Eläkeuudistus 2017 rakennetaan tutkitun tiedon pohjalle
Eläkeuudistuksen valmistelussa hyödynnettiin tutkimus- ja arviointitietoa. Harvaa sosiaaliturvauudistusta on kartoitettu näin syvällisesti. Tiedon ”kädenjälki” näkyy lakiehdotuksessa sekä taloudellisten että sosiaalisten tekijöiden huomioimisena.
Tietoon perustuvan päätöksenteon käsite on pinnalla, kun politiikan ja työmarkkinoiden kentillä väännetään Suomen tulevaisuudesta. Selvitysmies Kari Raivio ehdotti viime vuonna Valtioneuvoston kanslian tilaamassa raportissa lainsäädännön tietopohjan vahvistamista.
Myös näyttöön perustuvaksi päätöksenteoksi kutsutussa mallissa hyödynnetään systemaattisesti tutkimus- ja arviointitietoa. Tietopohjainen päätöksenteko on lähellä pragmatismin filosofiaa. Ideologiavapaita päätöksiä tuskin on silti olemassa.
Kaikki päätökset perustuvat jossain määrin tietoon. Kyse onkin tiedon määrästä ja laadusta sekä halusta käyttää sitä. Tiedonlähteet saattavat olla valikoituneita ja joskus aiemmin tallatut polut ohjaavat myös tulevaa suuntaa.
Case eläkeuudistus 2017
Konsensukseen perustuvaa päätöksentekoa on viime aikoina enimmäkseen tylytetty, mutta työeläkeuudistuksessa työmarkkinaosapuolten ja valtion muodostama kolmikanta onnistui kiistattomasti.
Yhteisymmärrys löytyi ensin tavoitteista ja niiden mittareista. Uudistuksella myöhennetään eläkkeellesiirtymisiän odotetta ja kurotaan kiinni koko julkisen talouden kestävyysvajetta. Indikaattorit kiteyttävät hyvin tietoa, mutta pelkkä niihin tuijottaminen ei riitä.
Jukka Pekkarisen asiantuntijatyöryhmä kokosi yhteen kolmikannan ja tutkimuslaitokset pohtimaan varsinaisia keinoja. Kansainväliset arvioijat läpivalaisivat työeläkemallin ulkopuolelta. Eläketurvakeskuksella oli elimellinen rooli muutosten mallintamisessa neuvotteluiden aikana, jotka on myös julkaistu. Tuloksen jälkeen useat tutkimuslaitokset ovat arvioineet uudistusta.
Harvaa sosiaaliturvauudistusta on kartoitettu näin syvällisesti. Uudistuksen vaikutuksia selvitettiin kokonaistaloudellisella sekä yksilöllisellä tasolla. Huomionarvoista oli eri väestöryhmiin (sukupuoli, ikäluokka, sosioekonominen asema) kohdistuvien sosiaalisten vaikutusten arviointi.
Tiedon ”kädenjälki näkyy”
Eläkeuudistusta käsitellään nyt eduskunnassa ja kansanedustajat päättävät lopulta siitä. Tiedon ”kädenjälki” näkyy lakiehdotuksessa taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden huomioimisena. Myös kansainvälisen arvioinnin ehdotukset realisoituivat joiltain osin.
Kansalaisia kiinnostaa erityisesti oma eläkeikä. Nyt sitä työnnetään eteenpäin. Tämä tuo hyvää talousvaikutusten, mutta myös parempien kuukausittaisten eläkkeiden kautta, vaikka eläkkeelläoloaikaa lyhennetäänkin.
Eläkeiän nosto on yleensä pahamaineisen epäsuosittua. Kolmikantaisella neuvotteluprosessilla päästiin meillä maaliin. Tutkittu tieto osoittaa, että eläkeiän nostossa on järkeä. Pidentyvään elinikään täytyy sopeutua.
Mitä tapahtuu päätöksien jälkeen?
Kun uudistukset on tehty, suoriutumisen mittaamista on syytä jatkaa. Maailma järjestelmien ympärillä muuttuu yhä nopeammin. Tiedon systemaattinen ja laaja-alainen soveltaminen voidaan nähdä myös yleisesti hyvän hallintotavan periaatteiden toteutumista edistävänä metodina myös muissa sosiaaliturvakysymyksissä.
Vaikka asia ei ole nyt ajankohtainen, jatkossakin tulee eläkeuudistuksia. Sosiaalivakuutuksen pitää olla yhteydessä ympäröivään todellisuuteen ja erityisesti työmarkkinoihin. Ikiliikkujaa ei ole keksitty, vaikka eläkeuudistus lisää automatiikkaa mm. eläkeiän määrittelyssä.
Kansantaloudellisesti tärkeissä uudistuksissa laiva kääntyy perinteisesti hitaasti, mutta se kääntyy kuitenkin, ja joskus uusia meriäkin löytyy paremman navigaation kautta.
Kommentit