Joka viides eläke-euro maksetaan rahastoista

16.02.2018

Oheisen mielipidekirjoituksen on kirjoittanut ekonomistimme Mauri Kotamäki. Se on julkaistu Talouselämän 6/2018 Tebatti-osiossa 16.2.2018. Kirjoitus on vastine Talouselämän 4/2018 julkaistuun mielipidekirjoitukseen.

Lauri Saukkoriipi kommentoi Talouselämässä 4/ 2.2.2018 Tebatti-kirjoitustamme, jossa käsiteltiin työllisyyden merkitystä osana julkisen talouden rahoitusta (TE 2/2018). Totesimme Peter Halosen kanssa kirjoituksessamme, että korkeampi työllisyys patoaa eläkemaksun
nousupainetta.

Saukkoriipi kirjoittaa, että rahastoinnin kautta maksettaisiin vain alle 10 prosenttia eläkkeistä. Syyksi tälle hän esittää rahastojen matalan tuoton.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan yksityisillä aloilla rahoitettiin työeläkevaroista eläkkeitä noin kolme miljardia euroa vuonna 2016, kun eläkemenot olivat runsaat 16 miljardia euroa. Yksityisalojen rahastoista maksettiin siis liki 20 prosenttia eläkemenoista, ja tuo osuus kasvaa tulevaisuudessa.

Rahastoinnin ja siitä saatavien sijoitustuottojen ansiosta työeläkemaksu pystytään pitämään matalampana kuin mitä se muuten olisi.

Viimeisten 20 vuoden aikana julkisalojen eläkevarojen nimellinen vuosituotto on ollut hieman yli kuusi prosenttia ja yksityisalojen hieman alle kuusi prosenttia. Nimellinen bruttokansantuote on samalla ajan-jaksolla kasvanut alle neljä prosenttia vuodessa.

Saukkoriipi toteaa, että työllisyysastetta on mahdollista nostaa vain eläkemaksuja alentamalla. Eläke-maksujen taso vaikuttaa toki työn hintaan, ja eläkemaksujen kautta rahaa siirretään yrityksiltä ja työnte-kijöiltä eläkejärjestelmään. Vastineeksi kansalaiset kuitenkin saavat eläkeoikeutta. Kyseessä ei siis ole pelkkä yksisuuntainen tulonsiirto.

Jaan kirjoittajan huolen eläkemaksun noususta. En kuitenkaan ehdota lääkkeeksi eläkkeiden leikkausta. Eläkemaksun pysyvä alentaminen nykytasolta johtaisi siihen.