Työeläkemaksun määräytymisperusteet vaihtelevat eri eläkelakien mukaan. Työntekijöiden maksuosuus on sama riippumatta siitä, työskenteleekö hän yksityisellä vai julkisella sektorilla ja minkä eläkelain mukaisessa työssä. Työantajan maksuosuuteen voivat vaikuttaa työnantajan koko, myönnettävät asiakashyvitykset sekä suurella työnantajalla myös aiemmin myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet. Työntekijän ikä puolestaan vaikuttaa työntekijän oman maksuosuuden suuruuteen.

1. Miten työeläkemaksu määräytyy?
1.1 Yksityisalat
1.2 Kunnallinen ala, valtio ja kirkko
1.3 Merenkulkuala
1.4 Maatalousyrittäjät
1.5 Yrittäjät
2. Miten eläkeyhtiöiden antamat asiakashyvitykset vaikuttavat maksun suuruuteen?
3. Voivatko eläkesäätiöt tai –kassat antaa maksuun alennuksia?
4. Miten yksityisalojen työnantajan koko vaikuttaa maksun suuruuteen?
5. Miten työeläkeyhtiöissä käytössä oleva maksuluokkamalli vaikuttaa työkyvyttömyyseläkemaksuun?
6. Miten työnantaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa maksun suuruuteen?
7. Onko iäkkäämmän henkilön eläkevakuuttaminen työnantajalle kalliimpaa kuin nuoren?
8. Vaikuttaako työntekijän sukupuoli työeläkemaksuun?
9. Miten vajaakuntoisen henkilön työkyvyttömyyseläke vaikuttaa työnantajan maksuun?
10. Tuleeko työnantajalle lisäkustannuksia jokaisesta uudesta työkyvyttömyyseläkkeestä?

1. Miten työeläkemaksu määräytyy?

Lakisääteisiä työeläkemaksuja maksavat yksityisten ja julkisten alojen työntekijät ja työnantajat. Yrittäjät ja maatalousyrittäjät maksavat työeläkemaksut työtulojensa perusteella.

Eläkemaksujen määräytymisperusteet vaihtelevat eri eläkelakien mukaan. Kaikille työntekijöille lakisääteisen eläkemaksun suuruus on kuitenkin nykyisin sama, sillä vuoden 2016 alusta voimaan tulleen merimieseläkeuudistuksen myötä merimieseläkelain mukainen vakuutusmaksu muuttui. Nykyisin merenkulkualan työntekijän maksuosuus on samansuuruinen kuin muidenkin eläkelakien mukainen työntekijän eläkemaksu.

1.1 Yksityisalat

Yksityisillä aloilla työskentelevien eläkkeistä määrätään työntekijän eläkelaissa (TyEL). Sen piirissä on suomalaisista työeläkevakuutetuista noin 60 prosenttia. Työnantaja voi ottaa TyEL-vakuutuksen työeläkeyhtiöstä tai järjestää eläketurvan eläkesäätiössä tai eläkekassassa.

Vuonna 2017 TyEL:n mukainen työeläkemaksu on keskimäärin 24,4 prosenttia. Tästä työntekijän eläkemaksu on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 6,15 prosenttia ja 53-62-vuotiailla 7,65 prosenttia palkasta. Työnantajan maksu on keskimäärin 17,95 prosenttia.

Keskimääräinen työeläkemaksu on kaikissa työeläkeyhtiöissä sama, mutta kunkin työnantajan maksuun voi vaikuttaa eläkeyhtiökohtaiset asiakashyvitykset, työnantajan koko tai työnantajan työkyvyttömyyseläketapaukset. Työeläkemaksut lasketaan työntekijöiden palkkasumman perusteella.

Työeläkemaksu määritetään vakuutustoiminnan yleisen käytännön mukaisesti etukäteen kullekin vuodelle.

Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat kunkin vuoden TyEL-maksun keskimääräisestä tasosta vuodeksi tai useammaksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelutuloksen pohjalta työeläkeyhtiöiden vakuutusmatemaatikkojen yhteinen työryhmä, Telan laskuperustejaos, tekee sosiaali- ja terveysministeriölle hakemuksen seuraavan vuoden maksun perusteista ja sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa ne. Työntekijän eläkelain suuruista palkansaajamaksua sovelletaan myös julkisen sektorin palkansaajilla.

Työeläkeyhtiöiden työeläkemaksu koostuu vanhuuseläkeosasta, työkyvyttömyyseläkeosasta, tasausosasta ja muista kuluista, muun muassa hoitokuluista eli työeläkevakuuttajien toimintaan ja vakuutusten hoitoon liittyvistä kuluista.

Kaikille maksun osille on omat lainsäädäntöön pohjautuvat perusteet, joiden mukaan ne määräytyvät. Perusteet on kuvattu tarkemmin sivulla Työeläkemaksu ja työkyvyttömyysosa.

TyEL:ssä on määritelty, miten lasketaan työntekijän maksuosan suuruus. Lisäksi siinä on säädetty, että kun työeläkemaksua korotetaan, puolet korotuksesta siirretään vuosittain työntekijän eläkemaksuun. Työnantajan maksuosuus on koko työeläkemaksu vähennettynä työntekijän maksuosuudella.

Eläkesäätiön perustanut työnantaja tai eläkekassan perustaneet työnantajat yhdessä määrittävät työeläkemaksun suuruuden eläkesäätiön tai -kassan kulujen mukaan. Eläkekassassa maksu jaetaan kassan osakkaiden kesken kassan sääntöjen mukaisesti. Yleensä jako tehdään maksettujen palkkojen suhteessa. Työntekijöiden maksu on sama kuin työeläkeyhtiöissä vakuutetuilla palkansaajilla. Työnantajilta maksua peritään niin paljon, että se yhdessä sijoitustuottojen kanssa riittää menoihin.

1.2 Kunnallinen ala, valtio ja kirkko

Keva huolehtii kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan henkilöstön eläkkeistä. Kunta-alalla työskentelevien eläkkeistä määrätään vuoden 2017 alusta lähtien julkisten alojen eläkelaissa (JuEL). Kunta-alalla työskentelee noin 21 prosenttia suomalaisista palkansaajista. Vuonna 2017 kunta-alan työnantajien työeläkemaksu on keskimäärin 21,95 prosenttia (työnantajan maksukertymä). Kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät vakuuttavat työntekijänsä Kevassa. Lisäksi kunnalliset yhtiöt voivat tietyin edellytyksin ottaa työntekijöilleen eläkevakuutuksen Kevasta.

Työnantajan eläkemaksu koostuu kolmesta osasta: palkkaperusteisesta maksusta, varhaiseläkemenoon perustuvasta maksusta ja eläkemenoon perustuvasta maksusta. Palkansaaja maksaa vain palkkaperusteista eläkemaksua. Sen määrä noudattaa TyEL:n mukaista maksua.

Kevan valtuuskunta päättää työnantajien kokonaismaksun ja eri osien suuruuden. Maksu määräytyy maksettujen palkkojen ja eläkemenojen perusteella. Palkkaperusteista eläkemaksua maksaa myös työnantaja. Varhaiseläkemenoperusteista maksua (varhe-maksu) työnantajat maksavat, kun työntekijät jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Maksu perustuu varhaiseläkkeistä aiheutuviin menoihin ja palkkasummiin, paitsi pienillä työnantajilla, joilla varhaiseläkemaksu on kiinteä prosenttiosuus palkkasummasta.

Palkkaperusteisen ja varhaiseläkemenoperusteisen maksun yhteismäärä on suuruudeltaan yhtä suuri kuin keskimääräinen TyEL-työnantajan maksu. Osa työnantajista, lähinnä ennen vuotta 2005 Kevan jäsenyhteisönä olleet, maksavat myös eläkemenoperusteista maksua. Se perustuu jo maksussa oleviin, ennen vuotta 2005 karttuneisiin eläkkeisiin. Maksu jaetaan Kevassa vakuuttavien työnantajien kesken sen perusteella, kuinka paljon nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin vakuutuksenottajan palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä.

