EU:n sosiaalisten oikeuksien pilari odottaa jäsenmaista vastapalloa

03.05.2017

EU:n komissio julkaisi viime viikolla odotetun sosiaalisen pilarin aloitteensa ja siihen liittyvän pohdinta-asiakirjan. Kyse on keskustelunavauksesta, jossa visioidaan vaihtoehtoisia skenaarioita Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden syventämiselle. – Eläkkeet ovat esillä pohdintapaperissa. Huomio on eläkkeiden rahoituksen lisäksi naisten ja miesten eläkekuilussa sekä uudenlaisten työnteon muotojen luomissa haasteissa, kertoo erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen.

Sosiaalisen pilarin aloite on jatkoa maaliskuussa käynnistetylle EU:n tulevaisuuspohdinnalle. Nyt komissio haastaa jäsenvaltioiden hallitukset, EU:n toimielimet, työmarkkinaosapuolet ja kansalaiset keskustelemaan siitä, miten Euroopan yhteisiä sosiaalisia haasteita voitaisiin ratkoa.

Suomi on suhtautunut varsin penseästi siihen, että sosiaalisen pilarin kautta syntyisi uutta ja merkittävästi syvempää yhteistä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

– Pohjimmiltaan toimivalta sosiaalilainsäädännössä, kuten eläkkeissä, kuuluu jäsenmaille, toteaa Pelkonen.

– On kuitenkin tärkeää, että Suomessakin käydään keskustelua Euroopan tulevaisuudesta ja Suomen roolista sen kehittämisessä myös sosiaalisen ulottuvuuden osalta. Pilarin odotetaan tuovan vastapainoa talouskuriin profiloituneelle EU-politiikalle.

– Monet kansalaisjärjestöt, jotkin jäsenmaat ja jotkin palkansaajapuolen edustajat EU-tasolla toivovat, että pilarin myötä yleiset painopisteet ja esimerkiksi jäsenvaltioille annetut suositukset muuttuisivat. Joidenkin mielestä pilari on viimeinen mahdollisuus vahvistaa EU:n sosiaalista eheyttä, Pelkonen kertoo.

Eläkkeitä hahmotellaan riittävyyden ja kestävyyden näkökulmista

Eläkkeet ovat olleet esillä sosiaalisen pilarin projektissa kohtuullisen hyvin.

– Fokus on tuttuun tapaan väestön ikääntymisessä ja sen vaikutuksissa julkisiin talouksiin. Eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen on komission tuttu suositus, joka Suomessa on jo toteutettu 2017 eläkeuudistuksessa.

Jo ennen vuoden 2017 uudistusta Suomi oli sopeuttanut eläkkeen tason elinajanodotteen kehittymiseen.

- Terve työn ja eläkeajan suhde on tärkeä tavoite, johon vaikuttavat loppu-uran lisäksi myös alku- ja keskivaihe. Pidempi työura tuo myös paremmat työeläkkeet, Pelkonen toteaa.

– Uuteen työhön ja itsensätyöllistäjien sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset nousevat pilarikeskustelussa todennäköisesti voimakkaasti esille, Pelkonen kertoo.

Komissio kutsuukin työmarkkinaosapuolet pohtimaan itsensätyöllistäjien asemaa sosiaaliturvaan ja sosiaalivakuutukseen liittyvissä kysymyksissä.

Sosiaaliselle pilarille on luotu tulostaulu eli indikaattoreita, jotka mittavat jäsenvaltioiden sosiaalista suoriutumista 12 osa-alueella, muun muassa työllisyyteen, koulutukseen ja köyhyyteen liittyvissä kysymyksissä. Siinä eläkkeet eivät ole mukana.

Harmonisaatioon ei edellytyksiä myöskään eläkkeissä

Pilarialoitteessa käytännön ehdotukset ovat toistaiseksi kohtuullisen vähäisiä, ja ne löytyvät pääasiassa jo komission vuoden 2017 työohjelmasta. Perhevapaisiin sekä työn ja muun elämän tasapainoon liittyvät aloitteet ovat keränneet alkuhuomion.

Esitetyistä skenaarioista Pelkonen pitää nykyasetelmien ja -politiikan valossa epätodennäköisimpänä kolmatta vaihtoehtoa, jossa kaikki jäsenmaat lähtisivät yhdessä yhtenäistämään sosiaalisia oikeuksia.

– Vaikka haasteet ovat saman tyyppisiä, myöskään eläkejärjestelmiin ja eläke-etuuksiin liittyvää harmonisaatiota on vaikea kuvitella, sillä eri maiden eläkemallit ovat niin erilaisia. Jokaisen maan eläkemalli on rakennettu kansantalouden, työmarkkinoiden ja ylipäänsä kulttuurin rakenteiden pohjalta, Pelkonen kertoo.

Sosiaalisen pilarin kolme erilaista skenaariota:

1) Sosiaalinen ulottuvuus rajoitetaan koskemaan vain vapaata liikkuvuutta

Tässä vaihtoehdossa yhteistyö rajoitettaisiin sisämarkkinoihin eli pidettäisiin kiinni sosiaaliturvan koordinaatiosta, joka turvaa vapaata liikkuvuutta hyödyntävien EU:n kansalaisten sosiaaliturvaoikeudet. Sen sijaan luovuttaisiin minimistandardeista, jotka koskevat esimerkiksi työterveyttä ja -turvallisuutta tai vanhempainvapaita, ja yrityksistä yhtenäistää toimintamalleja.

2) Jäsenmaat voivat halutessaan syventää yhteistyötä sosiaaliasioissa

Erilaiset maakokoonpanot voisivat keskenään sopia yhteistyön tiivistymisestä. Euromaille on väläytelty esimerkiksi jonkinlaista vakausrahastoa, joka toimisi suhdannetasaajana. Sen avulla huolehdittaisiin sosiaaliturvan tai investointien tasosta myös laskusuhdanteiden aikana ja pystyttäisiin tuomaan euroalueelle vakautta.

3) Kaikki jäsenmaat kehittävät sosiaalista ulottuvuuttaan yhdessä ja syvemmälle

Tässä vaihtoehdossa EU-kansalaisten sosiaalisia oikeuksia lähdettäisin harmonisoimaan valikoiduissa asioissa.

Seuraavat kiinnostavat ulostulot EU:n vuodessa 2017:

  • Pohdinta-asiakirjaa talous- ja rahaliiton syventämisestä odotetaan vielä kevätkaudella 2017
  • Asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta on määrä ilmestyä kesäkuun lopulla
  • Syyskuun puolivälissä Juncker pitää vuoden 2017 puheen unionin tilasta
  • Yhteistä julkilausumaa sosiaalisen pilarin sisällöistä kaavaillaan 17.11. pidettävän Sosiaalialan huippukokouksen yhteyteen Ruotsin Göteborgissa
  • 14.–15. joulukuuta Eurooppa-neuvostolta odotetaan johtopäätöksiä EU:n suunnasta neuvoston kokouksen yhteydessä

Lisätietoja:

Lausuntomme 24.1.2017: Vastaus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kuulemiseen

Uutisemme 7.3.2017: Euroopan unionin tulevaisuutta linjataan vuoden 2017 aikana

Uutiskirjeartikkelimme tammikuussa 2017: EU:n sosiaalisten oikeuksien pilari visioi työllisyys- ja sosiaaliasioita

Muualla verkossa:

Euroopan komission tiedote 26.4.2014: Komissio esittelee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin

Euroopan komission tiedote 26.4.2017: Komissio käynnistää keskustelun EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisestä vuoteen 2025 mennessä