Työeläke on lakisääteinen vakuutus. Se kuuluu kaikille työntekijöille ja yrittäjille. Sen tehtävä on taata jokaiselle riittävä toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalle. Eläkeajan pääasiallinen turva on työeläke, jonka määrä on jokaisella yksilöllinen, riippuen omista, työuran aikaisista ansioista. Myös eri elämäntilanteista johtuva poissaolo työstä huomioidaan eläkkeen laskennassa.

Työeläkkeen tavoitteena on säilyttää työuran aikana saavutettu kohtuullinen kulutustaso myös eläkeaikana. Eläkkeelle siirtyminen on joustavaa. Mitä pidempään jatkaa työssä, sitä korkeammaksi eläkkeen taso muodostuu. Työeläkejärjestelmä on – ja sen tulee olla jatkossakin – oikeudenmukainen eri sukupolvien näkökulmasta. Teemme omalta osaltamme työtä sen eteen, että myös nuoret voivat luottaa saavansa aikanaan kohtuulliset ansioeläkkeet.

Suomessa työeläketurva on hyvin läpinäkyvä. Jokainen voi seurata oman työeläkkeen määrän kehittymistä Työeläkeotteelta. Siitä kannattaa säännöllisesti tarkistaa eläkettä kartuttaneet työansiot sekä karttuneen eläkkeen määrä.

Työeläketurvan järjestäminen

Työeläkkeitä hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkevakuutusyhtiöt, -kassat, -säätiöt ja erityiseläkelaitokset. Julkisella puolella päävastuuta kantaa Keva. Työpaikan ja eläkevakuuttajan vaihtuessa työeläketurva seuraa perässä.

Työnantaja vastaa työntekijöidensä vakuuttamisesta, kun taas yrittäjät, maatalousyrittäjät ja apurahansaajat huolehtivat itse omasta työeläkevakuutuksestaan. Yritysten lisäksi myös palkanmaksajina toimivien kotitalouksien täytyy järjestää vakuutusturva. Työntekijän eläkevakuutus on pakollinen silloin, kun hänelle maksettava kuukausipalkka on vähintään 58,19 euroa vuonna 2017.

Pientyönantajien ja kotitalouksien lakisääteiset työnantajavelvoitteet voi hoitaa Palkka.fi -portaalin kautta. Palvelu on verohallinnon ja työeläkevakuuttajien kehittämä maksuton palkanlaskentaohjelma.

Työeläketurvan rahoitus

Työeläketurva rahoitetaan eläkevakuutusmaksuilla ja eläkerahastojen tuotoilla. Malli perustuu pääasiassa jakojärjestelmään: vuosittain kerätään vakuutusmaksuja, joilla katetaan maksussa olevia työeläkkeitä. Kaikkia palkoista kerättyjä työeläkemaksuja tai rahastojen tuottoja ei tällä hetkellä kuitenkaan käytetä eläkkeisiin. Osittaisella rahastoinnilla varaudutaan muun muassa väestön vanhenemiseen.

Työeläkevakuutusmaksu on nimensä mukaisesti vakuutusmaksu, jota peritään kaikilta 17-67 -vuotiailta työntekijöiltä ja yrittäjiltä. Yksityisalojen työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on vuonna 2017 keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta. Työntekijän maksuosuus on alle 53-vuotialla ja 63 vuotta täyttäneillä 6,15 prosenttia, ja 53-62-vuotiailla 7,65 prosenttia. Työnantaja maksaa loppuosan.

Yrittäjät vastaavat työeläkemaksuistaan itse. Yrittäjän määrittelemä työtulo on työeläkkeen ja muun sosiaaliturvan perusta. Se on yrittäjän oma arvio työnsä hinnasta, ja sen tulisi vastata yrittäjän työpanoksen todellista arvoa. Vuonna 2017 yrittäjäeläkevakuutusmaksu on alle 53-vuotialla ja 63 vuotta täyttäneillä 24,1 prosenttia ja 53-62 vuotiailla 25,6 prosenttia työtulosta.

