Eläkerahastot työeläkkeiden maksuun

06.02.2017

Analyysitoimintojemme johtaja Minna Lehmuskero muistuttaa työeläkerahastojen käyttötarkoituksesta, joka on työeläkkeiden rahoittaminen. Vaikka rahastot huomioidaan kansantalouden tilinpidossa osana julkista taloutta, ei työeläkevaroja ole kuitenkaan käytännössä käytetty esimerkiksi Suomen valtion rahoitustarpeiden hoitamiseen tai Kreikan lainojen maksamiseen. Lehmuskero myös huomauttaa eläkekaton vaikutuksista ja vastaa kysymyksiin eläkkeensaajiin liittyvistä tilastotiedoista. Lehmuskeron oheinen mielipidekirjoitus on julkaistu Ilkka-lehden mielipideosastolla 4.2.2017.

Kuva: Minna Lehmuskero
”Rahastojen avulla työeläkemaksut saadaan pidettyä matalammalla kuin mitä eläkemenot vaatisivat. Työnantajalle tämä tarkoittaa matalampia työvoimakustannuksia, ja työntekijälle jää palkasta enemmän käteen”, Minna Lehmuskero kirjoittaa.

Sini Hirvonen kysyi (Ilkka 22.1.2017) minkä panttina kasvavat työeläkerahastot ovat. Rahastot on tarkoitettu nykyisten ja tulevien työeläkkeiden rahoittamiseen. Esimerkiksi tänä vuonna eläkkeistä katetaan rahastoista nettomääräisesti lähes kaksi miljardia euroa.

Osa työeläkkeistä on aina maksettu eläkerahastoista. Vasta viime vuosina eläkemenot ovat kasvaneet saatuja maksutuloja suuremmiksi. Erotus katetaan eläkerahastoista. Tulevaisuudessa rahastoista maksetaan yhä suurempi osa eläkemenoista. Rahastojen avulla työeläkemaksut saadaan pidettyä matalammalla kuin mitä eläkemenot vaatisivat. Työnantajalle tämä tarkoittaa matalampia työvoimakustannuksia, ja työntekijälle jää palkasta enemmän käteen.

Kansantalouden tilinpidossa työeläkesektori huomioidaan osana julkista taloutta. Tämä perustuu EU:n asetukseen. Työeläkerahastot ovat siten toistaiseksi parantaneet esimerkiksi Suomen julkisen talouden alijäämää. Käytännössä työeläkevaroja ei kuitenkaan ole käytetty esimerkiksi Suomen valtion rahoitustarpeiden hoitamiseen tai Kreikan lainojen maksamiseen, kuten Hirvonen epäili.

Hirvonen myös ehdotti kirjoituksessaan eläkekaton käyttöönottoa. Eläkekatto muuttaisi koko työeläkemallimme perusluonnetta. Nykyisin kaikki ansiotulot kerryttävät eläkettä, ja kaikista tuloista maksetaan myös työeläkemaksua. Eläkekaton myötä käyttöön tulisi myös maksukatto, mikä heikentäisi järjestelmän rahoitusta, kun maksuja ei enää maksettaisi koko ansoista. Eläkekatto ei poistaisi yhtään jo ansaittua jättieläkettä eikä myöskään kasvattaisi pienituloisten eläkkeitä. Eläkekatosta löytyy lisätietoja www.tela.fi/elakekatto -sivulta löytyvät tietopaketista.

Lisäksi Hirvonen kysyy kirjoituksessaan tilastotietoja eläkkeensaajiin liittyen. Suomessa oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 1 426 760 omaeläkkeen saajaa (pl. osa-aikaeläkeläiset). Alle 1500 euron eläkettä saavia puolestaan oli 798 318 henkilöä. Eläkkeiden mediaani oli 1 384 euroa ja keski-eläke 1 613 euroa. Lukuihin voi tutusta tarkemmin Eläketurvakeskuksen ’Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2015’ raportista.

Olennaista on kuitenkin huomata, että eläke muodostaa keskimäärin 62 prosenttia eläkeläisten tuloista. Eläkkeen lisäksi toimeentuloon vaikuttavat mm. mahdolliset ansio- ja omaisuustulot sekä tulonsiirrot, kuten asumistuki. Pienituloisten eläkkeensaajien toimeentuloon voidaan vaikuttaa parhaiten esimerkiksi takuueläkettä korottamalla, asumisen, terveydenhuollon ja erilaisten palveluiden hinnoittelulla sekä eläkkeensaajien verotuksella.