Työeläkevakuutus vakuuttaa vanhuuden lisäksi myös työkyvyttömyyden varalta. Mikäli henkilön terveydentila uhkaa hänen työkykyään, on ensisijainen keino aina työeläkekuntoutus, jolla pyritään ehkäisemään työkyvyttömyyttä. Mikäli työeläkekuntoutuksen keinot eivät auta, ja henkilö menettää työkykynsä, saa hän työkyvyttömyyseläkettä.

Työkyvyttömyyseläkkeet tasaisessa laskussa

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suomalaisten kokonaismäärä on ollut tasaisessa laskussa viime vuodet. Vuoden 2016 lopussa työeläkejärjestelmän maksamaa työkyvyttömyyseläkettä sai yhteensä hieman alle 153 000 henkilöä. Kymmenen vuotta aikaisemmin (vuonna 2006) vastaava luku oli alle 217 000 työkyvyttömyyseläkkeen saajaa.

Myös uusien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut: vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi alle 19 000 henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2006 oli reilu 24 000.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olleet ja eläkkeelle siirtyneet sairauspääryhmän mukaan vuosina 1996-2016 (työeläkkeet)

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yleisin tekijä

Vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä yleisin syy oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (34 prosenttia). Toiseksi yleisin sairauspääryhmä oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (28 prosenttia), jonka osuus on kuitenkin ollut laskusuunnassa 2000-luvun lopusta alkaen (ks. kuva 1, oikeanpuoleinen taulukko).

Ikäryhmittäin tarkasteltuna reilu puolet (53 prosenttia) viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli 55–62-vuotiaita. Alle 35-vuotiaiden osuus oli vain 11 prosenttia. Nuorille myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ei ole juurikaan muuttunut viime vuosina.

Iso osa nuorille tilastoiduista työkyvyttömyyseläkkeistä on käytännössä määräaikaisia kuntoutustukia. Kuntoutuksen ansiosta moni päätyy takaisin työelämään ennemmin tai myöhemmin.

Työeläkejärjestelmästä vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet

Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajien osuus kasvussa

Myönteistä kehitystä on tapahtunut myös osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuudessa. Kymmenen vuotta aikaisemmin vain noin 14 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2016 vastaava osuus oli lähes 28 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut erityisesti ikääntyneillä työntekijöillä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeessä arvioidaan, että henkilöllä on vielä osa työkyvystään jäljellä. Tällöin osa henkilön toimeentulosta katetaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä, ja henkilön on mahdollista tehdä osittaista ansiotyötä eläkkeen rinnalla. Työelämässä jatkaminen, edes osittain, on parempi vaihtoehto myös tulevan vanhuuseläkkeen kannalta, kuin siirtyminen kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 2005-2016

Hylkäysten määrässä pientä nousua

Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrässä on ollut laskua koko 2000-luvun ajan. Viime vuosina hakemusten määrä on ollut matalimmillaan koko vuosituhannella. Vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkehakemuksia ratkaistiin 22 900, kun kymmenen vuotta aiemmin hakemuksia oli vielä 27 600 kappaletta.

Hylättyjen työkyvyttyömyyseläkehakemusten osuus vuonna 2016 oli noin 28 prosenttia. Hylkäysten osuus on kymmenessä vuodessa noussut noin seitsemällä prosenttiyksiköllä, tosin lukumääräisesti hylättyjen hakemusten määrä on pysynyt lähes samana.

Julkisella sektorilla hakemuksia hylättiin vähemmän kuin yksityisellä. Julkisen sektorin pienempi hylkäysosuus johtuu lievemmästä työkyvyttömyysmääritelmästä ja työsuhdeturvan eroista. Lisäksi yksityisellä sektorilla työttömien osuus työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista on selvästi isompi, ja työttömien ryhmässä hylkäysosuudet ovat yleensäkin suuremmat.

Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti työeläkejärjestelmässä 2000-2016

Keskeiset luvut työkyvyttömyyseläkkeistä vuonna 2016:

  • Työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä 153 000 suomalaista.
  • Työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin yhteensä 1,95 miljardia euroa (2,06 mrd vuonna 2015), osuus on noin 7,5 prosenttia kaikista maksetuista työeläkkeistä.
  • Myönteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen sai 16 400 hakijaa, ammatillisen kuntoutuksen myönteisen päätöksen lähes 8 800 hakijaa.
  • Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hyväksyttiin 71,7 prosenttia ja hylättiin 28,3 prosenttia.
  • Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi ikäryhmistä eniten yli 55-vuotiata (53 prosenttia), 45–54-vuotiaita (25 prosenttia) ja alle 45-vuotiaita (22 prosenttia).

Tiedot koskevat vuotta 2016 eivätkä sisällä kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen Suomen työeläkkeensaajat 2016 -tilastoraporttiin.