Olemme vuosien varrella olleet mukana toteuttamassa tai rahoittamassa erilaisia työkykyyn liittyviä hankkeita. Viime vuosilta tällaisia ovat olleet masennuksen hoidon parantamista selvittänyt tutkimus ja kehittämishanke ”Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossa” ja työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn keskittynyt ”Yhdessä työkyvyn tukena” -koulutus.

Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossa

Suomessa jää joka päivä masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle kymmenen ihmistä. Työterveyshuolto on avainasemassa, kun haetaan ratkaisuja työtä tekevien masennuksen hoitoon. Tilaamamme ja rahoittamamme Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämishanke haki malleja masennuksen hoidon parantamiseksi.

Tutkimus osoitti, että hyvä masennuksen hoito edellyttää työterveyshuoltotiimien lisäkouluttautumista. Potilaat hyötyivät erityisesti niin sanotusta lyhytpsykoterapiasta. Myös riittävän pitkä masennuspotilaan seuranta on tärkeää työkyvyn ylläpitämiseksi.

Työterveyslääkärit ja -hoitajat tuntevat tarvitsevansa masennuksen hoidon valmiuksien kehittämistä. Koulutusta tarvitaan koko maahan esimerkiksi nykyistä helppokäyttöisempien masennuksen hoidon apuvälineiden käyttöön.

Tällaisia apuvälineitä ovat muun muassa erilaiset kyselyt (PHQ-9, työkykypistemäärä), joilla voidaan nopeasti arvioida masennuksen vaikeusaste ja työntekijän työ- ja toimintakyky. Koulutukseen tulisi osallistua mieluiten koko työterveyshuoltotiimin, jolloin eri ammattiryhmiä edustavat voivat jakaa tietonsa ja toimia yhteistyössä potilaan parhaaksi.

Työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisy avainasemassa

Tärkeintä on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä, korostaa työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs. Kivekäs toimi tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana Telan edustajana Hänen mukaansa terveydenhuollon huonot yhteistyökäytännöt, työpaikan mahdollisuuksien hyödyntämättä jättäminen ja hoitosuosituksista poikkeava vaillinainen hoito voivat aiheuttaa turhaa työkyvyttömyyden pitkittymistä ja siten myös kasvattaa eläkekustannuksia.

Työterveyshuollolla on tärkeä välittäjän rooli masennuspotilaiden hoidossa ja työhön paluussa, toimiessaan yhteistyössä sekä erikoissairaanhoidon että työpaikkojen kanssa. Kivekäs painottaa myös sitä, kuinka työterveyshuollon koordinoiva tuki antaa työntekijöille enemmän mahdollisuuksia jatkaa työelämässä. Kansallisella tasolla masennuksen hoidon tehostumisella on mittava vaikutus myös työurien pidentymiseen.

Parasta hoitoa masennukseen

Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossa (ToMaHoK) -hanke toteutettiin vuosina 2009-2012 Työterveyslaitoksen toimesta. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää hoitosuosituksiin perustuva masennuksen hoitomalli, jossa masennus hoidetaan pääosin työterveyshuollossa.

Mallissa kiinnitetään huomiota masennuksen yksinkertaiseen tunnistamiseen, tarkkaan diagnostiikkaan, tehokkaaseen hoitoon, riittävän pitkään seurantaan ja työpaikkayhteistyöhön. Hankkeessa tutkittiin mallin vaikutusta hoitoon ja sen tuloksiin. Taloudellisessa osiossa tarkasteltiin masennuksen hoidon ja masennuksesta aiheutuneiden poissaolojen kustannuksia.

Hankkeessa selvitettiin myös keskimääräisiä kustannuksia niin sairauspoissaoloista kuin masennuksen hoidosta.

Keskimäärin 90 päivää kestävän sairauspoissaolon kustannukset sivukuluineen olivat päiväpalkkojen mukaan laskettuna noin 8 400 euroa, kun käytetään kuukausipalkkojen keskiarvoa 2 660 euroa.

Masennuksen hoidosta aiheutuvien vastaanottokäyntien kustannukset olivat keskimäärin 1 200 euroa, masennuslääkityksen kustannukset keskimäärin 220 euroa, ja lyhytpsykoterapian kustannukset keskimäärin 1 200 euroa.

Tehokkaimmankin hoidon kustannukset ovat siis vain noin kolmannes sairauspoissaolojen kustannuksista. Masennuksen tehokas hoito on siis myös taloudelliselta kannalta järkevää.

Lisätietoja hankkeesta

Tutkimusraportti:

Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossapdf, 1 MB

Jukka Kivekäs, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja,
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri
puh. 040 487 4225, jukka.kivekas(at)varma.fi

Yhdessä työkyvyn tukena koulutus

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaki muuttui 1.6.2012 - tavoitteena työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisy.

Muutoksella haluttiin parantaa mahdollisuuksia havaita pitkittyvät työkyvyttömyydet riittävän varhain ja helpottaa toipumista ja paluuta työhön sairauspoissaolojen jälkeen. Yhdessä työkyvyn tukena -hankkeessa olivat meidän lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö, Kela ja Työterveyslaitos.

Järjestimme uudesta laista sairaanhoitopiireittäin iltapäivän mittaisen kutsuseminaarin, jossa pohdittiin alueellisia ratkaisuja työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi. Koulutuksen kohderyhmänä olivat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lääkärit.

Tilaisuuksissa olivat mukana työeläkeyhtiön ylilääkäri, Kelan vakuutuslääkäri, paikallinen työterveyslääkäri sekä koulutuskiertueesta vastaava asiantuntijalääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri Tiina Kaarne Telasta.

Koulutuksen aineistot

Yhdessä työkyvyn tukena, lyhennelmäpptx, 440 kB
Työterveyslääkärin alustuspdf, 240 kB
Työeläkeyhtiön alustuspdf, 281 kB
Kelan alustuspdf, 279 kB

Loppuraportti

Yhdessä työkyvyn tukena -hankkeen loppuraporttipdf, 228 kB