Työeläkejärjestelmä taloudellisesti tasapainossa

15.06.2017

Suomalainen työeläkejärjestelmä kokonaisuudessaan on tällä hetkellä suurin piirtein taloudellisesti kestävällä pohjalla. Julkisten alojen työeläkkeiden rahoitus on lievästi ylijäämäinen ja yksityisalojen työeläkkeiden rahoitus puolestaan lievästi alijäämäinen. Tähän lopputulokseen ovat päätyneet ekonomistimme Mauri Kotamäki, johtava ekonomistimme Reijo Vanne ja Eläketurvakeskuksen ekonomisti Risto Vaittinen, joiden laskelmat eläkejärjestelmän taloudellisesta kestävyydestä on julkaistu tänään ilmestyneessä Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa.

- Työeläkejärjestelmä on viime vuosina ja vuosikymmeninä ollut jatkuvasti ylijäämäinen eli tulot ovat ylittäneet menot. Se on kohentanut merkittävästi koko julkisen talouden rahoitusasemaa. Ylijäämä on ollut seurausta kasvaviin eläkemenoihin varautumisesta, eli varojen rahastoinnista tulevien vastuiden katteeksi, kertoo Kotamäki.

- Eläkejärjestelmän ylijäämä on nyt kuitenkin supistumassa väestön ikääntymisen vuoksi. Eläkesektori ei siis enää tulevaisuudessa pysty tarjoamaan vetoapua muun julkisen sektorin alijäämien paikkaamisessa, Kotamäki lisää.

Kestävyysylijäämässä hienoista laskua, järjestelmä silti tasapainossa

Kotamäki, Vaittinen ja Vanne arvioivat eläkejärjestelmän kestävyyttä edellisen kerran vuonna 2015. Silloiset laskelmat osoittivat yksityisalojen työeläkkeiden olevan pitkän aikavälin tasapainossa, ja julkisten alojen työeläkkeissä oli pieni kestävyysylijäämä. Nyt julkaistujen, päivitettyjen laskelmien mukaan koko eläkejärjestelmän arvioitu kestävyysylijäämä on hieman pienentynyt.

- Merkittävin yksittäinen tekijä muutoksessa on väestöennusteen huomattavasti matalampi syntyvyysoletus. Sen seurauksena vanhuushuoltosuhde nousee vuoteen 2080 mennessä noin kolme prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle, Kotamäki taustoittaa.

Lisäksi muuttuneen arvion taustalla ovat eläkerahastojen oletettua matalammat tuotot arviointijakson alkuvuosina sekä julkisten eläkkeiden aiempaa matalampi maksutaso.

- Eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden kannalta muutos ei kuitenkaan aiheuta syytä huoleen, sillä järjestelmä kokonaisuutena on edelleen tasapainossa, Kotamäki rauhoittelee.

Eläkejärjestelmän kestävyystasapaino merkitsee sitä, että työnantajille ja palkansaajille ei ole tulossa merkittävää lisärasitusta, mutta toisaalta myös sitä, että ylimääräisiä varoja muiden sektorien auttamiseen ei ole.

Kestävyyslaskelmat on tehty sillä oletuksella, että nykyisten lakien sekä muiden tuloihin ja menoihin vaikuttavien säännösten oletetaan olevan voimassa koko tulevaisuuden ajan. Kotamäki, Vaittinen ja Vanne esittävät artikkelissaan myös herkkyyslaskelmia, joissa huomioidaan perusoletuksesta poikkeavat kehitykset maahanmuutossa, talouden tuottavuuskehityksessä ja rahastojen reaalituotossa.

Lisätietoja:

Ekonomisti Mauri Kotamäki, puh 010 680 6705

Onko eläkkeiden rahoituksellinen perusta vakaa? Laskelmia järjestelmän taloudellisesta kestävyydestä (Mauri Kotamäki, Risto Vaittinen ja Reijo Vanne)