Työeläkemaksujen rahastointi on kannattavaa, toteaa Mauri Kotamäki

19.05.2017

Yksityisaloilla käytössä oleva työeläkemaksujen osittainen rahastointi on kannattavaa, toteaa ekonomistimme Mauri Kotamäki väitöstutkimuksessaan. Tutkimuksessa käy ilmi, että puhdasta jakojärjestelmää mielekkäämpää on siirtää osa vuosittain kerättävistä työeläkemaksuista talteen, ja sijoittaa ne tulevaisuudessa maksettavia työeläkkeitä varten.

Kuva: Mauri Kotamäki
Ekonomistimme Mauri Kotamäki esittää tänään väitöskirjansa julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa. Kotamäki käsittelee väitöstutkimuksessaan myös työeläkejärjestelmän rahoitusmalleja.

- Tutkimuksessani mallinnan uudistusta, jossa siirryttäisiin osittain rahastoivasta työeläkejärjestelmästä joko jakojärjestelmään tai kokonaan rahastoivaan järjestelmään. Tutkimustulosten mukaan siirtymä täysin rahastoivaan järjestelmään lisäisi yhteiskunnan hyvinvointia; sekä kulutusmahdollisuudet että mahdollisuus nauttia vapaa-ajasta kasvaisivat, Kotamäki kertoo.

Kotamäki pitää käytännössä kuitenkin todennäköisenä, että optimaalinen eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva.

- Lopulta rahastoinnin aste riippuu eläkerahastojen tuotosta ja riskistä sekä siitä, minkälaista riskiä olemme yhteiskunnassa valmiita sietämään.

Eläkerahastojen täysimääräiselle purkamiselle Kotamäki ei tutkimuksessaan näe perusteita. Päinvastoin nykyistä rahastointiastetta saattaisi olla järkevää nostaa väestörakenteen vakauduttua.

Työn tekemisen kannustimet heikentyneet

Kotamäen väitöskirjaan sisältyy myös artikkeli, jossa hän käsittelee työn tekemisen kannustimia vuosien 2011 ja 2016 välisenä aikana. Tutkimuksen mukaan työn tekemisen taloudelliset kannustimet ovat hieman heikentyneet kuluneella vuosikymmenellä.

- Työnteon kannustimia mittaava työllistymisveroaste oli tutkimukseni mukaan noussut lähes kolmella prosenttiyksiköllä vuoteen 2016 mennessä. Tulos on huolestuttava työeläketurvan näkökulmasta, sillä työeläke kertyy nimenomaan työstä. Työntekoon kannustaminen parantaisi myös yksilöiden vanhuudenturvaa, Kotamäki huomauttaa.

- Toisaalta näitä laskelmia tehdessä helposti unohtuu, ettei työllisyysaste ole itse päämäärä. Olennaista on laajemmin ajateltuna ihmisten hyvinvointi. Suomalainen yhteiskuntajärjestelmä on kuitenkin sellainen, jossa korkea työllisyysaste on ennakkoehto hyvinvointivaltion rahoitukselle ja tulonsiirroille. Siksi työllisyysasteen korostaminen on ymmärrettävää, Kotamäki toteaa.

Väitöskirja osoittaa verotuksen merkitystä

VTM Mauri Kotamäki esittää tänään väitöskirjansa Essays on Social Insurance and Taxation - Why Incentives and Institutions Matter julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa. Väitöskirjan viestinä on osoittaa, että verotuksella on merkitystä ja että verojärjestelmän suunnitteluun tulisi suhtautua riittävällä vakavauudella.

Eläkejärjestelmän rahoitusmallin ja työnteon kannustimien lisäksi väitöskirjan artikkeleissa tutkitaan suomalaista verojärjestelmää taloustieteellisen mallin avulla sekä käsitellään suomalaista työttömyysvakuutusjärjestelmää.

Lisätietoja:

Mauri Kotamäki: Essays on Social Insurance and Taxation - Why Incentives and Institutions Matter

Turun yliopiston väitöstiedote: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus jakautuu epätasa-arvoisesti (Väitös: VTM Mauri Kotamäki, 19.5.2017, taloustiede)