EMU-puskureiden käyttö on jo suunnitteilla

01.09.2015

Artikkelin on kirjoittanut johtava ekonomistimme Reijo Vanne, ja se on julkaistu Kauppalehden Debatti-palstalla.

Julkisuudessa on tiiviisti keskusteltu työnantajamaksujen alentamisesta ja EMU-puskureiden käytöstä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Asiaa pohti myös perjantain pääkirjoitus (KL 28.8.).

Suomen talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi on nyt syytä kääntää kaikki kivet. Eläkemaksujen pitää kuitenkin yhdessä rahastoitujen varojen kanssa kattaa nykyiset ja tulevat eläkkeet. Maksujen määräaikaiseen alentamiseen on eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta paljon vähemmän mahdollisuuksia kuin yleisesti ajatellaan.

Tulevassa eläkeuudistuksessa työeläkemaksu on tarkoitus vakauttaa vuosikymmeniksi 24,4 prosenttiin, ja tähän pitää käyttää nimenomaan myös EMU-puskuria. Puskurin käyttö on siis tällä hetkellä jo mukana rahoituslaskelmissa.

EMU-puskuri ja koko tasausvastuu, johon puskuri sisältyy, pienenevät minimitasoilleen vuoteen 2025 mennessä maksunvakautuksen seurauksena. Tämän päälle ei puskurissa siten ole ylimääräistä pelivaraa. Lisäalennukset jouduttaisiin myöhemmin rahoittamaan vakaan tason selvästi ylittävillä maksuilla.

Työeläkemaksun alentaminen vähentäisi myös kertyviä eläkevaroja sekä sijoitettavien varojen euromääräisiä tuottoja.

Mikäli työeläkemaksua alennettaisiin eläkesopimukseen kirjatun option mukaisesti (enintään 0,8 prosenttia palkkasummasta vuodessa), eläkejärjestelmän rahoitukseen syntyisi satojen miljoonien eurojen vaje jo yhdessä vuodessa. Työllistämiskustannukset alenisivat tämän seurauksena vain noin 0,3 %. Työllisyyden mahdollinen vahvistuminen kasvattaisi kuitenkin myös eläkevastuita, mutta alennettuun hintaan. Näin ollen eläkejärjestelmän kestävyys ei tästä paranisi, päinvastoin.

Eläkesopimuksen mukaan maksunalennuksesta sovittaessa pitäisi sopia myös, millä aikavälillä työllisyyden ja talouden parantuessa maksu nostetaan normaalia korkeammalle, jotta syntynyt rahoitusvaje saataisiin umpeenkurottua.

On hyvin epätodennäköistä, että maksua voitaisiin alennusjakson päättyessä nostaa alennetulta tasolta niin paljon yli nykytasonkin, että vaje täyttyisi. Sen sijaan on todennäköisempää, että sopeutus pitäisi ainakin osaksi tehdä eläkkeitä leikkaamalla.

Lisätietoja:

Artikkelin on kirjoittanut johtava ekonomistimme Reijo Vanne, ja se on julkaistu Kauppalehden Debatti-palstalla 1.9.2015

Kysymyksiä ja vastauksia työeläkejärjestelmän EMU-puskurista