Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle ja ammatillisella kuntoutuksella voidaan tätä uhkaa siirtää tai estää. Laissa on lisäksi mainittu euromäärä, joka työntekijän tai yrittäjän on tullut ansaita edeltävän viiden vuoden aikana. Tällä euromäärällä on haluttu kohdentaa työeläkekuntoutusta vakuutusperiaatteen mukaisesti työelämään vakiintuneille työntekijöille ja yrittäjille.

Työeläkekuntoutuksen tarkoituksena on antaa työntekijälle tai yrittäjälle mahdollisuus jatkaa työelämässä sairaudesta huolimatta. Yksilölle se tarjoaa pidempää työuraa, parempaa toimeentuloa ja myös aikanaan parempaa eläketurvaa. Työnantaja voi säilyttää osaavan työntekijän ja myös säästää eläkekustannuksissa. Ja samalla toteutuu työeläkejärjestelmän ja koko yhteiskunnan tavoite työurien pitenemisestä.

Työeläkekuntoutus on lakisääteistä ja yksittäisellä vakuutetulla on sen mukaisiin päätöksiin muutoksenhakumahdollisuus häntä koskevista kuntoutuspäätöksistä. Työeläkekuntoutus kohdistuu aina yksittäiseen työntekijään tai yrittäjään. Eläkevakuuttajat voivat myös tukea asiakasyritystensä työhyvinvointitoimintaa. Sen tavoite on kuntoutuksen tavoin auttaa työntekijöitä jatkamaan työelämässä mahdollisimman pitkään. Työhyvinvointitoiminta kohdistuu koko yritykseen tai ainakin laajempaan työntekijäryhmään ja vaiheeseen, jossa ei vielä ole työkyvyttömyyden uhkaa.

Tammikuussa 2016

Työeläkevakuuttajat Tela ry

Havaintoja työeläkekuntoutuksesta

Suomalaisen sosiaalipolitiikan menestystarina

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ja työeläkekuntoutusta saaneet

Koko työeläkejärjestelmää koskeva työeläkekuntoutuksen tilastointi aloitettiin vuonna 1991. Kuntoutujien määrä on sen jälkeen kasvanut 25-kertaiseksi ja vuonna 2014 siihen osallistui 13 307 työntekijää tai yrittäjää. Kuntoutujien määrän kasvu on ollut tasaista ja siten hallittua. Kuntoutujien painopiste on siirtynyt vanhempiin ikäryhmiin ja siten lähemmäs uhkaavaa työkyvyttömyyttä. Kuntoutuksen tuloksellisuus on kautta vuosien ollut hyvä ja kustannukset ovat pysyneet kohtuullisina. Tästä kasvutarinasta on syytä olla ylpeä.

Työhön palanneiden määrä vuosina 1999 ja 2014 sekä investoinnin takaisinmaksu

Tunnettu ja hyvä imago

Työeläkekuntoutusta pidetään hyvin toimivana ja tehokkaana järjestelmänä, jolla on kiinteä kytkös työelämään ja jonka tulokset ovat kuntoutusjärjestelmistä parhaat. Myös kuntoutuksen aikainen toimeentuloturva on työeläkekuntoutuksessa parempi kuin Kelan tai työhallinnon kuntoutuksessa. Samalla työeläkekuntoutuksen koetaan kuitenkin olevan jotenkin irrallaan muusta kuntoutusjärjestelmästä ja palvelevan asiakkaita, joiden kuntoutusmahdollisuudet muutenkin ovat muiden järjestelmien asiakkaita paremmat. Työeläkekuntoutuksen imago on yllättäen varsin samanlainen kuin työterveyshuollolla; alansa parhaiten toimiva järjestelmä, mutta kohdistuu enemmän yhteiskunnan hyväosaisiin.

Kuntoutusjärjestelmien hajanainen kehitys luo painetta

Kuntoutusjärjestelmien kehitys kulkee eri suuntiin. Kelan kuntoutuksen kriteerejä on lavennettu ja samalla Kela on joutunut taloudellisista syistä supistamaan useita, etenkin työssä oleville tarkoitettuja kuntoutusmuotoja. Työhallinto on myynyt osan kuntoutustoiminnastaan ja asiakastapauksissa työhallinnon kuntoutus on yhä vähemmän esillä. Tämä lisää odotuksia työeläkekuntoutukseen.

Toimii paremmin isoilla kuin pienillä työpaikoilla sekä yrittäjien tai työttömien kohdalla

Työpaikkakuntoutuksessa työeläkekuntoutuksen vahvuutena on kiinteä yhteys työpaikkaan, sen henkilöstöhallintoon, esimiehiin ja työterveyshuoltoon. Näiden tukijärjestelmien puuttuessa käytämme Työhönkuntoutumisen palveluverkoston asian- ja paikallistuntemusta. Siitä huolimatta tulokset eivät ole näissä kasvavissa asiakasryhmissä riittävän hyviä.

