Työeläkerahastoja käytetään eläkkeisiin

12.10.2017

Ekonomistimme Mauri Kotamäki muistuttaa työeläkerahastoja käytettävän sekä nykyisten että tulevien eläkkeiden maksuun, toisin kuin julkisuudessa käydyissä keskusteluissa toisinaan epäillään. Eläkerahastoihin talletetaan vuosittain osa kerättävistä työeläkemaksuista, mutta samanaikaisesti rahastoja ja niiden tuottoja myös käytetään joka vuosi työeläkkeiden maksuun. Kotamäen oheinen asiantuntijakirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa 11.10.2017.

Kuva: Mauri Kotamäki
”Rahastot on mitoitettu tarkkojen laskelmien pohjalta riittämään eri ikäluokkien eläkkeisiin. Eläkerahastoista ei siis voida ottaa suunniteltua enempää, eikä niitä kannata missään vaiheessa ammentaa tyhjiin, jotta tuleviinkin eläkkeisiin riittää”, Mauri Kotamäki kirjoittaa.

Eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen riittävyydestä on keskusteltu julkisuudessa ahkerasti. Keskusteluissa välillä epäillään, ettei eläkevaroja ja niiden sijoitustuottoja käytettäisi eläkkeiden maksamiseen.

Eläkkeiden rahoituksen perusmekanismi on kohtuullisen yksinkertainen: joka vuosi työeläkkeisiin tarvittavat varat katetaan pääosin työeläkemaksuilla, joita maksavat työnantajat ja työntekijät. Osa vuosittain kerättävistä työeläkemaksuista laitetaan talteen rahastoihin eli ikään kuin säästetään tulevaa varten. Myöhemmin näitä sijoitusvaroja ja niiden tuottoja käytetään eläkkeisiin.

Joka vuosi rahastoihin siis talletetaan lisää varoja, mutta toisaalta joka vuosi rahastoja ja niiden tuottoja käytetään eläkkeiden maksuun. Tulevaisuudessa rahastoilla hoidetaan yhä suurempi osa eläkemenoista, yksityisaloilla pitkällä aikavälillä noin neljännes vuosittain.

Tälläkin hetkellä osa maksettavista työeläkkeistä katetaan eläkerahastoista, näin on tehty yksityisaloilla alusta saakka. Kerätyt työeläkemaksut eivät ole enää vuodesta 2013 riittäneet yksityisaloilla maksettavien työeläkkeiden kattamiseen. Julkisilla aloilla vastaavan käänteen arvioidaan tapahtuvan lähiaikoina. Erotus on katettu nimenomaan sijoitusvaroilla ja sijoitustuotoilla: esimerkiksi viime vuonna eläkkeistä katettiin rahastoista nettomääräisesti jo yli miljardi euroa.

Eläkevaroja oli kesäkuun lopussa yli 196 miljardia euroa. Kymmenen vuoden päästä meillä on noin 240 000 ja kahdenkymmenen vuoden päästä jo yli 350 000 yli 65-vuotiasta enemmän. Samalla työikäisen väestön koko pysyy ennallaan. On kaikkien suomalaisten etu, että väestön nopeaan vanhenemiseen ja eläkemenon kasvuun on alusta asti varauduttu rahastoilla.

Eläkerahastoja ei ole kerätty vain nykyeläkeläisiä tai suuria ikäluokkia varten, vaan niissä on kaikkien ikäluokkien rahaa. Kaikkien työssäkäyvien eläkemaksuista osa on rahastoitu; rahastoissa on oma siivunsa esimerkiksi myös työuraansa aloittaneille 90-luvulla syntyneille. Eniten varoja on kerrytetty työuransa loppupäässä oleville ja eläköitymisen jälkeen näitä varoja aletaan pikkuhiljaa purkaa.

Rahastot on mitoitettu tarkkojen laskelmien pohjalta riittämään eri ikäluokkien eläkkeisiin. Eläkerahastoista ei siis voida ottaa suunniteltua enempää, eikä niitä kannata missään vaiheessa ammentaa tyhjiin, jotta tuleviinkin eläkkeisiin riittää.

Riittävä varallisuuden määrä eli ”pohjakassa” on myös välttämätön, jotta sijoituspääoma tuottaa riittävästi. Näin työeläkemaksu saadaan tulevaisuudessakin pidettyä rahastojen avulla matalammalla kuin mitä eläkemenot vaatisivat. Työnantajalle tämä tarkoittaa matalampia työvoimakustannuksia, ja työntekijälle jää palkasta enemmän käteen. Tämä jos mikä on merkityksellistä työpaikkojen syntymisen ja ostovoiman kannalta.

Jos rahastoja käytettäisiin suunniteltua enemmän esimerkiksi eläkkeiden korottamiseen, olisi se pois nuorten ja tulevien sukupolvien eläkkeistä. Työeläkeindeksin nostoa esitetään usein keinoksi pienituloisten eläkeläisten toimeentulon kohentamiseen. Eläkeindeksin korottaminen tarkoittaisi kuitenkin pienempiä rahastoja, vähemmän rahastoihin säästettyjä eläkkeitä ja siten työeläkemaksun korotusta nykynuorille.

Eläkeläisköyhyys on todellinen ongelma ja on erittäin tärkeää yrittää löytää ratkaisuja siihen. Toimiva keino köyhyyden torjuntaan on takuueläkkeen ja kansaneläkkeen korottaminen, työeläkeindeksin korottaminen on tehotonta ja kallista.

Keväällä tekemämme selvitys osoittaa, että kansaneläkkeen korottaminen olisi likimain 10 kertaa tehokkaampi ja takuueläkkeen korottaminen lähes 20 kertaa tehokkaampi keino eläkeläisten pienituloisuuden vähentämiseen kuin työeläkkeiden korottaminen. Takuu- tai kansaneläkkeen varassa oleva eläkeläinen ei työeläkkeiden korottamisesta nimittäin hyödy – suurimmat korotukset valuisivat suurimpiin työeläkkeisiin.