Sijoitukset yltävät lähes 190 miljardiin

05.06.2017

Vuonna 2016 osakemarkkinoille syntyi positiivista virettä etenkin keskuspankkien elvyttävästä rahapolitikasta ja melko hyvistä talousluvuista eri puolilta maailmaa. Työeläkevakuuttajatkin onnistuivat saamaan sijoituksilleen hyviä tuottoja, ja työeläkevarojen yhteenlaskettu määrä vuoden lopussa oli 188,5 miljardia euroa. Analyytikkomme Peter Halonen tarkastelee mennyttä sijoitusvuotta ja sijoitustuottoja oheisessa artikkelissaan, joka on julkaistu Työeläke 4/2017 -lehdessä osana Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2016 -liitettä.

Kuva: Peter Halonen
”Eri vuosina pitkän aikavälin tuottoluvut saattavat erota toisistaan huomattavastikin riippuen siitä, mitä ajanjaksoa laskennassa käyttää. Tuottolukuja tutkittaessa oleellista on, kuinka hyvin eläkevakuuttajat ovat onnistuneet sijoitustoiminnassaan pitkällä aikavälillä”, Peter Halonen kirjoittaa.

Työeläkevakuuttajat ovat onnistuneet saavuttamaan viime vuosina hyviä tuottoja eri omaisuuslajeista. Telan tilastoimat nettosijoitusvarat olivat vuoden 2016 lopussa 188,5 miljardia euroa.

Positiivista virettä etenkin osakemarkkinoille ovat luoneet keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ja melko hyvät talousluvut eri puolilta maailmaa. Tuottoihin ovat vaikuttaneet myös yritysten positiivinen tuloskehitys ja se, että eri taloustoimijat suhtautuvat luottavaisesti tulevaisuuteen. Riskejäkin toki löytyy, kuten poliittiset jännitteet eri mantereilla, Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankin rahapolitiikan kiristämistoimet ja maailmantalouden velkaantuminen.

ELÄKEVAKUUTTAJAT ovat kuitenkin vakavaraisia, minkä johdosta ne kestävät hyvin ajoittaisia markkinaheiluntoja. Eläkevakuuttajien on jatkossakin turvauduttava sijoitustoiminnan tärkeimpään ohjenuoraan eli tuottavuuteen ja turvaavuuteen.

Sijoitustuottojen lisäksi eläkevarojen määrään on vaikuttanut se, että eläkkeitä maksetaan enemmän kuin työeläkemaksuista saadaan kerättyä järjestelmään varoja sisään.

Vuonna 2016 rahastoihin kerättiin ennakkotietojen mukaan koko eläkealalla eläkemaksuista 2,3 miljardia euroa, mutta otettiin 3,5 miljardia. Näin ollen rahastoista käytettiin nettomääräisesti eläkkeisiin 1,2 miljardia euroa.

Tämä nettoluku kasvaa tulevina vuosina koko ajan suuremmaksi eläkemenojen kasvaessa nopeammin kuin eläkemaksut. Rahavirtojen kääntyminen eläkeläisille väestön ikääntymisen seurauksena on ollut yksi eläkerahastoinnin tarkoitus.

ELÄKEVARAT on hajautettu eri sijoitusluokkiin ja hajautus on myös maantieteellistä. Vuoden 2016 joulukuun lopussa osake- ja osaketyyppisisiä sijoituksia oli noin 95,3 miljardia euroa (50,6 prosenttia), korkosijoituksia 77,8 miljardia (41,2) ja kiinteistösijoituksia 15,4 miljardia (8,2).

Noin parinkymmenen vuoden aikaperspektiivissä, vuodesta 1998 vuoteen 2016, osake- ja osaketyyppiset sijoitukset ovat tuottaneet nimellisesti keskimäärin 7,4 ja reaalisesti 5,7 prosenttia. Vastaavat luvut korkosijoituksilla ovat 4,3 ja 2,7 prosenttia sekä kiinteistösijoituksilla 5,8 ja 4,1 prosenttia.

NIMELLISET JA REAALISET tuottoluvut eroavat toisistaan. Oheisessa kuviossa on kuvattu työeläkesijoitusten nimellisiä ja reaalisia tuottoprosentteja vuosilta 1997– 2016. Suurin osa sijoitusvuosista on ollut tuottomielessä hyviä. Väliin mahtuu toki myös muutamia heikompia hetkiä, kuten teknokuplan,

Työeläkesijoitusten nimellinen ja reaalinen tuotto 1997-2016

Vuonna 2016 sijoitustuotoksi muodostui 6,0 ja inflaation vuoksi reaalisesti matalampi eli 5,0 prosenttia. Pitkällä aikavälillä viimeisten 20 vuoden ajalta keskimääräinen tuotto on nimellisesti ollut 5,9 ja reaalisesti 4,3 prosenttia. Vastaavat luvut viiden viime vuoden osalta ovat 7,2 ja 6,1 prosenttia. Heiluntaa kuitenkin on ollut, minkä osoittaa viimeisen kymmen vuoden tarkastelu, jolloin vastaavat tuottoprosentit jäävät 4,5:een ja 2,8:aan.

ERI VUOSINA pitkän aikavälin tuottoluvut saattavat erota toisistaan huomattavastikin riippuen siitä, mitä ajanjaksoa laskennassa käyttää. Tuottolukuja tutkittaessa oleellista on, kuinka hyvin eläkevakuuttajat ovat onnistuneet sijoitustoiminnassaan pitkällä aikavälillä. Yhden neljänneksen tai yhden vuodenkaan muutoksille ei pidä antaa liian suurta painoarvoa.

Pidemmällä aikavälillä eläkevarat kasvavat viime kädessä talouskasvun ja inflaation mukana. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin kestävyyslaskelmissa käytetään seuraavan kymmenen vuoden aikana reaalituotto-olettamana 3,0 prosenttia. Pitkän aikavälin laskelmien tuotto-olettamaa ei pidä sekoittaa laskuperusteissa määriteltyyn tuottovaatimukseen. Yksityisalojen eläkevakuuttajan tulee täyttää tuottovaatimus joka vuosi. Jos sijoitustuotot eivät siihen riitä, erotus katetaan vakavaraisuuspääomasta.