Suomalaiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamilla työeläkevakuutusmaksuilla. Valtio tukee lisäksi osittain yrittäjien, maatalousyrittäjien ja merimiesten eläkkeiden rahoitusta. Lisäksi valtio vastaa valtion työntekijöiden eläkkeiden maksamisesta työnantajan maksuosuudella. Muutoin työeläkkeitä ei kustanneta valtion varoista.

Lakisääteistä työeläkemaksua peritään suhteessa työntekijöille maksettaviin palkkoihin. Yksityisillä ja julkisilla aloilla työmaksun maksavat työntekijät ja työnantajat yhdessä. Yrittäjät ja maatalousyrittäjät puolestaan maksavat työeläkemaksut itse työtulojensa perusteella.

Eri alojen työeläkemaksujen suuruus ja määräytymisperusteet vaihtelevat eri eläkelakien mukaan. Pääkohdat eri laeista on käyty läpi seuraavassa:

Yksityisalat

Yksityisalojen työeläkemaksusta neuvottelevat työmarkkinakeskusjärjestöt, jotka edustavat työeläkkeiden rahoittajia eli työnantajia ja työntekijöitä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat kunkin vuoden työeläkemaksun keskimääräisestä tasosta joko yhdeksi tai useammaksi vuodeksi kerrallaan. Työeläkemaksu määritetään vakuutustoiminnan yleisen käytännön mukaisesti etukäteen kullekin vuodelle.

Neuvottelutuloksen pohjalta työeläkeyhtiöiden vakuutusmatemaatikkojen yhteinen työryhmä, Telan laskuperustejaos, tekee sosiaali- ja terveysministeriölle hakemuksen seuraavan vuoden maksuista. Ministeriö vahvistaa maksut.

Vuonna 2017 yksityisalojen työntekijöiden eläkelain eli TyEL:n mukainen työeläkemaksu on keskimäärin 24,4 prosenttia työntekijälle maksettavasta palkkasummasta. Työntekijän maksuosuus tästä on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 6,15 prosenttia ja 53-62-vuotiailla 7,65 prosenttia. Työnantajan maksuosuus on keskimäärin 17,95 prosenttia.

Työntekijän maksuosuuden muodostuminen

Työntekijän maksuosuus on aina sama, riippumatta siitä onko hänet vakuutettu työeläkeyhtiössä, -kassassa vai -säätiössä.

Työntekijöiden maksuosuus otettiin käyttöön vuonna 1993. Siihen saakka työnantaja vastasi kokonaisuudessaan työeläkemaksujen maksamisesta.

53-62 vuotiaat työntekijät maksavat korkeampaa työeläkemaksua, koska myös heidän eläkekarttumansa on korkeampi. Korotettu karttuma liittyy eläkeuudistuksen siirtymäaikaan, joka ajoittuu vuosille 2017-2025.

Työnantaja pidättää työntekijöidensä maksuosuudet palkanmaksun yhteydessä, ja suorittaa työeläkemaksun kokonaisuudessaan työeläkevakuuttajalle.

Työnantajan maksuosuuden muodostuminen

Työnantajan maksuosuus on koko työeläkemaksu vähennettynä työntekijän maksuosuudella. Yksittäisten työnantajien maksut voivat kuitenkin vaihdella, riippuen esimerkiksi siitä, onko työnantaja ottanut työeläkevakuutuksen työeläkeyhtiöstä, -kassasta vai -säätiöstä.

Kunkin työnantajan maksuun voivat vaikuttaa eläkeyhtiökohtaiset asiakashyvitykset, työnantajan koko tai työnantajan työkyvyttömyyseläketapaukset.

Työeläkeyhtiöiden perimä työeläkemaksu muodostuu seuraavista eri osista:

  • vanhuuseläkeosa
  • työkyvyttömyyseläkeosa
  • tasausosa
  • muut kulut, kuten toimintakulut.

Kaikille maksun osille on omat lainsäädäntöön pohjautuvat perusteet, joiden mukaan ne määräytyvät. Perusteet on kuvattu tarkemmin kysymyksiä ja vastauksia työeläkemaksusta ja työeläkemaksun työkyvyttömyysosasta -sivullamme.

