Työeläkerahastoissa oma osuus kaikille eläkkeensaajille

17.04.2019

Eläkerahastojen kasvua tarvitaan, koska eläkemenotkin kasvavat, muistuttaa analyysitoimintojen johtajamme Minna Lehmuskero. Rahastot ovat kasvaneet maksutulojen ja sijoitustuottojen ansiosta, mutta viime vuosina työeläkemenot ovat kuitenkin kasvaneet saatuja maksutuloja suuremmiksi. Erotus katetaan eläkerahastoilla ja niiden tuotoilla. Lehmuskeron oheinen mielipidekirjoitus on julkaistu Uusi Lahti -lehdessä 17.4.2019, ja hän vastaa sillä lehdessä aiemmin esitettyihin kysymyksiin muun muassa eläkevarojen määrästä, eroavaisuuksista Ruotsin ja Suomen työeläkemaksuissa sekä asiakashyvityksistä ja työkyvyn ylläpitotoiminnasta.

Kuva: Minna Lehmuskero
”Eläkerahastoihin on kertynyt kaikkien ikäluokkien varoja ja niitä käytetään suunniteltua tahtia, jotta rahastoista riittää oma osuutensa myös kaikille tuleville eläkkeensaajille”, Minna Lehmuskero kirjoittaa.

Seitsemän tähden liikkeen kansanedustajaehdokas Jarmo ”Jarkki” Saarinen kirjoittaa eläkeyhtiöistä ja eläkevaroista (Uusi Lahti 8.4.). Saarinen kysyy muun muassa, miksi Työeläkevakuuttajat Tela on kertonut virheellistä tietoa siitä, että työeläkevarat ovat supistuneet 6,4 miljardia.

Sijoitustilastointimme mukaan työeläkevaroja oli vuoden 2018 lopussa 193,4 miljardia euroa. Varat supistuivat vuoden aikana 6,4 miljardia euroa verrattuna vuotta aiempaan. Tärkein syy oli osakesijoitusten heikko kehitys. Pitkällä aikavälillä varat ovat kuitenkin kasvaneet.

Vaikka työeläkerahastojen määrä on suuri, on myös tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden eli eläkevastuiden määrä suuri. Eläkevastuita on noin 700 miljardia euroa. Rahastoihin on kertynyt kaikkien ikäluokkien varoja ja niitä käytetään suunniteltua tahtia, jotta rahastoista riittää oma osuutensa myös kaikille tuleville eläkkeensaajille.

Rahastojen kasvua tarvitaan, koska eläkemenotkin kasvavat. Rahastot ovat kasvaneet maksutulojen ja sijoitustuottojen ansiosta, mutta viime vuosina työeläkemenot ovat kuitenkin kasvaneet saatuja maksutuloja suuremmiksi ja erotus katetaan eläkerahastoilla ja niiden tuotoilla. Esimerkiksi viime vuonna rahastoja ja niiden tuottoja käytettiin nettomääräisesti vajaat kaksi miljardia euroa eläkkeisiin, ja osuus kasvaa tulevaisuudessa. Rahastojen ansiosta eläkemaksut jäävät pysyvästi alemmiksi kuin mitä ne olisivat ilman rahastointia.

Saarinen kysyy myös, miksi Ruotsissa on matalampi työeläkemaksu kuin Suomessa.

Ruotsin malli on hyvin erilainen verrattuna Suomeen: työeläkemaksujen taso on lukittu, ja eläkkeet joustavat rahoitustasapainon mukaan. Jos eläkkeiden rahoittamisessa on vaikeuksia, leikataan maksussa olevia eläkkeitä. Jos rahoitus on vahvalla tolalla, eläkkeet voivat myös nousta. Tulevaisuudessa Ruotsissa maksussa olevia eläkkeitä voidaan joutua leikkaamaan.

Ruotsin pienempään työeläkemaksuun vaikuttaa muun muassa se, että lakisääteistä eläkettä täydennetään yleisesti ammattialakohtaisilla erikseen sovituilla lisäeläkkeillä. Yhteenlaskettuna keskimääräinen lakisääteinen eläkemaksu ja lisäeläkemaksu ovat kuitenkin suunnilleen samaa tasoa kuin Suomessa.

Lisäksi Saarinen kysyy, miksi Suomen eläkeyhtiöt käyttivät 500 miljoonaa euroa vuonna 2017 asiakashyvityksenä työhyvinvointiin.

Työhyvinvointiin tarkoitetut varat ja asiakashyvitykset ovat kaksi eri asiaa. Asiakashyvitykset ovat työeläkeyhtiöiden asiakkaille jaettavaa ylijäämää, jota kertyy yhtiön toiminnan tehokkuudesta ja sijoitustoiminnasta. Asiakkaiden eli työnantajien lisäksi myös työntekijät hyötyvät asiakashyvityksistä omassa työeläkemaksussaan. Asiakashyvityksiä maksettiin esimerkiksi vuonna 2017 noin 400 miljoonaa euroa.

Työkyvyn ylläpitotoiminnan tavoitteena taas on vähentää työntekijöiden riskiä tulla työkyvyttömäksi ja joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Tätä kutsutaan myös työkyvyttömyysriskin hallinnaksi.

Työkyvyn säilyminen ja työssä pysyminen on jokaisen työntekijän etu. Työeläkemaksuun sisältyvän työkyvyttömyysriskin hallintaosan kautta rahoitetaan työkyvyn ylläpitotoimintaa noin 14 miljoonaa euroa vuosittain.

Ennenaikainen työkyvyttömyys ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat iso kuluerä työeläkejärjestelmälle. Työkyvyn ylläpitotoiminnalla on siten vaikutusta koko eläkejärjestelmän rahoitukseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Työeläkeyhtiöiden työkyvyn ylläpitotoimintaa valvoo Finanssivalvonta.