Työeläkkeen periaatteet

Työeläketurvan keskeisiä periaatteita ovat:

  • ansiosidonnaisuus
  • koskemattomuus
  • katottomuus
  • indeksisidonnaisuus

Ansiosidonnaisuus: eläkettä työansioiden mukaan

Kaikki Suomessa tehty ja vakuuttamisrajan ylittävä (kuukausipalkka vähintään 58,19 euroa kuukaudessa vuoden 2017 tasossa) ansiotyö kerryttää työeläkettä. Työeläke karttuu nimenomaan työstä, eivätkä esimerkiksi pääomatulot vaikuta siihen. Työeläkettä karttuu aina kunkin kalenterivuoden yhteenlasketuista ansioista 1,5 prosentin karttumaprosentilla. Tosin tilapäisesti 53–62 -vuotiaille karttuma on 1,7 prosenttia vuosina 2017–2025

Mahdollisuus eläkkeen kerryttämiseen alkaa vuoden 2017 alusta lukien 17 vuotta täyttämistä seuraavan kuukauden alussa, ja päättyy sen kuukauden lopussa, kun henkilö täyttää 68 vuotta. Jos eläkettä ei hae 68-vuotiaana, saa eläkkeeseen tällöin lykkäyskorotusta. Myös eläkkeellä ollessa tehdystä työstä kertyy lisää eläkettä aina 68 ikävuoteen asti. Karttuma on tällöin kuitenkin aina 1,5 prosenttia vuodessa, iästä riippumatta. Vanhuuseläkkeellä työtä voi tehdä vapaasti oman tahdon mukaan.

Ansiotyön lisäksi eläkettä kertyy myös eräiltä niin sanotuilta palkattomilta jaksoilta, joita ovat:

  • äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausi
  • ansiosidonnainen työttömyyspäivärahakausi
  • vuorotteluvapaa
  • muut ansiosidonnaiset päivärahakaudet (esimerkiksi sairaus- ja kuntoutuspäivärahat)
  • tutkintoon johtava opiskelu
  • alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontuki.

Edellytyksenä näiden palkattomien jaksojen eläkekarttumiin on, että henkilöllä on jossain vaiheessa työuraa työeläkkeeseen oikeuttavia ansiotuloja yhteensä vähintään 17 455,15 euroa (vuoden 2017 tasossa).

Jos henkilön työeläkkeen määrä jää pieneksi, Suomessa asuva henkilö voi saada sen lisäksi kansaneläkettä ja takuueläkettä. Ne ovat Kelan eli Kansaneläkelaitoksen maksamia perusturvaan kuuluvia etuuksia.

Koskemattomuus: ansaittu eläke säilyy

Jo ansaittua työeläkettä ei voi menettää. Vaikka henkilö vaihtaisi työpaikkaa, tai siirtyisi työntekijästä yrittäjäksi tai päinvastoin, se eläkeoikeus joka hänelle siihen mennessä on kertynyt, säilyy mukana. Tämän lisäksi kaikki eläkejärjestelmään tehtävät muutokset koskevat aina tulevaisuutta; ei koskaan jo kertyneitä eläkeoikeuksia.

Katottomuus: työeläkkeellä ei ylärajaa

Työeläkkeellä ei ole euromääräistä ylärajaa. Kaikki tehty työ siis lisää työeläkettä. Kaikki työuran aikana ansaittu työeläke tulee kokonaisuudessaan aikanaan maksuun. Poikkeuksen tästä muodostavat liikenne- ja tapaturmavakuutuksen perusteella maksettavat korvaukset, joihin tehtävässä yhteensovituksessa työeläkettä ei välttämättä jää maksettavaksi.

Eläkekatto nousee aika ajoin esille julkisessa keskustelussa. Usein unohdetaan, että vaikka korkeat ansiotulot nyt kerryttävät täydellä määrällä työeläkettä, niin koko palkasta maksetaan myös työeläkevakuutusmaksu. Joissain maissa käytössä oleva eläkekatto taas sisältää yleensä myös maksukaton, jolloin vakuutusmaksuakin maksetaan vain tiettyyn rajaan asti. Jos Suomen mallia muutettaisiin tähän suuntaan, työntekijän ja työnantajan maksamia vakuutusmaksuja jouduttaisiin nostamaan jyrkästi.

Aiheesta lisää: Kysymyksiä ja vastauksia eläkekatosta

Indeksisidonnaisuus: rahan arvon muuttuminen otetaan eläkkeissä huomioon

Työeläkkeen laskennassa ja maksettavissa eläkkeissä otetaan huomioon rahan arvon muuttuminen. Eläkkeiden ostovoimasta pidetään huolta sekä nykyisten että tulevien eläkeläisten kohdalla. Mekanismit tätä varten ovat palkkakerroin ja työeläkeindeksi.

Palkkakerrointa käytetään, kun henkilön työeläkkeen määrää lasketaan eläkkeelle jäätäessä. Sen avulla kaikki työuran aikaiset ansiot muutetaan eläkkeellejäämisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa huomioidaan ansioiden ja hintojen muutokset pääpainon ollessa ansioiden muutoksella.