Valtiolla työskentelevien eläkkeistä määrätään vuoden 2017 alusta lähtien julkisten alojen eläkelaissa (JuEL). Valtiolla työskentleee noin 6 prosenttia suomalaisista palkansaajista. Valtion palveluksessa olleiden eläkkeet kustannetaan valtion talousarvioon varatuista määrärahoista. Myös valtiolla työeläkemaksuja maksavat sekä työnantajat että työntekijät. Vuonna 2017 keskimääräinen valtion työnantajan työeläkemaksu on 16,95 prosenttia. Palkansaajan osuuus noudattaa TyEL:n mukaista maksua. 40 prosenttia vuosittain eläkkeiden aiheuttamista kustannuksista tulee eläkemaksuilla kerätyistä varoista ja 60 prosenttia suoraan kunkin vuoden talousarviosta. Kelan työntekijöiden toimisuhde-eläkkeet määräytyvät myös julkisten alojen eläkelain mukaan.

Seurakuntien, kirkon ja kirkollisten yhdistysten työnantajien eläkemaksu perustuu maksettuihin palkkoihin. Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous vahvistaa vuosittain maksettavien maksujen määräytymisperusteet ja suuruuden. Seurakuntatyönantajien eläkemaksu vuonna 2017 on 23,8 prosenttia palkkasummasta, ja kirkon keskusrahaston sekä kirkollisten yhdistysten työnantajien työeläkemaksu 27,8 prosenttia. Näiden lisäksi seurakunnilta peritään eläkerahastomaksua, jonka suuruus vuonna 2017 on 4,0 prosenttia. Lisäksi työntekijöiltä peritään TyEL:n mukainen työntekijöiden eläkemaksu. Maksukertymä on siten yhteensä keskimäärin 30,7 prosenttia palkkasummasta.

1.3 Merenkulkuala

Merenkulkualalla työnantaja huolehtii työntekijöidensä eläkevakuutuksista. Merenkulussa työskentelevien eläkkeistä määrätään merimieseläkelaissa (MEL), jonka piirissä on noin 8000 suomalaista työeläkevakuutettua. Vuonna 2017 MEL:n mukainen työeläkemaksu on 22,0 prosenttia. Työnantajien maksuosuus tästä on 15,4 prosenttia. Työntekijöiltä peritään TyEL:n mukainen työntekijöiden eläkemaksu.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa merimieseläkelain mukaisen työeläkemaksun vuosittain. Vakuutuksia hoitaa Merimieseläkekassa.

1.4 Maatalousyrittäjät

Maatalousyrittäjät huolehtivat itse omasta eläketurvastaan ottamalla eläkevakuutuksen. Maatalousyrittäjinä työskentelevien eläkkeistä määrätään maatalousyrittäjän eläkelaissa (MYEL). MYEL:n mukaan vakuutetaan viljelijöiden, metsätilallisten, kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsentensä työeläkevakuutus. Myös tieteen ja taiteen apurahansaajat vakuutetaan maatalousyrittäjän eläkelain mukaan. MYEL:n piirissä on noin 3 prosenttia suomalaisista työeläkevakuutetuista.

MYEL:n mukainen työeläkemaksu lasketaan vakuutetun kunkin vuoden alussa voimassa olevasta työtulosta. Maksuprosentti riippuu iästä ja työtulon määrästä. Vuonna 2017 alle 53-vuotiaiden ja 63 vuotta täyttäneiden työeläkemaksu on noin 13,01 prosenttia, mikäli työtulo on noin alle 26 800 euroa. Työeläkemaksu nousee liukuvasti noin 42 100 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta on 24,1 prosenttia. 53-62-vuotiailta peritään korkeampaa työeläkemaksua suuremmasta eläkekarttumasta johtuen. Heillä vastaavat maksuprosentit ovat 13,82 ja 25,60. Vakuutuksia hoitaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos.

