Osittain rahastoivassa järjestelmässä työeläkevakuuttaja laskee kunkin vakuutetun ja eläkkeensaajan osalta vastuuvelan määrän siltä osin kuin se on rahastoinut varoja eläkettä varten ennakkoon. Vastuuvelan määrä lasketaan siten, että se keskimäärin riittää eläkkeen rahastoidun osan maksamiseen korko ja kuolevuus huomioiden.

Yksityisalojen työeläkevakuuttajat rahastoivat ennakkoon vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä varten. Rahastointi tehdään kunkin eläkelajin omilla säännöillä. Rahastoitu osa on työsuhteen vakuuttaneen eläkevakuuttajan vastuulla. Näistä rahastoiduista eläkeosista muodostuu osa vastuuvelkaa. Loput vastuuvelasta on erilaisia puskurirahastoja. Eläkesäätiöillä vastuuvelkaa vastaava erää sanotaan eläkevastuuksi.

Vastuuvelka voidaan jakaa kahteen osaan, vakuutusmaksuvastuuseen ja korvausvastuuseen:

  • Vakuutusmaksuvastuuseen talletetaan tulevia eläketapahtumia varten varattu vastuu. Vakuutusmaksuvastuuseen kuuluu myös lisävakuutusvastuu sekä osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu.
  • Korvausvastuuseen talletetaan vastuu jo sattuneille eläketapahtumille, joita ei ole vielä kokonaan maksettu. Korvausvastuuseen luetaan myös tasausvastuu.

Vastuuvelkaa ja eläkevastuuta täydennetään vuosittain rahastokoron verran. Tämän lisäksi rahastoituja vanhuuseläkkeitä voidaan vuosittain korottaa täydennyskertoimella. Myös osaketuottosidonnaista lisävakuutusvastuuta voidaan joko kasvattaa tai pienentää vuosittain laskettavalla osaketuottokertoimella.

Tällä sivulla käsitellään seuraavat vastuulaskentaan liittyvät asiat:

Vastuuvelan osat

Työeläkeyhtiöiden ja eläkekassojen vastuuvelka koostuu vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta.

Vakuutusmaksuvastuu

Vakuutusmaksuvastuun osat ovat

  • vastaisten vanhuuseläkkeiden vakuutusmaksuvastuu
  • vastaisten työkyvyttömyyseläkkeiden vakuutusmaksuvastuu
  • lisävakuutusvastuu
  • osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu.

Vastaisen eli tulevaisuudessa alkavien vanhuuseläkkeiden vakuutusmaksuvastuuta lasketaan vakuutetulle koko työssäoloajan. Vastuu saadaan laskettua liittämällä rahastoidun vanhuuseläkkeen määrään tarvittava pääoma-arvokerroin. Vastuu kuvaa sitä rahamäärää, joka korko huomioiden riittää rahastoidun vanhuuseläkkeen maksamiseen vakuutetun koko vanhuuseläkkeellä oloajan.

Vastaisen työkyvyttömyyseläkkeen vakuutusmaksuvastuuta ei lasketa henkilötasolla, vaan kustakin vakuutuksesta varataan tätä tarkoitusta varten tietty osuus. Vastuuseen varataan sellainen kahden edellisen vuoden työkyvyttömyysmaksuista tuleva osuus, joka riittää kahden seuraavan vuoden rahastoitujen työkyvyttömyyseläkkeiden maksuun.

Työeläkeyhtiön lisävakuutusvastuu jakautuu ositettuun ja osittamattomaan osaan (eläkekassoilla on vain osittamatonta lisävakuutusvastuuta vastaava lisävakuutusvastuu). Näistä ensin mainitusta osasta maksetaan asiakashyvitykset ja jälkimmäisellä osalla tasoitetaan sijoitusten arvoissa tapahtuvia heilahteluja ja varaudutaan vakuutusriskeihin. Osittamaton lisävakuutusvastuu muodostuu sijoitustoiminnan ja vakuutusliikkeen tuloksesta. Ositettu lisävakuutusvastuu muodostuu siten, että osittamattomasta osasta voidaan tietyin ehdoin siirtää varoja ositettuun osaan ja edelleen asiakashyvityksiin. Ositetusta lisävakuutusvastuusta maksetaan asiakashyvitykset.

Eläkekassa siirtää lisävakuutusvastuuseen sijoitustoiminnan tuloksen ja se voi siirtää sinne myös ylikatteen kassan lisäetuja myöntävän osaston puolelta. Näiden siirtojen jälkeen eläkekassa voi purkaa lisävakuutusvastuuta vakuutusmaksujen alennuksiin tai kartuttaa lisävakuutusvastuuta vakuutusmaksuilla.

Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun avulla työeläkejärjestelmä kantaa osan osakeheilahteluista aiheutuvasta riskistä yhteisesti. Tämän puskurin määrä saadaan eläkevakuuttajien osakesijoitusten keskimääräisestä tuotosta. Eläkevakuuttajien toteutuneiden osaketuottojen perusteella tätä vastuuvelan osaa joko kasvatetaan tai pienennetään.

Korvausvastuu

Korvausvastuun osat ovat

  • alkaneiden vanhuuseläkkeiden korvausvastuu
  • alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden korvausvastuu
  • tasausvastuu.

Alkaneiden vanhuuseläkkeiden korvausvastuuta varten on varattu rahat jo henkilön työssäoloaikana vastaisten vanhuuseläkkeiden vakuutusmaksuvastuuseen. Henkilön jäädessä vanhuuseläkkeelle aletaan laskea alkaneen vanhuuseläkkeen korvausvastuuta. Vastuu kuvaa sitä rahamäärää, joka korko huomioiden riittää rahastoidun vanhuuseläkkeen maksamiseen henkilön jäljellä olevan vanhuuseläkkeellä oloajan.

Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden korvausvastuussa on varattuna varoja sekä jo myönnetyille työkyvyttömyyseläkkeille eli niin sanotuille tunnetuille eläkkeille että niitä työkyvyttömyyseläkkeitä varten, joiden eläketapahtuma on jo sattunut, mutta joita ei ole vielä myönnetty eli niin sanottuja tuntemattomia eläkkeitä varten.

Tunnettujen eläkkeiden vastuu lasketaan henkilötasolla työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa. Vastuun määrä lasketaan liittämällä rahastoidun työkyvyttömyyseläkkeen määrään tarvittava pääoma-arvokerroin. Vastuu kuvaa sitä rahamäärää, joka riittää työkyvyttömyyseläkkeen rahastoidun osan maksamiseen vanhuuseläkeikään saakka.

Tuntemattomien eläkkeiden vastuuta ei lasketa henkilötasolla, vaan niitä varten varataan vastuuta kustakin vakuutuksesta tietty määrä. Varauksen määrä saadaan varaamalla kolmen edellisen vuoden työkyvyttömyysmaksuista sellainen osuus, joka riittää sattuneiden eläketapahtumien vielä myöntämättä olevien työkyvyttömyyseläkkeiden rahastoitujen osien maksamista varten.

Tasausvastuu

Tasausvastuu on yhteisesti kustannettavien eli tasauseläkeosien, kuten perhe- ja osa-aikaeläkkeiden ja indeksikorotusten, puskurirahasto. Tasauseläkeosat kustannetaan eläkevakuuttajien kesken yhteisesti Eläketurvakeskuksen tekemän kustannustenjakoselvittelyn avulla.

Kustannustenjaossa jokaiselle yksityisalojen eläkevakuuttajalle lasketaan osuus tasauseläkkeistä. Jos tämä osuus on pienempi kuin vakuutusmaksun tasausosista saatavat varat, tasausvastuun määrä kasvaa. Vastaavasti, jos osuus on suurempi kuin vakuutusmaksun tasausosista saatavat varat, tasausvastuun määrä pienenee.

Edellä mainittu osa tasausvastuusta lasketaan vakuutuskohtaisesti, mutta tasausvastuuseen sisältyy myös osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun tasaamisesta eläkevakuuttaja kesken aiheutuva osa, joka lasketaan eläkelaitoskohtaisesti. Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun määrä on oltava jokaisella eläkevakuuttajalla sama vakavaraisuusrajan laskennassa käytettävään vastuuvelkaan nähden ja vastuuvelka kehittyy eläkevakuuttajille eri tahdissa, tasataan tämä tasausvastuun kautta.

Tasausvastuulle on asetettu vähimmäismäärä, joka on 20 prosenttia seuraavan vuoden tasauseläkeosien yhteismäärästä. Tämän vähimmäismäärän ylittävää osaa tasausvastuusta on käytetty myös eläkevastuiden täydentämiseen joidenkin laskuperustemuutosten yhteydessä ja lisärahastointiin.

Tulevaisuudessa vähimmäismäärän ylittävää osaa voidaan käyttää myös TyEL-eläkevakuutusmaksun korotuspaineiden lievittämiseen.Tasausvastuuseen sisältyy myös niin kutsuttu EMU-puskuri, jonka tavoitetasona on pidetty 2,5 prosenttia vakuutetuista palkoista. EMU-puskurilla voidaan tasoittaa suhdannevaihteluista johtuvia maksun heilahduksia. EMU-puskuria on käsitelty tarkemmin kysymyksiä ja vastauksia EMU-puskurista -tietopaketissamme.

Eläkevastuun osat

Eläkesäätiön eläkevastuuseen luetaan

  • vastaisten eläkkeiden eläkevastuu
  • alkaneiden eläkkeiden eläkevastuu
  • lisävakuutusvastuu
  • osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu.

Vastaisten eläkkeiden eläkevastuuseen kuuluu vastaisten vanhuuseläkkeiden ja vastaisten työkyvyttömyyseläkkeiden eläkevastuu. Nämä vastuun osat lasketaan kuten työeläkeyhtiön tai eläkekassan vastaisten vanhuuseläkkeiden vakuutusmaksuvastuu ja vastaisten työkyvyttömyyseläkkeiden vakuutusmaksuvastuu.

Alkaneiden eläkkeiden eläkevastuu jakautuu alkaneiden vanhuuseläkkeiden ja alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden eläkevastuuseen. Nämä eläkevastuun osat lasketaan kuten työeläkeyhtiön tai eläkekassan vastaavat korvausvastuun osat. Eläkesäätiön alkaneiden eläkkeiden eläkevastuuseen luetaan lisäksi tasausvastuu, joka eläkesäätiölläkin määräytyy kuten työeläkeyhtiöllä tai eläkekassalla.

Lisävakuutusvastuu on vastaava kuin työeläkeyhtiön osittamaton lisävakuutusvastuu. Eläkesäätiö siirtää lisävakuutusvastuuseen sijoitustoiminnan tuloksen ja se voi siirtää sinne myös ylikatteen eläkesäätiön A-osastolta eli vapaaehtoisen lisäeläketurvan puolelta. Näiden siirtojen jälkeen eläkesäätiö voi purkaa lisävakuutusvastuuta kannatusmaksujen alennuksiin tai kartuttaa lisävakuutusvastuuta kannatusmaksuilla.

Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu on järjestelmän yhteinen riskipuskuri osaketuottojen heilahtelua varten. Eläkesäätiöllä se määräytyy vastaavasti kuin työeläkeyhtiöllä tai eläkekassalla.