Eläkesäätiön perustanut työnantaja tai eläkekassan perustaneet työnantajat yhdessä määrittävät työeläkemaksun suuruuden eläkesäätiön tai -kassan kulujen mukaan. Työnantajilta peritään maksua sen verran, että se yhdessä sijoitustuottojen kanssa riittää kassan tai säätiön menoihin.

Kunnallinen ala

Kunnallisella alalla työntekijät maksavat samansuuruista työeläkemaksua kuin yksityisillä aloilla. Vuonna 2017 maksu on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 6,15 prosenttia ja 53-62-vuotiailla 7,65 prosenttia.

Työnantajien kokonaismaksun ja eri osien suuruuden kullekin vuodelle päättää julkisen alan eläkkeitä hoitavan Kevan valtuuskunta. Vuonna 2017 Kevan jäsenyhteisöjen työnantajan maksukertymä on keskimäärin 21,95 prosenttia.

Kevan jäsenyhteisöjen työeläkemaksu koostuu kolmesta eri osasta:

  • palkkaperusteisesta maksusta
  • varhaiseläkemenoon perustuvasta maksusta ja
  • eläkemenoon perustuvasta maksusta.

Palkkaperusteiseen maksuun sisältyy myös edellä mainittu työntekijöiden maksuosuus. Työnantajan KuEL-maksun eri osia on kuvattu tarkemmin kysymyksiä ja vastauksia työeläkemaksun määräytymisestä -sivullamme.

Valtio

Valtion työntekijöiden maksama työeläkemaksu on sama kuin yksityisaloilla. Vuonna 2017 maksu on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 6,15 prosenttia ja 53-62-vuotiailla 7,65 prosenttia.

Valtion työnantajan työeläkemaksun suuruudesta päättää valtiovarainministeriö Kevan esityksestä. Työnantajan eläkemaksun vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkeosat lasketaan vakuutusmatemaattisesti siten, että ne yhdessä keskimääräisen työntekijän eläkemaksun kanssa kattavat valtion eläkejärjestelmässä syntyvän eläkevastuun.

Vuonna 2017 keskimääräinen valtion työnantajan työeläkemaksu on 16,95 prosenttia.

Valtion työnantajien ja työntekijöiden maksamat työeläkemaksut kattavat noin 40 prosenttia vuosittain eläkkeiden aiheuttamista kustannuksista. Loppu 60 prosenttia tulee suoraan kunkin vuoden valtion talousarviosta.

Kirkko

Seurakuntien, kirkon ja kirkollisten yhdistysten työntekijöiden työeläkemaksu on sama kuin yksityisaloilla, eli vuonna 2017 maksu on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 6,15 prosenttia ja 53-62-vuotiailla 7,65 prosenttia.

Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous vahvistaa vuosittain maksettavien työeläkemaksujen määräytymisperusteet ja suuruuden. Työeläkemaksu perustuu maksettuihin palkkoihin. Vuonna 2017 seurakuntatyönantajien työeläkemaksu on 23,8 prosenttia palkkasummasta ja kirkon keskusrahaston sekä kirkollisten yhdistysten työnantajien työeläkemaksu 27,8 prosenttia. Lisäksi seurakunnilta peritään eläkerahastomaksua, jonka suuruus on 4,0 prosenttia kirkollisverotuloista.

Työntekijöitä ja työnantajilta perittävä maksu on siten yhteensä keskimäärin 30,7 prosenttia palkkasummasta.

Merenkulkuala

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa merimieseläkelain eli MEL:n mukaisen työeläkemaksun vuosittain. Merimieseläkelain uudistus astui voimaan vuoden 2016 alusta, ja sen myötä muuttui myös merimieseläkelain mukainen vakuutusmaksu. Aiemmin merenkulkualalla työnantaja ja työntekijä maksoivat työeläkemaksusta yhtä suuren osuuden. Nykyisin työntekijöiden maksuosuus vastaa yksityisalojen työntekijöiden maksuosuutta. Vastaavasti työnantajan maksuosuus kokonaismaksusta kasvoi.