MYEL:n mukainen työeläkemaksu lasketaan vakuutetun kunkin vuoden alussa voimassa olevasta työtulosta. Maksuprosentti riippuu iästä ja työtulon määrästä. Vuonna 2016 alle 53-vuotiaiden työeläkemaksu on noin 12,8 prosenttia, mikäli työtulo on alle 26 500 euroa.Työeläkemaksu nousee liukuvasti noin 41 600 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta on 23,6 prosenttia. 53 vuotta täyttäneiltä peritään korkeampaa työeläkemaksua suuremmasta eläkekarttumasta johtuen. Heillä vastaavat maksuprosentit ovat 13,6 ja 25,1. Vakuutuksia hoitaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos.

1.5 Yrittäjät

Yrittäjät huolehtivat itse omasta eläketurvastaan ottamalla eläkevakuutuksen. Yrittäjien eläkkeistä määrätään yrittäjän eläkelaissa (YEL). Sen piirissä on noin 9 prosenttia suomalaisista työeläkevakuutetuista. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain YEL:n maksuprosentin erikseen alle 53-vuotiaille ja 63 vuotta täyttäneille sekä 53-62-vuotiaille. Keskimääräinen YEL-maksu on keskimääräistä TyEL-maksua vastaava määrä, ilman yli 53-vuotiaan korotettua maksua.

YEL-maksu lasketaan prosentteina eläkkeen perusteeksi vahvistetusta työtulosta. Vuoden 2017 YEL-maksuprosentit ovat 24,1 prosenttia alle 53-vuotiaalta tai 63 vuotta täyttäneeltä ja 25,6 prosenttia 53-62-vuotiaalta yrittäjältä. Aloittava yrittäjä saa 22 prosentin alennuksen ensimmäisen 48 kuukauden ajalta.

Freelancerit

Freelancer katsotaan yrittäjäksi, jos hän tekee työtä olematta työ- tai virkasuhteessa. Yrittäjänä toimiva freelancer vastaa työeläkemaksustaan itse vastaavasti kuin yrittäjät.

Jos freelancerin tekemä työ sen sijaan täyttää työsuhteen tunnusmerkit, katsotaan hänet työntekijäksi. Työsuhteen tunnusmerkkejä ovat työn tekeminen korvausta vastaan toiselle, tämän johdon ja valvonnan alaisena. Tällöin työnantaja vastaa freelancerin työeläkevakuutuksesta, ja freelancerin työeläkemaksut menevät samoin kuin yksityisalojen työntekijällä.

Freelancer voi tehdä samanaikaisesti työtä sekä yrittäjänä että työntekijänä.

2. Miten eläkeyhtiöiden antamat asiakashyvitykset vaikuttavat maksun suuruuteen?

Asiakashyvitysten määrä on työeläkeyhtiökohtainen ja riippuu eläkeyhtiön taloudellisesta tilasta. Hyvitys annetaan työeläkemaksujen työnantajakohtaisena alennuksena.

Asiakashyvitykseen suuruuteen vaikuttavat työeläkeyhtiön vakavaraisuus ja hoitokustannusylijäämä. Hoitokustannusylijäämää kertyy, mikäli työeläkeyhtiön toimintaan kuluu vähemmän varoja kuin on hoitokuluihin kerättävä maksu. Ylijäämää jaetaan takaisin asiakkaille asiakashyvityksinä. Asiakashyvitysten enimmäismäärä on rajoitettu. Asiakashyvityksinä voidaan jakaa enintään 1,0 prosenttia vakavaraisuuspääoman määrästä lisättynä hoitokustannusylijäämällä.

Hoitokulumaksua kerätään osana työeläkemaksua. TyEL:n hoitokustannusosa on keskimäärin 0,7 prosenttia palkoista.

Hyvityksiin varatun summan jakamiseen eri asiakkaiden kesken vaikuttavat työeläkemaksujen määrä ja asiakassuhteen kesto. Vuoden 2018 alusta asiakashyvitysten jaossa siirrytään yhtiökohtaisiin laskuperusteisiin, joissa määritellään tapa, jolla hyvitykset jaetaan asiakkaille. Yhtiökohtaiset laskuperusteet koskevat ensimmäisen kerran vuodelta 2018 kertyvien ylijäämien perusteella jaettavia hyvityksiä, jotka maksetaan vuonna 2019.

