalli säilytetään nykymuotoisena, mutta elinajanodotteen kasvuoletus muutetaan vastaamaan paremmin viimeaikaisia väestö- ja TyEL:n aineistoja.

TyEL:n erityisperusteiden ikäsiirron on tarkoitus muuttua keskimäärin 1,7 vuotta kullakin syntymävuosikohortilla aiemman yhden vuoden sijaan. Ikäsiirtomuutoksen vuoksi täydennys kohdistuu nuorempiin ikäluokkiin. Naisilla vuonna 1949 ja miehillä vuonna 1929 syntyneillä ja näitä vanhemmilla täydennys on negatiivinen. Tämä aiheutuu mallin kaksiosaisuudesta ja sillä korjataan havaittujen vanhojen ikäluokkien ylijäämää.

Perustemuutos kasvattaa vanhuuseläkevastuita noin neljällä prosentilla

Perustemuutos merkitsee sitä, että vanhuuseläkevastuut kasvat keskimäärin noin 4 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Täydennystarpeeksi on arvioitu noin 3 miljardia euroa. Laskelmissa on myös huomioitu eläkeuudistus 2017. Sen sopimuksen mukaisesti kuolevuusperustemuutos kustannetaan nykylaista poikkeavalla tavalla.

Kuolevuusperustetäydennys kustannetaan ensisijaisesti työeläkeyhtiöiden osalta tasoitusmäärällä; eläkekassat ja -säätiöt käyttävät tähän vakavaraisuuspääomaa. Sen jälkeen käytetään osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun ylärajan laskemisen johdosta vapautuvia varoja. Tarvittaessa loppuosa kustannetaan tasausvastuusta. Täydennykseen käytetyt varat kuitenkin palautetaan tasausvastuuseen jättämällä tekemättä alan keskimääräiseen vakavaraisuuteen perustuva vanhuuseläkevastuiden korotus (iv1) riittävän monena vuonna.

Tämän hetken ennusteiden mukaan ensin mainitut varat riittävät kustantamaan muutoksen, mutta osakekurssien vaihtelulla on suuri vaikutus varojen riittävyyteen. Työeläkemaksua ei kuitenkaan ole tarvetta korottaa tämän kuolevuusperustetäydennyksen johdosta.