Saksakin taipuu tarvittaessa

24.04.2017

Brexitin jälkeinen unioni edellyttää Suomeltakin oman kompassisuuntamme tarkistamista ja karttojen päivittämistä, toteaa toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes. Hänen mukaansa tähän tarvittavia tarkkoja satelliittikuvia ja kattavaa luotausta pitää tehdä niissä isoissa maissa, joiden kanssa emme ole aina olleet samoilla linjoilla. Siimes luottaa suomalaisten virkamiesten hoitavan oman osansa mutta toivoisi myös puolueiden ja ajatuspajojen aktivoituvan asiassa. Siimeksen oheinen kolumni ”Saksakin taipuu tarvittaessa” on julkaistu alun perin Kauppalehdessä 24.4.2017.

Kuva: Suvi-Anne Siimes
”Vain toisten tavoitteita ja poliittisia traditioita ymmärtämällä voimme tehdä elävää ja molempia hyödyttävää yhteistyötä. Ja turvata osaltamme sitä, että vapaille markkinoille ja vastuulliselle finanssipolitiikalle löytyy unionissa tukea myös jatkossa”, Suvi-Anne Siimes kirjoittaa.

Kuka kantaa vapaan markkinatalouden lippua Euroopassa sen jälkeen, kun brexit on toteutunut? Ja millä tavalla? Sitä pohtii moni liittokansleri Angela Merkelin kabinetissa ja myös sen ulkopuolella. Asia on tärkeä Saksalle, sillä sääntöpohjainen maailmanjärjestys ja vapaa kauppa ovat olennaisia sen vientivetoiselle talouskasvulle.

Suomi on ollut pääosin hyvin samanmielinen Saksan kanssa. Se on luontevaa, sillä mekin hyödymme sääntöihin perustuvasta päätöksenteosta ja kaupan vapaudesta.

Brexit muuttaa kuitenkin unionin magneettista pohjoista. Meidänkin pitää siksi tarkistaa omat kompassisuuntamme siitä syntymässä olevan erannon varalta. Se helpottaa navigointiamme jatkossa.

JÄSENYYDEN ALKUVUOSINA Eurooppa-politiikkamme kompassilukema oli tarkka ja määränpää selkeä. Tärkeintä oli heittää turvallisuuspoliittinen ankkuri länteen ja kiinnittää se sinne rakentavan politiikan ja varhaisen eurojäsenyyden avulla.

Länsi oli tärkeä myös taloutemme kannalta: halusimme lisätä kilpailua ja avata markkinoita. Myös eurooppalainen elämäntyyli ja arvoyhteisö kiehtoivat.

Nyt integraatiopolitiikkamme logiikka on sumeampi – ja myös paljon kyynisempi. Ihan aina ei jakseta panna parasta, ei varsinkaan politiikan puolella.

Yhteyksiä ja ymmärrystä tärkeinä pitämillemme asioille pitää kuitenkin rakentaa aktiivisesti nyt, kun olemme jälleen uuden edessä. Siinä tarvitsemme erannon huomioon ottamisen ohella myös omien merikorttiemme päivittämistä.

SAKSA ON MEILLE TÄRKEÄ KUMPPANI myös jatkossa. Mutta mannermaiset tuulet puhaltavat unionin uuteen pohjoiseen tästä huolimatta. Myös Saksa tulee taipumaan näiden tuulien mukana: ei aina, mutta tarvittaessa. Omiin karttoihimme on piirrettävä uudet syvyystiedot ja väylämerkit myös tällaisten tilanteiden varalta. Ilman niitä emme pääse sinne, minne haluaisimme olla menossa.

Karttojen päivittämisessä tarvitaan tarkkoja satelliittikuvia ja kattavaa luotausta. Molempia pitää tehdä niissä isoissa maissa, joiden kanssa emme ole aina olleet samoilla linjoilla. Siis esimerkiksi Ranskassa. Mutta yhtä lailla myös esimerkiksi Puolassa, Italiassa ja Espanjassa.

Vain toisten tavoitteita ja poliittisia traditioita ymmärtämällä voimme tehdä elävää ja molempia hyödyttävää yhteistyötä. Ja turvata osaltamme sitä, että vapaille markkinoille ja vastuulliselle finanssipolitiikalle löytyy unionissa tukea myös jatkossa.

Luotan siihen, että suomalaiset virkamiehet hoitavat tässäkin osansa. Mutta on tärkeää, että myös puolueet ja niitä lähellä olevat ajatuspajat aktivoituisivat asiassa. On varmasti liikaa toivottu, että ne innostuisivat asioista unionijäsenyytemme alkuvuosien tavalla. Mutta jo pienikin lisäperehtyminen ja piipahdus niiden Brysselissä olevien emopuolueiden ulkopuolelle edistäisi asiaa myönteisellä tavalla.