Työntekijät puolestaan saavat oman, hyvityksistä johtuvan alennuksensa työntekijän eläkemaksuosuuden kautta. Alennus otetaan huomioon kaikkien alojen työntekijöiden maksuissa.

Asiakashyvityksistä on kerrottu tarkemmin kysymyksiä ja vastauksia työeläkeyhtiöiden asiakashyvityksistä -sivullamme.

3. Voivatko eläkesäätiöt tai –kassat antaa maksuun alennuksia?

Eläkesäätiön ja -kassan työeläkemaksu peritään useassa erässä ennakkoon vuoden aikana. Perittävän maksun määrää voidaan vuoden aikana muuttaa kassan taloudellisen tilan mukaan. Mikäli säätiön tai kassan taloudellinen tila ja vakavaraisuus on riittävän hyvä, voidaan päättää periä vähemmän maksua tai olla perimättä maksua ollenkaan.

4. Miten yksityisalojen työnantajan koko vaikuttaa maksun suuruuteen?

Jos yksityisalojen työnantaja ottaa työntekijöilleen eläkevakuutuksen työeläkevakuutusyhtiöstä, vaikuttaa työnantajan maksuosuuteen työnantajan koko ja suurella työnantajalla myös aiemmin myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet.

Maksu määräytyy eri tavoin myös sen perusteella, toimiiko työnantaja tilapäisesti vai vakituisesti työnantajana. Vakituisesti toimivia kutsutaan sopimustyönantajiksi.

Tilapäiselle työnantajalle TyEL-maksu on kiinteä prosenttiosuus vakuutettujen palkoista. Pienellä sopimustyönantajalla on kiinteä perusmaksu, johon voi saada alennusta työeläkeyhtiön antamien hyvitysten mukaan.

Isoilla sopimustyönantajilla (työntekijöiden palkkasumma yli 2 miljoonaa euroa) maksuun vaikuttaa myös työkyvyttömyyseläketapausten perusteella määräytyvä maksuluokka. Työnantajan koon kasvaessa omien työkyvyttömyyseläketapausten merkitys kasvaa.

Työnantajan maksuluokka määritellään vuodeksi kerrallaan. Isoilla työnantajilla maksuun vaikuttaa hyvitysten lisäksi myös muut alennukset eli hoitokustannusosaan ja maksutappio-osaan saatavat alennukset. Nämä alennukset kasvavat, kun työnantajan koko kasvaa.

Jos työnantaja on järjestänyt eläketurvan eläkesäätiössä tai -kassassa, työeläkemaksu määräytyy menojen mukaan. Tähän prosenttiosuuteen ei vaikuta työnantajan koko.

5. Miten työeläkeyhtiöissä käytössä oleva maksuluokkamalli vaikuttaa työkyvyttömyyseläkemaksuun?

Maksuluokalla on vaikutusta työeläkemaksun työkyvyttömyysosaan. Siihen vaikuttavat työntekijöille myönnetyt työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet edellisten kahden vuoden ajalta. Maksuluokka määräytyy yritykselle työkyvyttömyyseläketapausten määrän perusteella lasketun riskin mukaan. Mitä enemmän eläketapauksia, sitä korkeampi on maksuluokka ja työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksu.

Maksuluokkia on 11, ja jokaisessa luokassa on erisuuruinen työkyvyttömyysmaksu. Luokka 4 on perusluokka ja se vastaa työnantajien keskimääräistä työkyvyttömyysriskiä. Maksuun tulee alennus, jos maksuluokka on 1-3. Tällöin työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden laskennallinen työkyvyttömyysriski on keskimääräistä alempi.

Maksuun tulee puolestaan korotus, jos maksuluokka on 5-11. Tällöin työntekijöiden työkyvyttömyysriski on keskimääräistä korkeampi. Alimmillaan työkyvyttömyyseläkemaksu voi olla kymmenesosa keskimääräisen luokan mukaisesta työkyvyttömyyseläkemaksusta ja suurimmillaan 5,5-kertainen keskimääräiseen luokkaan verrattuna.

