Hajautus on ainoa ilmainen lounas

08.06.2015

Kirjoittaja: Reijo Vanne

Eläkevarat eivät päädy ­ainoastaan yhden sijoittajan koriin. Varojen sijoittaminen on hajautettu 32 eläkelaitokselle. Joukkoon mahtuvat isot ja pienet rinnatusten.

Sijoitusalalla on tapana silloin tällöin muistuttaa, että varojen hajautus on ainoa ilmainen lounas. Tiivistyksellä viitataan yksittäisen sijoittajan varojen hajauttamiseen erilaisiin sijoituskohteisiin.

Lakisääteisissä työeläkkeissä varat on hajautettu myös eri markkinanäkemysten, sijoittajien koon, hallintomallien ja sääntelytapojen suhteen.

Työeläkevaroja hoitaa 32 eläkesijoittajaa. Yksityisalojen varoja hoitaa 27 sijoittajaa, jotka samalla ovat täyden palvelun eläkelaitoksia siinä mielessä, että ne hoitavat myös eläkevakuutukset ja eläkkeiden maksamisen. Julkisilla aloilla on viisi eläkesijoittajaa, joista vain Keva hoitaa myös eläkevakuutuksia ja eläkkeiden maksamisen.

Yksityisaloilla toimii kuusi työeläkevakuutusyhtiötä ja 19 eläkesäätiötä tai -kassaa ja lisäksi Merimieseläkekassa (MEK) ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela).

Mitä on hajautettu?

Eläkesijoittajien näkemykset markkinoiden tulevista tapahtumista poikkeavat toisistaan. Näin vältetään riski sijoitusten kohdentamisesta yhden näkemyksen varassa. Työeläkesijoittajien sijoitusten kohdentumisessa ja riskillisyydessä on eroja.

Eläkesijoittajat ovat hyvin erikokoisia. Sijoittajan koko vaikuttaa jossain määrin siihen, mistä ja minkä suuruusluokan kohteista sijoittaja on kiinnostunut.

Työeläkevakuutusyhtiöillä, eläkesäätiöillä ja -kassoilla sekä julkisten alojen eläkesijoittajilla on kaikilla vähintään hieman toisistaan poikkeavat hallintomallit.

Työeläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja -kassat kilpailevat sijoitustuotoilla ja toiminnan tehokkuudella. Muut toimivat sijoittamisessa ilman markkinakilpailua.

Yksityisalojen eläkesijoittajien pitää täyttää vakavaraisuussääntelyn vaatimukset. Julkisten alojen sijoittajilla ei ole sääntelyä tässä muodossa.

Onko hajautuksesta hyötyä?

Työeläkevarojen sijoittamistehtävää ratkaistaan siis monella tavalla. On ehkä luonnollista ajatella, että niistä korkeintaan yksi voi olla paras mahdollinen, muut ovat jollakin tavalla vääriä.

Riskillisessä toiminnassa on kuitenkin aina se ongelma, että ei ole etukäteen selvää, mikä jälkikäteen arvioituna missäkin tilanteessa osoittautuu parhaaksi. Monimuotoisuudella huolehdi­taan siitä, että huonoimmat vaihtoehdot eivät toteudu toimialan laajuudessa. Hajautus on perusteltua turvaavuuden näkökulmasta.

Lisätietoja:

Artikkelin on kirjoittanut analyysitoimijtojemme johtaja Reijo Vanne. Se on julkaistu Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2014 -julkaisussa.