Työeläkevakuutus vakuuttaa vanhuuden lisäksi myös työkyvyttömyyden varalta. Mikäli henkilön terveydentila uhkaa hänen työkykyään, on ensisijainen keino aina työeläkekuntoutus, jolla pyritään ehkäisemään työkyvyttömyyttä. Mikäli työeläkekuntoutuksen keinot eivät auta, ja henkilö menettää työkykynsä, saa hän työkyvyttömyyseläkettä.

Työkyvyttömyyseläkkeet tasaisessa laskussa

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suomalaisten kokonaismäärä on ollut tasaisessa laskussa viime vuodet. Vuoden 2015 lopussa työeläkejärjestelmän maksamaa työkyvyttömyyseläkettä sai yhteensä noin 161 000 henkilöä. Kymmenen vuotta aikaisemmin vastaava luku oli noin 219 000 työkyvyttömyyseläkkeen saajaa.

Myös uusien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut: vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi alle 19 000 henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2005 oli lähes 26 000.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olleet ja eläkkeelle siirtyneet sairauspääryhmän mukaan 1996-2015

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yleisin tekijä

Vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä yleisin syy oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (35 prosenttia). Toiseksi yleisin sairauspääryhmä oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (28 prosenttia), jonka osuus on kuitenkin ollut laskusuunnassa 2000-luvun lopusta alkaen (ks. kuva 1, oikean puoleinen taulukko).

Ikäryhmittäin tarkasteltuna reilu puolet (54 prosenttia) viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli 55–62-vuotiaita. Alle 35-vuotiaiden osuus oli vain kymmenen prosenttia. Nuorille myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ei ole juurikaan muuttunut viime vuosina.

Iso osa nuorille tilastoiduista työkyvyttömyyseläkkeistä on käytännössä määräaikaisia kuntoutustukia. Kuntoutuksen ansiosta moni päätyy takaisin työelämään ennemmin tai myöhemmin.

Työeläkejärjestelmästä vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (sairauspääryhmittäin ja ikäryhmittäin)

Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajien osuus kasvussa

Myönteistä kehitystä on tapahtunut myös osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuudessa. Kymmenen vuotta aikaisemmin vain noin 13 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2015 vastaava osuus oli 26 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut erityisesti ikääntyneillä työntekijöillä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeessä arvioidaan, että henkilöllä on vielä osa työkyvystään jäljellä. Tällöin osa henkilön toimeentulosta katetaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä, ja henkilön on mahdollista tehdä osittaista ansiotyötä eläkkeen rinnalla. Työelämässä jatkaminen, edes osittain, on parempi vaihtoehto myös tulevan vanhuuseläkkeen kannalta, kuin siirtyminen kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 2005-2015

Hylkäysten määrä pysynyt tasaisena

Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrässä on ollut laskua koko 2000-luvun ajan. Viime vuosina hakemusten määrä on ollut matalimmillaan koko vuosituhannella. Hylkäysosuus on pysynyt viime vuosien aikana tasaisena, noin 25 prosentin tuntumassa. Vuonna 2015 kaikista työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin 28 prosenttia. Julkisella sektorilla hakemuksia hylättiin vähemmän kuin yksityisellä. Julkisen sektorin pienempi hylkäysosuus johtuu lievemmästä työkyvyttömyysmääritelmästä ja työsuhdeturvan eroista.

Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti työeläkejärjestelmässä vuosina 2000-2015

Keskeiset luvut työkyvyttömyyseläkkeistä vuonna 2015:

  • Työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä 161 000 suomalaista.
  • Työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin yhteensä 2,06 miljardia euroa (2,16 mrd vuonna 2014), osuus on noin kahdeksan prosenttia kaikista maksetuista työeläkkeistä.
  • Myönteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen sai 16 400 hakijaa, ammatillisen kuntoutuksen myönteisen päätöksen noin 8 300 hakijaa.
  • Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hyväksyttiin 72,3 prosenttia ja hylättiin 27,7 prosenttia.
  • Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi ikäryhmistä eniten yli 55-vuotiata (54 prosenttia), 45–54-vuotiaita (25 prosenttia) ja alle 45-vuotiaita (21 prosenttia).

Tiedot koskevat vuotta 2015 eivätkä sisällä kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen Suomen työeläkkeensaajat 2015 -tilastoraporttiin.