Pienillä työnantajilla työkyvyttömyysmaksu on kaikille sama, keskimääräisten työkyvyttömyystapausten määrän mukaan mitoitettu. Maksu on sama kuin keskimäärin maksuluokassa 4. Myös suurilla työnantajilla maksu pohjautuu samaan keskimääräiseen maksuun, mutta maksuluokan mukaan maksu voi alentua tai nousta keskimääräisestä.

Maksuluokkiin kuuluvat yritykset, joiden palkkasumma on vähintään noin 2 miljoonaa euroa. Jos palkkasumma on tätä pienempi, työkyvyttömyyseläkkeiden määrillä ei ole vaikutusta maksuun. Maksuluokkamalli on ollut voimassa vuodesta 2006.

6. Miten työnantaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa maksun suuruuteen?

Työnantaja voi parhaiten vaikuttaa eläkemaksun suuruuteen edistämällä työntekijöidensä työkyvyn pysymistä yllä ja käyttämällä ammatillista kuntoutusta. Näin voidaan vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä.

Kuntatyönantajat maksavat maksuja osin eläkemenon perusteella, ja siten ne voivat säästää eläkemaksuissa myös pitämällä työntekijänsä työssä vanhuuseläkeikään saakka tai pidempään.

7. Onko iäkkäämmän henkilön eläkevakuuttaminen työnantajalle kalliimpaa kuin nuoren?

Työeläkeyhtiössä vakuutettaessa TyEL-perusmaksu on tasamaksu eli riippumaton vakuutetun iästä tai sukupuolesta. Työntekijän iällä on vaikutusta työnantajan maksuosuuteen, riippuen siitä onko työntekijä yli vai alle 53-vuotias. Työnantajalle yli 53-vuotiaan työntekijän työeläkevakuuttaminen on edullisempaa kuin alle 53-vuotiaan vakuuttaminen. Tämä johtuu siitä, että yli 53-vuotias työntekijä maksaa itse korkeampaa työeläkemaksua ja työnantajan maksuosuus jää vastaavasti pienemmäksi. Työntekijän korkeampi maksuosuus johtuu siitä, että yli 53-vuotiaalle eläkettä myös kertyy paremmin.

Työeläkeyhtiössä vakuutetuilla suurilla työnantajilla (palkkasumma ylittää noin 2 miljoonaa euroa) vakuutettujen ikä vaikuttaa työnantajan maksuun lisäksi työkyvyttömyysmaksuosan kautta.

Maksuluokassa 4 maksu vastaa TyEL-perusmaksua, eikä iällä ole siihen vaikutusta. Maksuluokkiin 5-11 kuuluvilla työnantajilla työeläkemaksu on keskimääräistä perusmaksua (=tasamaksua) korkeampi ja maksuluokkiin 1-3 kuuluvilla keskimääräistä pienempi. Ikä vaikuttaa alla olevan kuvan mukaisesti maksuun.

Maksuluokan ja työntekijän iän vaikutus suuren työnantajan TyEL-maksuun 2014 -infograafi

Eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa vakuutetun työntekijän maksuosuus on alle 53-vuotiaalle alempi ja yli 53-vuotiaalle korkeampi kuten työeläkeyhtiössäkin vakuutetulla työntekijällä. Eläkesäätiössä tai eläkekassassa työnantajan osuus on niin suuri, että se yhdessä sijoitustoiminnan tuottojen kanssa riittää menoihin.

Yrittäjien vakuutusmaksuun iällä on vaikutusta. YEL-maksu on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä yrittäjillä alempi ja 53-62-vuotiailla korkeampi. Vuoden 2017 YEL-maksuprosentit ovat 24,1 prosenttia alle 53-vuotiaalta ja 63 vuotta täyttäneeltä, ja 25,6 prosenttia 53-62-vuotiaalta yrittäjältä. Aloittava yrittäjä saa 22 prosentin alennuksen ensimmäisen 48 kuukauden ajalta.

