Mielipide: Jos Suomen väestö jatkaa pienenemistään, häämöttää näköpiirissä harmaa tulevaisuus

22.10.2018

Erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen ja Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki pohtivat mitä vaikutuksia laskevalla syntyvyydellä on Suomelle. Yksi ratkaisu ongelmaan on lisätä maahanmuuttoa. Pelkosen ja Kotamäen oheinen kirjoitus "Mielipide: Jos Suomen väestö jatkaa pienenemistään, häämöttää näköpiirissä harmaa tulevaisuus" on julkaistu alun perin Talouselämän Tebatti-palstalla 20.10.2018.

Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen

Suomalainen yhteiskunta vanhenee vauhdilla. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 360 000 henkilöllä seuraavan 20 vuoden aikana, runsaaseen 1,5 miljoonaan. Nykyisen kokoisena pysyvä, noin 3,4 miljoonan työväestö rahoittaa entistä suuremman vanhusväestön terveydenhuoltoa ja hoivaa. Myös eläkejärjestelmän rahoitus on haasteissa, jos väestörakenne vinoutuu pitkään.

Suomessa työikäisten määrän pitäisi kasvaa. Suurempi työvoima ja työllisten määrä parantaisi julkisen talouden ja eläkkeiden rahoitusta ja lisäisi poliittista liikkumatilaa. Kasvu onnistuu syntyvyyden tai maahanmuuton avulla.

Syntyvyys laski meillä alle väestön luonnollisen uusiutumisasteen jo 1960-luvun lopulla. Suomen väestö olisi pienentynyt siitä saakka ilman maahanmuuttoa. Vielä 1950-luvulla syntyvyys oli nykyiseen nähden kaksinkertainen. Viimeisin luku syntyvyydestä oli ennätysalhainen.

Lapsia syntyi vielä 2010 noin 61 000, kun viime vuonna syntyneitä oli noin 50 000. Määrän olisi pitänyt kasvaa parilla tuhannella vuosittain, jotta lasten määrä per naisväestö olisi pysynyt ennallaan. Sen sijaan lasten määrä on siis pienentynyt yli 10 000:lla tällä vuosikymmenellä. Kyseessä on iso perhekulttuurin muutos, jolla on kauaskantoisia seurauksia kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Tilanne on sama koko Euroopassa. Synkkä kehitys ei kuitenkaan ole vielä riittänyt nostamaan suunnitelmallista väestöpolitiikkaa politiikanteon ytimeen meillä tai EU:ssa.

Syntyvyys vaikuttaa julkisten palveluiden ja eläkkeiden rahoitukseen hitaasti, rinnalle tarvitaan maahanmuuttoa. Lievästi mutkia suoristaen maahanmuuton olisi pitänyt kasvaa vuosittain pysyvästi noin 12 000 henkilöllä, eli 70 prosentilla, jotta tämän vuosikymmenen syntyvyyden lasku olisi neutraloitu. Maahanmuuton merkitys tulee sitä suuremmaksi, mitä enemmän syntyvyys pienenee.

Suomi on ollut sulkeutunut verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Nettomaahanmuutto kasvatti Suomen väestöä 2016 noin 17 000 henkilöllä. Väestöön suhteutettuna Ruotsin luku on moninkertainen Suomeen verrattuna.

Suomi on myös aivoviejä. Vuonna 2016 lähteneistä kotimaan kansalaisista jopa 40 prosenttia oli korkeasti koulutettuja. Paluumuuttajien koulutustaso oli alempi. Maastamuuttoa on epäilty jopa yhdeksi syyksi Suomen yleisen koulutustason heikkenemiseen OECD-maiden vertailussa. 

Suomen houkuttelevuutta laskevat todennäköisesti ilmasto-olosuhteet, verojärjestelmä, kieli ja melko vähäinen kansainvälisyys. Sijoituimme 14:ksi 80 maan vertailussa, jonka U.S. News & World Report ja Pennsylvanian yliopisto julkaisivat tänä vuonna maahanmuuttajien suosituimmista kohdemaista. Kyselyn ykköseksi sijoittui Sveitsi, muut Pohjoismaat kiilasivat Suomen edelle.

Suomen vahvuuksia olivat erityisesti kansalaisuuden toteutuminen, vapaudet ja oikeudet, sekä avoimuus liiketoiminnalle. Sen sijaan valtion vähäistä valtaa globaalina voimatekijänä sekä eräänlaista kulttuurista ohuutta ja outoutta pidettiin luotaantyöntävinä.

Yhtä hopealuotia ei todennäköisesti ole olemassa, vaan järkevä politiikka koostuu joukosta toimenpiteitä erityisesti maahanmuuton sääntöviidakon karsimiseksi. EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman käyttöä rajoittaa saatavuusharkinta, joka edellyttää sen selvittämistä, onko vastaavaa kotimaista työvoimaa saatavilla. Saatavuusharkintaa voitaisiin lieventää tai myöntää suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneille automaattisesti pysyvä oleskelulupa.

Myös laatikon ulkopuolinen ajattelu olisi paikallaan. Miksei myönnetä kaikille viranomaisen näkökulmasta uskottavasti työssäkäyville pysyvä oleskelulupa? Miksi työssä käyvälle tai työhön haluavalle asetetaan tarpeettomia lupaprosesseihin tai tuloihin perustuvia rajoituksia?

Maahanmuutolla on paljon myös muita ulottuvuuksia kuin työllisyys, ja osaajien houkuttelu muualta ei ole helppoa, kun omistakin kansalaisista kiinnipitäminen vaikeutuu.

Tarvitaan nykyistä suunnitelmallisempaa väestöpolitiikkaa. Maahanmuuttoon on helpompi vaikuttaa kuin syntyvyyteen, mutta se edellyttää suorempia poliittisia tavoitteita ja aktiivisempaa rekrytointiotetta Suomen rajojen ulkopuolella.  Kaikki ratkaisun tiet ovat kuitenkin pitkiä ja kivisiä ja siksi toimeen pitäisi tarttua heti.

Jos Suomen väestö jatkaa pienenemistään, näköpiirissä häämöttää harmaa tulevaisuus. Vanhushuoltosuhde heikkenee, julkinen talous kärsii ja veroastetta on nostettava. Tällöin sopeutumiskeinoiksi jäävät työn tuottavuuden ja työllisyyden nosto sekä niukkenevien julkisten resurssien priorisointi uudelleen.