Vuonna 2017 merenkulkualan työntekijöiden työeläkemaksu on näin ollen alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 6,15 prosenttia ja 53-62-vuotiailla 7,65 prosenttia. Työnantajien työeläkemaksu puolestaan on 15,4 prosenttia palkkasummasta.

Valtio osallistuu lisäksi merimiehille maksettavien eläkkeiden rahoitukseen maksamalla vajaan kolmanneksen merimieseläkelain mukaisesta eläkemenosta.

Yrittäjät

Vuonna 2017 yrittäjien eläkelain eli YEL:n mukainen maksuprosentti on alle 53-vuotiaille ja 63 vuotta täyttäneille yrittäjille 24,1 prosenttia ja 53-62-vuotiaille 25,6 prosenttia. 53-62 vuotiaiden yrittäjien korotus perustuu tuossa iässä tapahtuvaan korotettuun eläkekarttuman eläkeuudistuksen siirtymäajan mukaisesti, samoin kuin työntekijöillä.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa YEL:n mukaiset maksuprosentit vuosittain. Keskimääräinen YEL-maksu on keskimääräistä yksityisalojen TyEL-maksua vastaava määrä, ilman 53 vuotta täyttäneiden korotettua maksua.

Yrittäjät maksavat YEL-maksun kokonaisuudessaan itse. YEL-maksu lasketaan prosentteina eläkkeen perusteeksi vahvistetusta työtulosta. Työtulo ei perustu yritystoiminnan taloudelliseen tulokseen, vaan sen tulee vastata yrittäjän työpanoksen taloudellista arvoa. Työtulon määrittelyssä apuna toimii Eläketurvakeskuksen julkaisema yrittäjän työtulo-ohje.

Aloittava yrittäjä saa 22 prosentin alennuksen YEL-maksuunsa ensimmäisten 48 kuukauden ajalta.

Freelancerit

Freelancer katsotaan yrittäjäksi, jos hän tekee työtä olematta työ- tai virkasuhteessa. Yrittäjänä toimiva freelancer vastaa työeläkemaksustaan itse vastaavasti kuin yrittäjät.

Jos freelancerin tekemä työ sen sijaan täyttää työsuhteen tunnusmerkit, katsotaan hänet työntekijäksi. Työsuhteen tunnusmerkkejä ovat työn tekeminen korvausta vastaan toiselle, tämän johdon ja valvonnan alaisena. Tällöin työnantaja vastaa freelancerin työeläkevakuutuksesta, ja freelancerin työeläkemaksut menevät samoin kuin yksityisalojen työntekijällä.

Freelancer voi tehdä samanaikaisesti työtä sekä yrittäjänä että työntekijänä.

Maatalousyrittäjät ja apurahansaajat

Maatalousyrittäjät maksavat työeläkemaksunsa kokonaisuudessaan itse. Maatalousyrittäjien eläkelain eli MYEL:n mukaan vakuutetaan viljelijät, metsätilalliset, kalastajat ja poronhoitajat sekä heidän perheenjäsenensä. Lisäksi tieteen ja taiteen apurahansaajat vakuutetaan MYEL:n mukaan.

MYEL:ssä on käytössä kaksi eri maksuprosenttia: perusprosentti ja alennettu prosentti. Se, kumman mukaan maksu lasketaan, määräytyy vakuutetun työtulon mukaan. Työtulo kuvaa maatalousyrittäjän tekemää työpanosta. Apurahansaajan työtulo perustuu apurahan määrään. Työtulon määrittelystä on kerrottu tarkemmin Melan verkkosivuilla.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa MYEL:n mukaiset perusprosentit vuosittain. Perusprosentit ovat usein seuranneet yrittäjien eläkelain eli YEL:n vastaavia lukuja.

Vuonna 2017 alle 53-vuotiaiden ja 63 vuotta täyttäneiden työeläkemaksu on

  • alle 26 800 euron työtulosta noin 13,01 prosenttia
  • yli 42 000 euron työtulosta noin 24,10 prosenttia
  • edellä mainittujen työtulojen välillä maksu nousee liukuvasti.

53-62 vuotiailla vastaavat maksuprosentit ovat 13,82 ja 25,60.