8. Vaikuttaako työntekijän sukupuoli työeläkemaksuun?

Työnantajan tai työntekijän työeläkemaksuun työntekijän sukupuoli ei vaikuta.

Työeläkemaksu koostuu vanhuuseläkeosasta, työkyvyttömyyseläkeosasta, tasausosasta ja muista kuluista. Vanhuus- ja työkyvyttömyysosilla kerätään varoja tulevien eläkkeiden rahastointiin. Tasausosalla puolestaan kustannetaan kyseisen vuoden eläkkeitä, siltä osin kuin niitä ei ole rahastoitu ennakkoon.

Työntekijän sukupuoli huomioidaan työeläkevakuuttajan tekemässä laskennassa eläkevarojen rahastointia varten. Sukupuolella ja iällä on merkitystä vanhuuseläkeosan laskennassa, jossa huomioidaan naisten keskimäärin pidempi elinikä.

9. Miten vajaakuntoisen henkilön työkyvyttömyyseläke vaikuttaa työnantajan maksuun?

Vuoden 2009 alusta vajaakuntoisille työntekijöille myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet eivät nosta yrityksen työkyvyttömyysriskiä. Näin ollen vajaakuntoisen mahdollinen työkyvyttömäksi tulo ei nosta yrityksen maksuluokkaa. Jos vajaakuntoinen työntekijä tulee työkyvyttömäksi viiden ensimmäisen kalenterivuoden aikana, ei työkyvyttömyyseläke vaikuta yrityksen maksuluokkaan. Myöhemmin myönnetty työkyvyttömyyseläke otetaan huomioon yrityksen työkyvyttömyysriskissä, jolloin se vaikuttaa maksuluokkaan.

10. Tuleeko työnantajalle lisäkustannuksia jokaisesta uudesta työkyvyttömyyseläkkeestä?

Työeläkeyhtiössä vakuutettu pieni tai tilapäinen työnantaja maksaa kiinteän prosenttiosuuden mukaista työeläkemaksua, joten sen maksuun ei ole suoraa vaikutusta uusilla työkyvyttömyyseläkkeillä. Myöskään työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen ei tällöin vaikuta maksuun.

Työeläkeyhtiössä vakuutetulla suurella työnantajalla työeläkemaksuun vaikuttaa maksuluokka. Maksuluokka määräytyy sen mukaan, millainen työnantajan työkyvyttömyysriski on keskimääräiseen riskiin verrattuna. Riski lasketaan siten, että verrataan aiemmin myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden menoa TyEL:n keskimääräiseen menoon.

Maksuluokan määrittelee tietyllä välillä oleva riskisuhde eli käytännössä tietyssä haarukassa oleva työkyvyttömyyseläkkeiden määrä. Yksittäisen maksuluokan sisällä työkyvyttömyyseläkkeiden määrä voi vaihdella hiukan ilman, että maksuluokka muuttuu. Jos työkyvyttömyyseläkkeiden määrä nousee tämän yksittäisen maksuluokan vaihteluvälin ulkopuolelle, maksuluokka nousee. Joissain tapauksissa siis yksi uusi työkyvyttömyyseläke voi nostaa maksuluokkaa, mutta joissain tapauksissa ei.

Jos työnantajan eläketurva on järjestetty eläkesäätiössä tai –kassassa, nostaa jokainen uusi työkyvyttömyyseläke eläkesäätiön tai –kassan kustannuksia ja sitä kautta sillä voi olla vaikutuksia työnantajan maksuun. Vastaavasti työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen näkyy myös suoraan kustannuksien vähenemisenä.

Työkyvyttömyysmenojen maksuluokat -infograafi

Sivua on viimeksi päivitetty 24.3.2017

Puuttuuko jotain?

Puuttuuko listalta mielestäsi jokin kysymys, johon haluaisit vielä vastauksen? Lähetä kysymys meille sähköpostitse osoitteeseen viestinta(at)tela.fi, niin lisäämme sen mukaan.