Työeläkekuntoutuksen avulla työntekijä tai yrittäjä saavat mahdollisuuden jatkaa työelämässä sairaudesta huolimatta. Työnantajalle työeläkekuntoutus antaa mahdollisuuden turvata henkilöstön riittävyys ja tieto-taidon säilyminen sekä keinon hallita työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Koko yhteiskunnan kannalta työeläkekuntoutus tukee osaltaan työurien pidentämistavoitetta.

Kuntoutujat vuosina 2004-2015

Eläketurvakeskuksen mukaan työeläkekuntoutus jatkoi kasvuaan myös vuonna 2015. Viime vuonna työeläkekuntoutusta sai 14 467 henkilöä, mikä oli runsaat kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kolme neljäsosaa kuntoutujista tuli työelämästä, ja heistä töihin palasi 68 prosenttia. Eläkkeeltä työeläkekuntoutukseen tulleista hieman yli puolet palasi työelämään. Kaikista työeläkekuntoutuksen vuonna 2015 päättäneistä osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kuusi ja työkyvyttömyyseläkkeelle seitsemän prosenttia, mikä on vähemmän kuin koskaan aiemmin.

Tilanne kuntoutuksen jälkeen 2006-2015

Kuntoutujat aiempaa varttuneempia

Työeläkekuntoutukseen pääsyn edellytyksenä on lääketieteellisesti todettu sairaus, vika tai vamma, joka aiheuttaa riskin joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle. Yleisin syy hakeutua työeläkekuntoutukseen oli edellisvuosien tapaan tuki- ja liikuntaelinsairaus. Kuntoutujien määrän kasvaessa myös heidän keski-ikänsä on kasvussa. Eniten kasvoivat 45-54- ja 55-64-vuotiaiden osuudet. Kuntoutujista miehiä ja naisia oli viime vuonna saman verran.

Yleisin työeläkekuntoutuksen muoto ovat kuntoutujan työskentelyedellytysten jatkumiseen omalla työpaikalla tähtäävät toimenpiteet, kuten työkokeilut vanhaan tai muokattuun työtehtävään. Kokonaan uuteen työhön kouluttautumista työeläkelaitokset kustansivat hieman vajaalle 30 prosentille kuntoutujista.

Kuntoutustoimenpiteiden käyttöjakauma 1992-2015

Viime vuonna astui voimaan lainmuutos, joka edellyttää työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annettavaa ennakkopäätöstä työeläkekuntoutuksen edellytyksistä. Yhteensä myönteisiä ennakkopäätöksiä annettiin noin 5500 ja niiden pohjalta alkavia kuntoutuksia oli noin 1000. Tällä käytännöllä oli myönteinen vaikutus sekä vähentyneisiin työkyvyttömyysratkaisuihin että kasvaneisiin työeläkekuntoutuspäätöksiin.

Sijoituksesta työeläkekuntoutukseen hyötyvät kaikki

Työeläkelaitokset kustansivat työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä vuonna 2015 yhteensä 123 miljoonalla eurolla, missä oli kasvua edelliseen vuoteen 11 miljoonaa euroa. Kokonaismenosta runsaat 100 miljoonaa euroa käytettiin kuntoutujien toimeentulokorvauksiin ja vajaat 20 miljoonaa euroa erilaisiin kuntoutuspalveluiden kustannuksiin.

Kuntoutuksen kustannukset 1992-2015

Kuntoutujat hyötyvät näistä panostuksista kohentuneena työkykynä, parempana elämänlaatuna, pidentyvinä työurina ja aikanaan parempina työeläkkeinä. Työeläketalouden kannalta sijoitus työeläkekuntoutukseen tulee takaisin pienempinä työkyvyttömyyseläkemenona, jos kuntoutujan työura jatkuu kuntoutuksen avulla vajaa kaksi vuotta.

Työkyvyttömyyseläkkeissä laskeva suunta jatkuu

Samaan aikaan kun työeläkekuntoutukseen osallistuminen lisääntyy alenee työkyvyttömyyseläkeratkaisujen määrä. Vuonna 2015 siirtyi työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle noin 18 600 henkilöä. Näköpiirissä on lähivuosina tilanne, että työeläkekuntoutuksessa olevien määrä ylittää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän. Joidenkin työeläkelaitosten kohdalla tällainen tilanne on jo syntynyt.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olleet ja eläkkeelle siirtyneet sairauspääryhmän mukaan 1996-2015

Suurin aiheuttaja työkyvyttömyydelle viime vuonna olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 35 prosentin osuudella. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden aiheuttama työkyvyttömyys on laskusuunnassa, tautiryhmän osuus oli 28 prosenttia.

Lisätietoja:

Eläketurvakeskuksen tilastoja 07/2016: Työeläkekuntoutus vuonna 2015

Eläketurvakeskus: Työeläkekuntoutus 2015, ennakkotieto (diasarja, SlideShare)

Eläketurvakeskus: Suomen työeläkkeensaajat