Suomen eläkeuudistus on vastannut Euroopan komission odotuksia – maakohtaiset suositukset keskittyvät nyt talouden vahvistamiseen

24.05.2017

Euroopan komissio julkaisi tällä viikolla talouspolitiikan ohjausjakson maakohtaiset suositukset, joissa jäsenvaltioille annetaan talouspolitiikkaa koskevia ohjeita seuraavien 12–18 kuukauden ajalle. Suomen maasuosituksissa eläkkeet eivät olleet mukana tänä tai viime vuonna, sillä kuluvan vuoden alussa voimaanastunut eläkeuudistus vastaa komission eläkesuosituksiin. Ohjausjakson puitteissa annetut eläkesuositukset ovat kokonaisuudessaankin vähentyneet viime vuosina. Euroalueen yhteisissä suosituksissa näkyvät talouden ja työllisyyden vahvistamiseen liittyvät tavoitteet.

– Komissio on tyytyväinen eläkeuudistukseemme, joka turvaa eläkkeiden rahoituksen kestävyyttä ja eläke-etujen riittävyyttä. Komission suositus vanhuuseläkeiän nostamisesta ja sitomisesta elinajanodotteeseen on toteutunut ja vaikutukset esimerkiksi kestävyysvajeeseen ovat toivotun suuntaisia, toteaa erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen.

Eläkeiän muutokset astuvat Suomessa voimaan vaiheittain: joustavaa vanhuuseläkeikää korotetaan asteittain ja sitten sen alaikäraja sidotaan elinajanodotteeseen.

– Esimerkiksi eläkesuositusten sijaan Suomen suositusten fokus on nyt yleisesti julkisen talouden kestävyydessä, sotessa, työn tuottavuuden nostossa ja työmarkkinoiden rakenneuudistusten toteuttamisessa, Pelkonen kuvaa.

Euroalueen yhteisissä suosituksissa pyritään vahvistamaan yhteistä finanssipolitiikan suuntaa, ja painotus on talouden elvyttämisessä ja vahvistamisessa. Jäsenvaltioita rohkaistaan hyödyntämään talouden elpymisen tuomat mahdollisuudet ja toteuttamaan rakenneuudistuksia, lisäämään investointeja ja vahvistamaan julkista talouttaan.

Komissio on vakausohjelmien arvioinnin perusteella myöntämässä myös Suomelle joustoa yhteisten vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerien noudattamisessa.

Yleisesti ottaen työeläkkeiden rahastointi tuottaa kansantalouden tilipidossa ylijäämää, joka mahdollistaa erityisesti julkisyhteisöjen alijäämätavoitteen saavuttamisen. Lisäksi eläkeuudistus, rakenneuudistus sekin, mahdollistaa osaltaan nyt myös EMU-kriteerien joustavan tulkinnan.

Seuraavina agendalla sosiaalinen ulottuvuus ja EMU:n uudistaminen

Komissio kertoo kiinnittävänsä entistä enemmän huomiota jäsenvaltioiden sosiaalisiin painopisteisiin ja haasteisiin. Taustalla on myös hanke Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista ja laajemmin sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen. Sosiaalinen painotus ei kuitenkaan näy erityisellä tavalla Suomen suosituksissa.

On kiinnostavaa seurata, näkyykö pilarihankkeessa esillä ollut uusi ”sosiaalinen tulostaulu” vahvemmin ensi vuoden ohjausjaksossa, Pelkonen sanoo. Eläkkeet eivät kuitenkaan ole mukana tulostaulun mittaristossa.

Maasuositukset jäävät nyt odottamaan EU:n jäsenvaltioiden ministerien ja sitten Eurooppa-neuvoston käsittelyä. Sen jälkeen jäsenvaltioiden tehtävänä on noudattaa suosituksia talous- ja finanssipolitiikassaan.

Seuraavana EU-agendalla on talous- ja rahaliiton uudistaminen, josta odotetaan lähiviikkoina visioita komission julkaiseman reflektiopaperin muodossa.

Lisätietoja:

Euroopan komission Suomen edustuston uutinen 22.5.2017: Komissiolta ymmärrystä Suomen julkisen talouden velkatilanteelle

Euroopan komission tiedote 22.5.2017: Talouspolitiikan EU-ohjausjakso: komissio antaa kevään 2017 maakohtaiset suositukset

Euroopan komissio: Suomelle annetut maakohtaiset suositukset