Eläkerahastojen riskejä hallitaan monella tavalla

23.03.2019

Analyysitoimintojen johtajamme Minna Lehmuskero muistuttaa eläkerahastojen taustalla olevasta ajatuksesta, jonka mukaan rahastojen varoja käytetään sekä nykyisten että tulevien eläkeläisten hyväksi. Erotus työeläkemenojen ja saatujen maksutulojen välillä katetaan eläkerahastoista. Ilman rahastoja kaikki eläkkeisiin tarvittavat varat kerättäisiin eläkemaksuilla, jolloin vastuu eläkkeiden rahoituksesta olisi kokonaan kulloinkin työssäkäyvillä ja heidän työnantajillaan. Lehmuskeron oheinen mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 22.3.2019.

Minna Lehmuskero
”Rahastojen varoja sijoitetaan hajautetusti eri puolille maailmaa ja erilaisiin sijoituskohteisiin, tämä on myös riskinhallintaa. Työeläkevaroille pyritään hakemaan tuottoja sieltä, mistä niitä on kulloinkin parhaiten saatavilla”, Minna Lehmuskero kirjoittaa.

Pekka Kallioniemi otti kirjoituksessaan (HS 20.3.) esille eläkerahastojen käytön ja niihin liittyvän riskin. Kallioniemi kirjoittaa, että rahastojen varoja olisi käytettävä sekä nykyisten että tulevien eläkeläisten hyväksi. Tämä juuri onkin eläkerahastojen taustalla oleva ajatus ja käytäntö.

Viime vuosina työeläkemenot ovat kasvaneet saatuja maksutuloja suuremmiksi ja erotus katetaan eläkerahastoista. Viime vuonna eläkerahastoista käytettiin nettomääräisesti vajaat kaksi miljardia euroa eläkkeisiin ja tulevaisuudessa osuus kasvaa. Rahastoissa on kaikkien ikäluokkien varoja ja niitä käytetään suunniteltuun tahtiin, jotta niistä riittää oma siivunsa myös kaikille tuleville eläkkeensaajille.

Työeläkejärjestelmässä riskit kannetaan yhdessä. Rahastot itsessään ovat yksi keino hallita riskejä. Ilman rahastoja kaikki eläkkeisiin tarvittavat varat kerättäisiin eläkemaksuilla, ja silloin vastuu eläkkeiden rahoituksesta olisi kokonaan kulloinkin työssäkäyvillä ja heidän työnantajillaan. Tällöin oltaisiin kovin alttiita suhdanteiden heilahteluille; jos työttömyys yllättäen kasvaisi, ei maksuista yhtäkkiä saataisikaan tarpeeksi rahaa eläkkeisiin. Rahastointi lievittää myös eri sukupolvien kokoerojen vaikutusta työeläkemaksun tasoon.

Eläkevarojen sijoittamista ohjaa lainsäädäntö, jonka mukaan varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Yksityisaloilla myös vakavaraisuuslainsäädäntö vaikuttaa siihen, paljonko eläkevakuuttajat voivat ottaa sijoitusriskiä. Lisäksi Finanssivalvonnalla on määräyksiä ja ohjeita, jotka vaikuttavat sijoittamiseen.

Rahastojen varoja sijoitetaan hajautetusti eri puolille maailmaa ja erilaisiin sijoituskohteisiin, tämä on myös riskinhallintaa. Työeläkevaroille pyritään hakemaan tuottoja sieltä, mistä niitä on kulloinkin parhaiten saatavilla.

On totta, että rahastot ja niiden tuotot ovat alttiita kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden heilahtelulle. Ei voida taata, että tuotot olisivat aina positiiviset ja viime vuonna ne jäivätkin hieman pakkaselle, ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen. Pitkällä aikavälillä rahastot ovat kuitenkin tuottaneet reaalisesti keskimäärin 4,0 prosenttia vuodessa (vuodesta 1997 tähän päivään). Niin kauan, kun saadut tuotot ylittävät palkkojen kasvuvauhdin, kannattaa rahoitusta eläkkeisiin kerätä osin rahastojen avulla - ja sillä tavalla helpottaa työssäkäyvien maksutaakkaa.