Maksussa olevat työeläkkeet tarkistetaan vuosittain tammikuussa työeläkeindeksillä, jossa huomioidaan niin ikään ansioiden ja hintojen muutokset. Työeläkeindeksissä pääpaino on kuitenkin hintojen muutoksella.

Työeläkkeiden indeksikorotukset perustuivat työeläkejärjestelmän alkuvuosina täysin palkkojen kehitykseen. Indeksin painotusta on sittemmin siirretty yhä enemmän hintojen muutosta huomioivaksi. Historiassa tehdyillä muutoksilla on tietoisesti ja merkittävällä tavalla purettu työeläkemaksuun kohdistuvaa nousupainetta. Nykyisen mallin muuttaminen enemmän palkkoja painottavaan suuntaan nostaisi eläkemaksuja, ja sen sukupolvivaikutukset nuorille ikäluokille olisivat epäoikeudenmukaisia.

Työeläke on muutakin kuin vanhuuseläkettä

Työeläkevakuutusmaksu vakuuttaa ansiotulon saajat vanhuuden lisäksi myös työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Varsinaisia eläke-etuuksia ovat vanhuuseläkkeen lisäksi osa-aikaeläke (myöntäminen lakkautettu vuoden 2016 lopussa), osittainen varhennettu vanhuuseläke (vuoden 2017 alusta lukien), työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, työuraeläke (vuoden 2017 alusta lukien) ja lesken- sekä lapseneläke.

Esimerkiksi huoltajan kuollessa perhe-eläke turvaa tietyin ehdoin alle 18-vuotiaiden lapsien ja lesken toimeentulon.

Kuntoutus- ja osakuntoutusrahaa maksetaan toimeentulona niille henkilöille, jotka osallistuvat työeläkejärjestelmän tarjoamaan työeläkekuntoutukseen. Toimeentulo ammatillisen kuntoutuksen ajalta on aina korkeampi kuin työkyvyttömyyseläkkeellä.

Eri eläke-etuuksien ehtoja ja eläkkeiden muodostumista on käsitelty yksityiskohtaisemmin työeläkealan yhteisellä Työeläke.fi sivustolla.

Oman työeläkkeen määrä selviää Työeläkeotteelta

Työeläkeotteelta käy ilmi henkilölle edellisvuoden loppuun mennessä karttunut työeläke sekä kaikki ne työansiot, jotka ovat kartuttaneet omaa työeläkettä. Ote ei siis kerro tulevaa lopullisen eläkkeen määrää. Otteelta löytyvät työsuhde- ja ansiotiedot niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin työskentelystä.

Työeläkeote logo

Työ- ja yrittäjätoiminnasta saatujen ansioiden lisäksi Työeläkeotteelta löytyvät tiedot myös eläkettä kartuttavista sosiaalietuuksista. Jos henkilö on 50 vuotta täyttänyt, otteelle on laskettu lisäksi arvio hänen vanhuuseläkkeensä määrästä.

Työeläkeotteelle kirjatut työsuhteet, ansiot ja eläkkeeseen vaikuttavat sosiaalietuudet kannattaa tarkistaa. Tietojen tarkistaminen on tärkeää siksi, että tulevaisuudessa vastuu tietojen oikeellisuudesta siirtyy vähitellen vakuutetulle itselleen. Jos otteella havaitsee virheitä tai puutteita, niistä tulee ilmoittaa otteen lähettäneelle työeläkevakuuttajalle. Jos otteen tiedot ovat oikein, asialle ei tarvitse tehdä mitään.

Työeläkeote on helpointa tarkistaa sähköisesti joko oman työeläkevakuuttajan verkkosivuilta tai osoitteessa Työeläke.fi. Palvelun käyttöön tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai sirullinen henkilökortti. Sähköinen ote voi sisältää hieman tuoreempia tietoja paperiseen otteeseen verrattuna. Lisäksi sähköisellä otteella on laskettu tuleva vanhuuseläkearvio myös alle 50-vuotiaille. Sähköisen otteen voi tarkistaa milloin tahansa.

Työeläkelaitokset lähettävät työeläkeotteita myös postitse kotiin 18-67-vuotiaille, Suomessa asuville. Yksityisellä sektorilla työskentelevät saavat otteen joka kolmas vuosi. Yli 60-vuotiaille ote lähetetään vuosittain. Eläkkeellä jo oleville työeläkeotetta ei lähetetä.

Tarkempaa tietoa työeläkeotteen jakelusta löytyy Työeläke.fi -sivuilta.