Sijoitustoiminnalla ja siitä saatavilla tuotoilla on iso merkitys suomalaisessa työeläkejärjestelmässä. Osa kunakin vuonna perityistä työeläkemaksuista rahastoidaan tulevia vuosia varten, ja rahastoidut varat sijoitetaan rahoitusmarkkinoille. Sijoitustoiminnan tarkoituksena on alentaa nykyisiä ja tulevaisuudessa perittäviä työeläkemaksuja.

Tälläkin hetkellä osa maksettavista työeläkkeistä katetaan sijoitusten tuotoilla. Kerätyt työeläkemaksut eivät ole enää vuodesta 2013 riittäneet yksityisaloilla maksettavien työeläkkeiden kattamiseen. Erotus on katettu nimenomaan sijoitustuotoilla: esimerkiksi viime vuonna eläkkeistä katettiin sijoitustuotoilla nettomääräisesti jo yli miljardi euroa. Tämä osuus myös kasvaa koko ajan. Arvioiden mukaan myös julkisilla aloilla tapahtuu vastaava käänne vuonna 2017, jonka jälkeen eläkemenot ylittävät maksutulot.

Sijoitusten tuotoilla ei ole vaikutusta maksettaviin eläkkeisiin, eivätkä mahdolliset huonot sijoitukset pienennä työeläkkeitä. Sijoitustuotot vaikuttavat sen sijaan siihen, paljonko eläkkeiden rahoittamiseksi on kerättävä työeläkemaksuja työnantajilta ja työntekijöiltä.

Ilman sijoitustuottoja työeläkemaksun tulisi olla huomattavasti korkeampi kuin se nykyisin on: esimerkiksi tänä vuonna työeläkemaksuja pitäisi ilman rahastointia periä yli 2 prosenttiyksikköä enemmän, kuin mitä nyt peritään.

Työeläkevarojen sijoittamisen tarkoitus on siis turvata työeläkkeet mahdollisimman matalalla työeläkemaksun tasolla. Näin myös tuetaan työllisyyttä eläkkeistä tinkimättä.

Aikahorisontti ulottuu vuosikymmenten päähän

Työeläkesijoittamisen aikahorisontti ei ole yksi kvartaali tai vuosi, vaan pidemmän aikavälin – vuosien, jopa vuosikymmenten - mittainen. Siksi myös sijoitustoiminnan tuottoja tulee arvioida pidemmällä aikajänteellä.

Yksi huonosti sujunut vuosineljännes tai kokonainen vuosikaan ei ole järjestelmän kestävyyden kannalta kohtalokas. Lyhyen ajanjakson aikana syntyneet tuotot kertovat enemmän kyseisen aikavälin markkinaolosuhteista kuin työeläkevakuuttajien sijoitussuunnitelmien kestävyydestä ja toimivuudesta.

Työeläkesijoitusten tuotot vaihtelevat vuosittain – välillä hyvinkin paljon. Tuotot ovat kuitenkin olleet positiivisia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Työeläkesijoitusten nimellinen tuotto 1997-2015
Työeläkesijoitusten keskimääräinen vuotuinen nimellistuotto vuosina 1997-2015 on ollut 5,9 prosenttia, ja reaalituotto vastaavasti 4,2 prosenttia.

Työeläkevaroista ja niiden tuotoista on olemassa vertailukelpoista tietoa vuodesta 1997 alkaen. Jos sijoitustuottoja tarkastellaan tästä vuoden 1997 alusta vuoden 2015 loppuun ulottuvalla jaksolla, on koko toimialan keskimääräinen vuotuinen nimellistuotto ollut 5,9 prosenttia. Kun inflaation eli kuluttajahintojen nousun vaikutus poistetaan tästä nimellisestä tuotosta, päästään vastaavalla ajalla 4,2 prosentin vuotuiseen reaalituottoon.

Vastaavasti viimeisen kymmen vuoden (2006–2015) ajalta on keksimääräinen vuotoinen nimellistuotto ollut 4,8 prosenttia ja reaalinen 3,0 prosenttia. Viimeisen viiden vuoden ajalta (2011–2015) keskimääräiset tuotot ovat puolestaan 5,4 prosenttia nimellisesti ja 3,9 prosenttia reaalisesti.

Eläketurvakeskus tekee työeläkkeiden kehityksestä ja eläkejärjestelmän kestävyydestä pitkän aikavälin laskelmia. Syksyllä 2016 julkaistuissa, uusimmissa laskelmissa Eläketurvakeskus reagoi heikkoihin sijoitusnäkymiin ja erityisesti matalaan korkotasoon alentamalla työeläkejärjestelmän kestävyyslaskelmissa käytettyä reaalituotto-olettamaa aiemmasta 3,5 prosentista 3,0 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden ajalle.

Jos edellä kerrottuja pitkän aikavälin tuottoja verrataan tähän tuotto-olettamaan, on se ylitetty sekä 3,0 että 3,5 prosentin olettaman näkökulmasta.

