Eurooppa tarvitsee eläkkeisiin kestävyyttä ja riittävyyttä

07.04.2015

Erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen tarkastelee eläkejärjestelmien uudistuksia Euroopan perspektiivistä. Uudistukset ovat ajankohtaisia monissa EU-maissa, kun väestö ikääntyy ja eliniät pitenevät. Euroopassa on keskitetty eläkejärjestelmien taloudelliseen kestävyyteen, kun taas eläkkeiden riittävyys on usein unohtunut. Suomessa eläkeuudistus 2017 huolehtii molemmista. Pelkosen oheinen artikkeli on julkaistu alun perin Turun Sanomien Alio-palstalla 3.4.2015.

Kuva: Janne Pelkonen
”Koska elämme pidempään, on reilua kaikkien suomalaisten ja koko Suomen hyvinvoinnin kannalta, että myös työskentelemme pidempään. Jos ihmiset eivät pääse eläkkeelle työllisinä tai työkuntoisina, voivat eläkkeen kestävyys ja riittävyys kaikesta huolimatta jäädä saavuttamatta”, Janne Pelkonen kirjoittaa.

Eurooppaa kutsutaan aiheesta ”vanhaksi mantereeksi”. Väestörakenne on vinoutunut ja työvoima uhkaa vähentyä. Eri maiden eläkejärjestelmiä haastaa erityisesti se, miten ne sopeutuvat pidentyvään elinkään.

Suomessa lakisääteinen, kattava ja ansioperusteinen turva saadaan työeläkkeistä. Muualla Euroopassa työantaja- ja ammattialakohtaisilla lisäeläkkeillä on vahvempi rooli eläkeläisten toimeentulossa.

Komission tavoitteena on ollut ammatillisten sekä yksityisten lisäeläkkeiden kehittäminen EU:ssa, jotta riittävät eläkkeet saadaan turvattua. Velkaantuneet EU-maat eivät nimittäin tule jatkossa enää selviämään lakisääteisten eläkkeiden rahoituksesta.

TYÖELÄKKEET EIVÄT rasita meillä samalla tavoin valtion budjettia, sillä niiden rahoitus perustuu korvamerkittyihin työeläkemaksuihin sekä rahastoituihin eläkevaroihin ja sijoitusten tuottoihin. Sijoitusten merkitys kasvaa, kun kerättävät maksut eivät enää riitä kattamaan maksussa olevia eläkkeitä.

EU-maissa on nostettu eläkeikiä sekä leikattu eläkkeitä. Kansalaisilta perittävien eläkemaksujen nostoihin ei ole nähty juuri mahdollisuuksia. Itä-Euroopan maissa on lopetettu pakollisia, yksilöllisiä eläketilejä. Komissio on suositellut jäsenvaltioille muun muassa eläkeiän sitomista elinikään sekä varhaiseläkereittien sulkemista.

Liikehdintää on ollut myös eläkejärjestelmien perusrakenteissa etuusperusteisesta kohti maksuperusteista mallia. Meillä on käytössä etuusperusteinen malli, joka tarkoittaa, että ihmisen työeläkeoikeus on ennalta määritelty. Eläkemaksuja säädellään tarpeen mukaan.

Maksuperusteisessa mallissa eläkkeen suuruus puolestaan perustuu kerättyihin maksuihin ja niiden sijoitusten tuottoihin. Tällöin maksut ovat yleensä kiinteitä, ja eläkkeen suuruus joustaa tilanteen mukaan.

Rahoituksen kestävyydestä huolehtiminen on hyvin tärkeää. Eurooppalaisessa keskustelussa eläkejärjestelmien kestävyys on kuitenkin korostunut eläkkeiden riittävyyden kustannuksella. Komission tämän vuoden kasvuselvityksessä sekä kestävyys että riittävyys on huomioitu, mutta tähän saakka kestävyys on painottunut.

TYÖELÄKE ON ihmisten tärkein toimeentulon lähde eläkkeellä. Sitä täytyy huoltaa pitkäjänteisesti. Yhteisvastuuseen sekä usean työeläkevakuuttajan toimeenpanoon perustuva malli on eläkkeensaajien kannalta turvallisin. Meillä eläkevaroja ei ole otettu valtion budjetin tilkkeeksi, niin kuin joissakin EU-maissa on tehty.

Eläkejärjestelmää uudistetaan meillä kolmikantaisesti neuvotellen. Kolmikanta näytti epäilijöille vahvuutensa viime syksynä. Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevalla sopimuksella haluttiin parantaa työeläkkeiden riittävyyden ja kestävyyden lisäksi Suomen julkisen talouden kestävyyttä.

Eläkeratkaisun askelmerkit eivät johda mullistuksiin: tulossa on nykyisen eläkejärjestelmän määräaikaishuolto. Joustavan eläkeiän nostosta ja karttumista on puhuttu eniten, mutta uudistus sisältää useita muutoksia etuuksiin, maksuihin ja rahastointiin.

Asiantuntija-arviot eläkeuudistuksesta ovat olleet samansuuntaisia. Uudistus vastaa pidentyvän eliniän haasteeseen. Vaikutusten suuruusluokasta on käyty keskustelua.

ELÄKETURVAKESKUKSEN mukaan eläkemaksun taso tulisi tietyin oletuksin olemaan vakaa pitkälläkin aikavälillä. Työeläkkeen kuukausitasoon ei ole tulossa heikennystä ja 80-luvulta eteenpäin syntyneet hyötyvät uudistuksesta suhteellisesti eniten. Tämä on harvinaista Euroopassa.

Nämä positiiviset vaikutukset eivät kuitenkaan synny ilman ponnisteluja. Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä työeläke rakennetaan uudistuksessa nykyistä pidemmille työurille, ja työssäoloajan pidentymiselle eri elämänvaiheissa.

Koska elämme pidempään, on reilua kaikkien suomalaisten ja koko Suomen hyvinvoinnin kannalta, että myös työskentelemme pidempään. Jos ihmiset eivät pääse eläkkeelle työllisinä tai työkuntoisina, voivat eläkkeen kestävyys ja riittävyys kaikesta huolimatta jäädä saavuttamatta.

Tästä on kyse:

  1. Eläkejärjestelmiä uudistetaan monissa EU-maissa, kun väestö ikääntyy ja eliniät pitenevät.
  2. Euroopassa on keskitytty eläkejärjestelmien taloudelliseen kestävyyteen, eläkkeiden riittävyys sen sijaan on usein unohtunut.
  3. Suomessa eläkeuudistus 2017 huolehtii molemmista, mutta tavoitteen saavuttaminen edellyttää aitoa työurien pidentymistä.