Eläkerahastoja käytetään koko ajan eläkkeiden maksuun

12.01.2016

Johtava ekonomistimme Reijo Vanne tyrmää oletuksen siitä, etteikö suomalaisten eläkerahastojen tuottoja käytettäisi eläkkeiden maksuun. Yhtälailla virheellinen on väite siitä, ettei eläkevaroja sijoitettaisi Suomeen. Vanne huomauttaa, että vuonna 2016 eläkerahastoista otetaan yksityisaloilla nettomääräisesti yli miljardi euroa, ja jatkossa yhä useampi eläke-euro maksetaan rahastoista. Vanteen oheinen mielipidekirjoitus on julkaistu Ilkka-lehden mielipideosastolla 12.1.2016.

Reijo Vanne
”Eläkesijoittamisen tarkoituksena on tukea Suomen talouden kehitystä sillä, että eläkemaksut ja työvoimakustannukset tältä osin voidaan pitää mahdollisimman matalina leikkaamatta eläkkeitä”, kirjoittaa Reijo Vanne.

Sini Hirvonen epäilee (Ilkka 5.1.2015), että suomalaisten eläkerahastojen tuottoja ei käytettäisi eläkkeiden maksuun, ja että eläkevaroja ei sijoitettaisi Suomeen.

Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa. Yksityisalojen palkansaajina eläkettä ansainneiden ja nyt eläkkeellä olevien eläkkeistä osa maksetaan rahastoiduilla varoilla. Rahastointia on tehty alusta saakka. Vuonna 2016 varoilla rahoitusta tarvitaan yli 3 miljardia euroa. Jokaisen sukupolven tulevia eläkkeitä varten on osa heidän eläkemaksuistaan säästetty eläkerahastoihin. Nyt työssä olevien ja heidän työnantajiensa eläkemaksuista rahastoidaan yksityisaloilla tänä vuonna noin 2 miljardia euroa.

Rahastoista otetaan yksityisaloilla nettomääräisesti siis yli miljardi tänä vuonna. Rahavirrat ovat yksityisaloilla olleet näin päin jo muutaman vuoden ajan. Julkisilla aloilla sama tilanne on edessä vuoden tai kahden päästä. Jatkossa eläkemenot kasvavat, ja yhä useampi eläke-euro maksetaankin rahastoista.

Palkansaajien eläkkeistä toki rahoitetaan suurin osa edelleen vuosittain työntekijöiltä ja työnantajilta kerättävillä työeläkemaksuilla, mutta eläkemenot ylittävät kuitenkin maksutulot. Erotus katetaan nimenomaan aiemmin rahastoiduilla varoilla ja niiden tuotoilla. Työeläkejärjestelmän kestävyyslaskelmissa ja myös ensi vuonna voimaan tulevan eläkeuudistuksen mukaisissa tulevaisuuden eläkkeiden rahoituslaskelmissa rahastot ja niistä saatavat tuotot on otettu huomioon.

Kotimaahan eläkevaroista on sijoitettuna yli neljännes. Viime vuoden syyskuun lopulla määrä oli noin 48 miljardia euroa. Kotimaisten sijoitusten euromäärä kasvoi viime vuoden aikana.

Työeläkevarat on lain mukaan sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Sijoituksilta vaaditaan riskiin nähden riittävää tuottoa, ovatpa ne kotimaisia tai ulkomaisia. Työeläkevaroille pyritään hakemaan tuottoja sieltä, mistä niitä on kulloinkin parhaiten saatavilla. Kun Suomen taloudessa menee heikosti, myös kotimaiset tuotot jäävät heikommiksi.

Eläkesijoittamisen tarkoituksena on tukea Suomen talouden kehitystä sillä, että eläkemaksut ja työvoimakustannukset tältä osin voidaan pitää mahdollisimman matalina leikkaamatta eläkkeitä ja että tämä asiaintila voitaisiin ylläpitää myös tulevaisuudessa. Jos eläkerahastoja ei olisi, työeläkemaksuja olisi jo tänä vuonna pitänyt periä palkoista yli 2 prosenttiyksikköä yli sen, mitä nyt peritään.

Eläkevarojen määrä on niin suuri, että Suomen kokoisesta maasta on vaikea löytää riittävästi ja riittävän tuottavia sijoituskohteita. Sijoituksia eri puolille maailmaa hajauttaen myös toimintaan liittyviä riskejä saadaan hajautetuksi.

Vaikka eläkerahastoissa on noin 180 miljardia, näinkään suuressa summassa ei ole ylimääräistä pelivaraa. Työeläkejärjestelmän toiminta on suunniteltu niin, että eläkevarat riittävät juuri siihen mihin pitääkin, ikääntyvien suomalaisten eläkkeiden maksuun.

Vaikeassa taloustilanteessa on sekä nykyisten että tulevien eläkkeensaajien onni, että eläkejärjestelmämme talous on vakaalla pohjalla. Monissa muissa Euroopan maissa näin ei ole, ja eläkkeitä on jouduttu leikkaamaan.