Karkeasti voidaan sanoa, että mikäli rahastot tuottavat pitkällä aikavälillä keskimäärin tuotto-olettaman verran, ei nykyiseen työeläkemaksusuunnitelmaan tarvita muutosta. Mikäli rahastojen pitkän aikavälin keskimääräinen tuotto heikkenee puoli prosenttiyksikköä, niin eläkemaksuja on nostettava yhden prosenttiyksikön ja toisin päin.

Eri vuosien tuottoja on kuvattu tarkemmin Aikasarjat sijoitusten tuotoista -sivullamme.

Tuottojen tarkempaa muodostumista on puolestaan käsitelty Työeläkesijoitusten tuoton muodostuminen sekä Sijoituslajikohtaiset tuotot pitkällä aikavälillä -sivuillamme.

Sijoitustuottojen merkitys kasvussa…

Työeläkevarojen sijoittamisella ja sijoitusten tuotoilla on jatkossa entistä tärkeämpi rooli eläkkeiden rahoittamisessa, sillä eläkkeiden rahoituksen haasteellisimmat vuodet ovat vasta edessä. Eläkemenot suhteessa maksettujen palkkojen yhteismäärään ovat suurimmillaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Syynä tähän on suomalaisten ikääntyminen.

Jatkossa yhä useampi eläke-euro maksetaan rahastoista, kun eläkemenot kasvavat vuosi vuodelta suuremmaksi kuin työeläkemaksuilla kerättävät tulot. Tämä on ollut yksi eläkerahastoinnin tarkoituskin.

Työeläkejärjestelmän kestävyyslaskelmissa on otettu huomioon nykyiset rahastot ja niistä saatavat tuotot.

… ja niin myös tuottojen löytämisen vaikeudet

Tuottojen saaminen on vaikeutunut sijoitusympäristössä, jossa korot ovat matalat ja turbulenssi osakemarkkinoilla on ajoittain lisääntynyt. Matalan inflaation ja heikohkon talouskasvun seurauksena keskuspankit ovat harjoittaneet elvyttävää rahapolitiikkaa. Tämän seurauksena niin rahamarkkina- kuin velkakirjojen korot ovat laskeneet selvästi viimeisten vuosien aikana.

Tuottojen metsästäminen ajaa työeläkevakuuttajia sijoittamaan entistä enemmän uusiin ja osin riskillisempiinkin sijoituskohteisiin. Uusien sijoituskohteiden hankinta on kuitenkin rajoitettua, sillä eläkevarat on lain mukaan sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Lisäksi yksityisalojen työeläkevakuuttajien riskinottoa rajoitetaan vakavaraisuussäännöksillä. Julkisilla aloilla sijoitustoimintaa puolestaan ohjataan eläkevakuuttajien hallintoelimissä tehdyillä päätöksillä siitä, missä rajoissa sijoitukset voivat kohdistua eri sijoituslajeihin.

Vuoden 2016 ensimmäinen vuosineljännes, tammikuusta maaliskuuhun ulottunut ajanjakso, oli sijoittajille haastava. Sijoutustuotot jäivät tällöin heikohkoiksi. Haasteita aiheuttivat muun muassa Kiinan talouskasvu sekä Britannian mahdollinen irtautuminen EU:sta – jälkimmäisen huolen toteutuessa sittemmin kesäkuussa. Toisella vuosineljänneksellä (huhti-kesäkuu) tuottokehitys muuttui positiiviseksi, ja parani entisestään vuoden kolmannella, heinäkuusta syyskuuhun ulottuvalla vuosineljänneksellä. Tammi-syyskuun ajalta työeläkevakuuttajien sijoitusten tuottoprosentit vaihtelivat 2,3 ja 4,4 prosentin välillä. Tarkempi analyysimme sijoitusvarojen määrästä ja kohdentumisesta syyskuun lopun tilanteessa on luettavissa Sijoitusanalyysi-sivultamme.

Työeläkevakuuttajat (viisi suurinta työeläkeyhtiötä sekä julkisalojen työeläkkeiden rahoittajat Keva ja Valtion eläkerahasto) aloittavat koko vuotta 2016 koskevien tilinpäätösten ennakkotietojen julkaisun tammikuun lopulla. Varsinaiset tilinpäätökset tullaan julkaisemaan helmi- ja maaliskuun kuluessa. Päivitämme vuoden 2016 lopun tilanteet Sijoitusjakauman ja tuottojen osavuositiedot -sivullemme sitä mukaa, kun tulostietoja julkaistaan.

Sijoitustuotot – mistä olikaan kyse?

  • Kerätyt työeläkemaksut ovat yksityisaloilla jääneet vuodesta 2013 alkaen eläkemenoja pienemmäksi. Erotus katetaan sijoitustuotoilla.
  • Sijoitustuotot eivät vaikuta maksettaviin eläkkeisiin. Sen sijaan ne vaikuttavat siihen, minkä suuruisia työeläkemaksuja työnantajilta ja työntekijöiltä on kerättävä.
  • Sijoitustuottoja arvioidaan vuosien, jopa vuosikymmenten aikajänteellä. Vuosien 1997–2015 välillä sijoitusten vuotuinen reaalituotto on ollut 4,2 prosenttia. Tämä ylittää Eläketurvakeskuksen laskelmissaan käyttämän tuotto-olettaman.