Työeläkelainsäädännön mukainen työkyvyn ja toisaalta kuntoutustarpeen ja kuntoutusmahdollisuuksien arviointi perustuu kokonaisharkintaan. Siinä otetaan huomioon eläkkeenhakijan koko elämänhistoria, ikä, koulutus, työkokemus ja sosiaaliset tekijät, sekä sairauden, vian tai vamman aiheuttamat rajoitteet ja mahdollisesti vielä jäljellä oleva työkyky.

Jos hakijan toimintakyky ei riitä hänen ammattinsa vaatimuksiin, selvitetään hänen mahdollisuutensa suoriutua muissa tehtävissä, tarvittaessa ammatillisen kuntoutuksen keinoin. Kuntoutus on aina ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan jopa keskeyttää, jos eläkkeensaaja kieltäytyy eläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta tai koulutuksesta ilman painavaa syytä.

Eläkelaitoksen on varmistettava, että työntekijän mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty. Ennen sitä päätöstä työkyvyttömyyseläkkeestä ei voi tehdä. Jos eläkehakemus hylätään, eläkelaitoksen on huolehdittava siitä, että hakijalle annetaan tietoa kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan hänen kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen tai muihin palveluihin yhteistyössä niitä järjestävien tahojen kanssa.

Asiantuntijalääkärin asema työkyvyn arvioinnissa

Eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin rooli ja tehtävät eroavat potilasta hoitavan lääkärin roolista ja tehtävistä. Asiantuntijalääkäri tekee kokonaisarvion hakijan työkyvyn heikkenemisestä ja jäljellä olevasta kyvystä hankkia toimeentuloa työstä, tarvittaessa työeläkekuntoutuksen keinoin. Työeläkelaitoksen asiantuntijalääkärin tehtävänä on suhteuttaa yksittäistapaus kokonaisuuteen, yleiseen ratkaisukäytäntöön ja oikeuskäytäntöön.

Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri arvioi hakijan työssä jatkamisen edellytyksiä vakuutuslääketieteen näkökulmasta. Hän osallistuu päätöksen valmisteluun yhtenä asiantuntijana juristien, eläkeratkaisijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Hakijaa hoitanutta lääkäriä ei saa käyttää ratkaisun valmisteluun osallistuvana asiantuntijalääkärinä.

Työelämän tuntemusta ratkaisukäytännön tukena

Työkyvyttömyyden harkinnassa eläkelaitoksissa on mukana myös käytännön työelämän tuntemusta. Eläkevakuutusyhtiöissä työkyvyttömyyseläkeasioiden käsittelyä ja soveltamiskäytäntöä seuraamaan ja ohjaamaan on perustettu neuvottelukuntia. Niissä on mukana työnantaja ja –tekijäjärjestöjen edustajia. Vastaavan tyyppisiä neuvoa-antavia elimiä on myös muissa työeläkelaitoksissa.