Haasteena talouden taaperrus, soten uhkat työterveyshuollolle ja kuntoutuskentän pirstaleisuus

Työeläkekuntoutus ei suinkaan ole irrallaan muusta yhteiskunnasta, vaan vallitseva taloustilanne, vireillä olevat lakiuudistukset ja muun kuntoutusken­tän hajanaisuus näkyvät myös työelä­kekuntoutuksessa – vaikeuttaen sen toimintaa. Työnantajien mahdollisuu­det työkokeiluihin ovat heikentyneet ja toimijakentän myllerrykset katkovat va­kiintuneita yhteistyösuhteita. Toisaalta sote tuo mahdollisuuden kuntoutuksen paremmasta kytkeytymisestä hoitoketjuun.

Työeläkekuntoutuksen tärkeimmät kehityssuunnat

Vuonna 2014 kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ja työeläkekuntoutukseen osallistuneet

Kuntoutujia on lähivuosina enemmän kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyviä

Vuonna 2014 työeläkelakien mukaiselle kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 18 806 henkilöä ja työeläkekuntoutukseen osallistui 13 307 henkilöä. Jos kummankin luvun kehitys jatkuu viime vuosien kaltaisena, kuntoutujien määrä ylittää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä kuvaa hyvin työeläkekuntoutuksen tuomaa muutosta koko työeläkejärjestelmään; järjestelmä antaa sairauden kohdatessa sekä turvaa (toimeentuloa) että myös konkreettista tukea uhanalaisessa työtilanteessa. Tämä on iso muutos työeläkejärjestelmän julkisessa kuvassa.

Auttaa ihmistä työhön asti

Työeläkekuntoutuksen tavoite on auttaa työntekijää ja yrittäjää jatkamaan työelämässä. Kuntoutuksella tulee olla oma nykyistä näkyvämpi roolinsa myös työelämän epävarmuuden edellyttämässä muutosturvassa. Kuntoutujan tai osatyökykyisen voi olla vaikea löytää uutta, terveydentilalle sopivaa työtä. Työeläkekuntoutuksen tulee nykyistä enemmän tukea kuntoutujia aina uuteen työhön työllistymiseen asti. Kuntoutunut ihminen tuo järjestelmälle säästöjä, mutta vasta työllistynyt ihminen tuo myös tuloja.

Työterveyshuolto on strateginen yhteistyökumppani

Työterveyshuolto on ammatillisessa kuntoutuksessa löytänyt paikkansa työpaikan ja erikoissairaanhoidon välissä. Se on työeläkekuntoutuksen tärkein yhteistyötaho, jonka rooli on kuitenkin muutoksessa. Työterveyshuollon sisällön ja toimintatapojen kehittäminen työkykyä ja työhön paluuta tukevaan suuntaan on tarkoituksenmukaista myös työeläkekuntoutuksen kannalta. Työterveyshuollon ja työeläkekuntoutuksen välillä vallitsee aiempaa selvempi kohtalonyhteys.

Yrittäjien kuntoutukseen uusia muotoja

Työeläkevakuuttajien tulee rohkeasti etsiä toimintamuotoja yrittäjien kuntoutukseen.

Työeläkevakuuttajien tulee rohkeasti etsiä uusia toimintamuotoja yrittäjien kuntoutukseen. Yrittäjän työkokeilun yhteydessä voidaan tukea myös yrittäjän ammatillisia valmiuksia yritystoiminnan harjoittamiseen. Eläkevakuuttajien viestinnässä korostetaan yrittäjän asianmukaisen yrittäjätyötulon merkitystä yrittäjän sosiaaliturvan määrittäjänä. Nykyisin yrittäjien kuntoutusta vaikeuttaa pienestä yrittäjätyötulosta johtuva niukka kuntoutuksen aikainen toimeentulo.

Palvelujen digitalisointi

Työeläkekuntoutuksen toimeenpanoa ja toimivuutta voidaan merkittävästi kehittää ottamalla käyttöön uusia sähköisiä työ- ja yhteydenpidon välineitä. Tällä hetkellä osa yhteydenpidosta on siirretty sähköiseksi luomalla sähköisiä lomakkeita tai liitteitä, mutta varsinainen digiloikka on vielä tekemättä. Palvelujen digitalisointi on yksi työeläkevakuuttajien välisen kilpailun keino, mikä koskee myös työeläkekuntoutusta. Kuntoutujien valmiudet sähköisten välineiden käyttöön ovat paremmat kuin eläkevakuuttajien muilla henkilöasiakkailla.

