Työeläkeindeksin muutos tehoton ja kallis lääke eläkeläisköyhyyden vähentämiseen

17.02.2017

Eduskunta on alkanut käsitellä kansalaisaloitetta, jossa esitetään työeläkeindeksin palauttamista takaisin palkkatasoindeksiksi. Aloitteen keskeiseksi tavoitteeksi on esitetty eläkeläisten köyhyyden poistaminen tai vähentäminen. Mielestämme mainittu tavoite on tavoittelemisen arvoinen, mutta keinoksi esitetty työeläkeindeksin muutos ei ole tähän paras mahdollinen. Lisäksi indeksimuutos olisi sillä saavutettaviin tuloksiin nähden tavattoman kallis. Näin ollen emme kannata kansalaisaloitteen toteuttamista.

Työeläkeindeksin korotukset ovat prosentuaalisesti samat kaikensuuruisille työeläkkeille. Korotus on silloin euromääräisesti sitä suurempi, mitä suurempi on korotettava eläke. Pienimpiä lakisääteisiä eläkkeitä saavien kokonaiseläkkeestä osa on kansan-tai takuueläkettä, joita työeläkeindeksi ei korota lainkaan.

- Kaikkien pienituloisimmat eläkkeensaajat eivät käytännössä hyötyisi lainkaan tai hyötyisivät vain vähän indeksimuutoksesta. Tämä yhdistettynä muutoksen aiheuttamiin kustannuksiin tekee aloitteesta mielestämme tavoitteen kannalta tehottoman, kertoo johtava ekonomistimme Reijo Vanne.

- Kansalaisaloitteen mukaan muutoksesta aiheutuvat kustannukset voitaisiin kattaa työeläkerahastoista ilman, että sillä olisi vaikutusta järjestelmän rahoitukselliseen tasapainoon. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan aloitteen toteuttaminen ehdotetulla tavalla kääntäisi työeläkevarojen määrän ennen pitkää laskuun, tyhjentäisi rahastot lopulta kokonaan ja aiheuttaisi suuren rahoitusongelman, Vanne jatkaa.

Indeksimuutoksen maksajia nykyiset lapset ja nuoret

Indeksimuutoksen lisäkustannukseksi on kansalaisaloitteen perusteluissa arvioitu 312 miljoonaa. Tämä arvio kuitenkin pitää paikkaansa vain muutoksen voimaantulovuoden osalta. Kustannusten määrä kasvaisi vuosi vuodelta siten, että Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan vuotuinen lisäkustannus olisi vuoden 2030 tienoilla noin kolme miljardia euroa (vuoden 2017 rahassa), jos indeksimuutos tulisi voimaan vuonna 2018.

- Kun eläkerahastoista tarvitaan nykyisenkin lainsäädännön mukaisiin eläkemenoihin noin neljä miljardia euroa noina aikoina, kääntyisi eläkevarojen reaalinen määrä yhteensä seitsemän miljardin vuotuisella käytöllä pysyvään laskuun 2030-luvulla, ja varat loppuisivat 2060-luvulla. Indeksimuutoksen vuosikustannuksethan kasvaisivat vielä 2030-luvun jälkeenkin, Vanne huomauttaa.

Eläkevarojen loputtua työeläkemaksut pitäisi korottaa yli 30 prosenttiin palkoista tai leikata heti työeläkkeitä noin kolmanneksella, mikäli maksutasot pidettäisiin nykyisellään.

- 2060-luku voi nykyeläkeläisten korvissa kuulostaa kovin kaukaiselta, mutta tämän päivän lapset ovat työelämässä juuri tuolloin ja maksavat eläkemaksuja palkoistaan. 1970- ja 1980-luvuilla syntyneistä moni on vielä jatkamassa eläkevuosiaan. 1990-luvulla syntyneet puolestaan ovat siirtymässä eläkkeelle. Indeksimuutoksen maksajat olisi tavalla tai toisella haettava näistä sukupolvista, Vanne toteaa.

Eläkerahastoilla pysyvä tehtävä

Vanne myös muistuttaa työeläkejärjestelmämme rahoituksellisen tasapainon olevan tällä hetkellä kohtalaisen hyvällä tolalla. Tilanteeseen ei ole päädytty yllättäen, vaan se on saavutettu määrätietoisilla uudistuksilla lähes kolmenkymmenen viime vuoden aikana.

90-luvun alussa näytti silloisen lainsäädännön ja silloisten väestöennusteiden valossa siltä, että yksityisalojen työeläkemaksu olisi pitänyt nostaa noin 35 prosenttiin palkoista vuoteen 2030 mennessä. Sittemmin tehdyillä eläkeuudistuksilla ja muille järjestelmän viilauksilla on päädytty nykytilanteeseen, jossa työeläkejärjestelmän rahoitus on kokonaisuutena kestävällä pohjalla likimain nykyisellä maksutasolla.

- Työeläkevaroilla ja niiden tuotoilla on pysyvä tehtävä pitää työeläkemaksutasoa alempana kuin mitä se olisi ilman rahastointia. Esimerkiksi tänä vuonna yksityisalojen maksu olisi noin 2,4 prosenttiyksikköä korkeampi, jos sijoitusvaroja ja niiden tuottoja ei olisi käytettävissä lainkaan, Vanne huomauttaa.

On myös muistettava, että eläkerahastot eivät ole minkään yksittäisen sukupolven omaisuutta. Rahoja on varattu kaikille nykyhetkellä ja menneisyydessä työssä olleille ikäluokille. Yksityisalojen eläkevaroista vain vajaa kolmannes on varattu nykyisille eläkkeensaajille.

Lisätietoja:

Osallistuimme tänään eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemistilaisuuteen koskien työeläkeindeksin muuttamiseen liittyvää kansalaisaloitetta. Valiokunnalle toimittamamme lausunto on luettavissa ohessa:

Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksipdf, 184 kB

Aiheeseen liittyvää materiaalia sivuillamme:

Eläkerahastot on tarkoitettu riittämään kaikille -teemasivumme

Kysymyksiä ja vastauksia työeläkeindeksistä -tietopakettimme

Eläkerahastoissa on kaikkien ikäluokkien rahaa -teemasivumme

Kysymyksiä ja vastauksia työeläkkeiden rahastoinnista -tietopakettimme