Eläkevarojen sijoittaminen hillitsee maksujen nousua

13.11.2015

Oheisen mielipidekirjoituksen ovat kirjoittaneet Telan johtava ekonomisti Reijo Vanne ja Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Ismo Risku. Se on julkaistu Helsingin Sanomissa 13.11.2015. Kirjoitus on vastine Helsingin Sanomissa 12.11.2015 julkaistuun mielipidekirjoitukseen, Globaalin talouskasvun hiipuessa eläkevarojen tuotot pienenevät.

Lauri Saukkoriipi kirjoitti (HS Mielipide 12.11.) suomalaisten eläkevaroista. Saukkoriipi arvioi, etteivät varat tulevaisuudessa tuota riittävästi globaalin talouskasvun hidastuessa ja viittasi työeläkevarojen määrän laskuun viime vuosineljänneksellä. Lasku ei kuitenkaan johtunut kokonaan markkinakehityksestä, vaan osin eläkkeiden rahoittamisesta.

Saukkoriipi totesi eläkevarojen määrän kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan. Kuitenkin myös eläkemenot kasvavat. Eläkevarojen määrä suhteessa rahoitettaviin menoihin pysyy jokseenkin nykyisellä tasolla.

Vuosittain kerättävät työeläkemaksut eivät enää riitä kattamaan maksussa olevia eläkkeitä, ja yhä useampi eläke-euro maksetaankin rahastoista.

Saukkoriipi esitti, että eläkerahastot purettaisiin maksunalennuksilla seuraavien runsaan 15 vuoden aikana.

Mikäli rahastot purettaisiin, kaikki eläkkeet pitäisi tulevaisuudessa kattaa vuotuisella maksulla. Saukkoriipin mukaan rahastoinnista luopumalla päästäisiin samaan asemaan kuin Saksassa, jossa eläkemaksut ovat 18,7 prosenttia palkasta.

Saksassa kuitenkin käytetään varsinaisen eläkemaksun lisäksi verovaroja eläkkeiden rahoittamiseen. Kun tämä otetaan huomioon, Saksan eläkemaksutaso on noin runsas 23 prosenttia palkoista.

Suomessa yksityisalojen palkansaajien järjestelmän (TyEl) eläkkeiden rahoitukseen tarvittavat menot ovat 15 vuoden päästä noin 28 prosenttia palkoista. Kun sijoitettavat varat olisivat maksualennuksen seurauksena loppuneet, eläkemaksuja pitäisi korottaa kirjoituksessa ehdotetusta 15 prosentista noin 13 prosenttiyksikköä.

Jos maksut haluttaisiin sen sijaan korottaa 18,7 prosenttiin, maksussa olevista ja kaikista tulevista työeläkkeistä pitäisi leikata noin kolmannes. Maksujen korotukset tai eläkkeiden leikkaukset kohdistuisivat suurimmalla voimalla nykyisiin nuoriin ja keski-ikäisiin sukupolviin.

Osittain rahastoivan eläkemallimme avulla maksut pystytäänkin pitämään alhaisemmalla tasolla kuin mitä ne olisivat ilman rahastointia. Radikaalit muutokset maksutasossa tai eläke-etuuksissa kohtelisivat eri sukupolvia epätasa-arvoisesti.

Ismo Risku, osastopäällikkö, Eläketurvakeskus
Reijo Vanne, johtava ekonomisti, Työeläkevakuuttajat Tela

HS Mielipide 13.11.2015

Lisätietoja:

Aiheeseen liittyy myös Reijo Vanteen Helsingin Sanomissa julkaistu Vierakynä-artikkeli, Työeläkevarat riittävät pelkästään eläkkeisiin.