Profiilin nosto

Työeläkekuntoutus on työeläkejärjestelmän etuuksista ainoa konkreettista tukea tarjoava etuus, jonka merkitystä työeläkebrändissä tulee lisätä. Työeläkekuntoutuksen tulee olla muille kuntoutustoimijoille ja etenkin palveluntuottajille haluttu yhteistyökumppani, jonka kanssa yhteistyön koetaan toimivan. Samalla työeläkekuntoutuksen houkuttelevuus myös osaavien kuntoutusammattilaisten työpaikkana lisääntyy.

Kolme työtapakysymystä

Tukea kuntoutujan läheltä.

1) Työterveyshuolto koordinoimaan työpaikalla tapahtuvaa kuntoutusta

Työeläkevakuuttajat tukevat työterveyshuollon nykyistä suurempaa roolia ja vastuuta työpaikalla tapahtuvasta kuntoutuksesta. Voidaanko työkokeilun tuloksellisuutta parantaa liittämällä siihen esimerkiksi työfysioterapeutin ergonomiaohjausta tai työolosuhteiden kuormittavuuden arviointia tai työterveyspsykologin antamaa ohjausta ja valmennusta? Työterveyshuollon valmiuksia kuntoutusprosessien kokonaisuuden hahmottamiseen ja johtamiseen lisätään.

2) Palveluntuottajien monipuolisempi hyödyntäminen

Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toimijoiden osaamista pienten työpaikkojen ja yrittäjien kuntoutuksen tukemisessa lisätään. Palveluvalikoimaan tulee saada nykyistä enemmän konkreettisesti työpaikalle ulottuvaa ja pitkäkestoisempaa tukea. Osaa palveluntuottajista tuetaan kehittämään itselleen valmiuksia myös yrittäjyyden ja yritystoiminnan tukemiseen, jolloin heitä voidaan hyödyntää myös yritystoiminnan huonosta toimivuudesta johtuvan kuormittumisen vähentämiseen.

3) Toimeenpanon tehokkuuden parantaminen

Työeläkekuntoutuksesta on tullut toimeenpanon kannalta volyymituote, jolloin eläkevakuuttajien on varmistettava, että heidän toimintaprosessinsa ovat tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset. Kuntoutuksen aikaisessa kustannusten korvaamisessa on päästävä entistä suurempaan yksinkertaistamiseen, jolloin kuntoutuksen asiantuntijoiden työaikaa jää paremmin itse kuntoutusprosessin suunnitteluun ja tukemiseen.

Kolme kohtalonkysymystä

Jos työterveyshuollon työhön paluuta tukeva toiminta romutetaan, työeläkekuntoutuksen edellytykset heikkenevät vakavasti.

1) Työterveyshuoltoon kohdistuvat uhat ovat uhka myös työeläkekuntoutukselle

Suurin osa työeläkekuntoutuksen asiakkaista tulee työterveyshuollon ohjaamina ja työterveyshuollolla on merkittävä rooli myös työpaikkakuntoutuksen tukemisessa ja seuraamisessa. Jos työterveyshuollon mahdollisuudet tukea pitkittyneiden sairaslomien jälkeistä työhön paluuta sote-uudistuksessa tai korvausjärjestelmän muutoksissa menetetään, työeläkekuntoutukseen ohjautuu vähemmän asiakkaita ja reaalisena uhkana on työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvaminen.

2) Rooli säilytettävä kirkkaana

Työeläkekuntoutuksessa kuntouksen tavoite on muita kuntoutusjärjestelmiä selkeämmin tukea työurien pidentymistä. Siksi Telan ja työeläkevakuuttajien on huolehdittava, että tulevissa kuntoutusjärjestelmän muutoksissa ammatillisen kuntoutuksen kultaisena standardina nähdään työeläkekuntoutus, jota muut kuntoutusmuodot tukevat ja täydentävät.

3) Toimivat keinot muuttuvaan työelämään

Työelämä muuttuu ja kuntoutujat muuttuvat. Globalisaatio, digitalisaatio, kansainvälistyminen, etätyö, muuttuvat työnteon muodot ja toisaalta kuntoutujien aiempaa moninaisempi tausta ovat jatkossa yhä enemmän työeläkekuntoutuksen haasteita. Ne edellyttävät herkkyyttä, jatkuvaa uuden oppimista ja valmiutta muuttaa aiempia toimintatapoja. Työeläkekuntoutuksen ei tule elää vain tässä ajassa, vaan ihmisten tulevaisuutta rakentavana palveluna sen tulee elää vähintään toinen jalka tulevaisuudessa.