Työeläkevaroilla ei voida subventoida yritystoimintaa

14.06.2013

Kotimaiset työeläkesijoitukset tukevat taloutta ja työllisyyttä, mutta sijoituskohteet voidaan valita vain työeläkkeiden rahoittamisen näkökulmasta käsin.

Telakkateollisuus, yritysten kasvurahasto ja valtionyhtiö tieinfran kunnostamiseen. Mitä yhteistä on näillä viime kuukausina julkisessa keskustelussa esillä olleilla hankkeilla? Vastaus on, että kaikkien rahoitukseen on esitetty käytettäväksi työeläkevaroja.

Suomalaisten 150 miljardin euron työeläkevarallisuudelle riittää kysyntää kotimaisissa sijoituskohteissa. Työeläkesijoituksilla on ollut perinteisesti vahva rooli kotimaisen talouden, työllisyyden ja elinkeinoelämän tukemisessa.

Työeläkevarojen sijoittamista Suomeen on kaivattu erityisesti nyt, kun Euroopan julkinen talous on vaikeuksissa ja finanssikriisin seurauksena luottolaitokset ovat kiristäneet lainaehtojaan. Näiden seurauksena erityisesti pk-yritysten rahoituksen saaminen on vaikeutunut.

Työeläkevakuuttajien sijoitusvarallisuudesta oli viime vuoden lopulla sijoitettuna Suomeen kolmannes eli noin 50 miljardia euroa. Työeläkevaroja sijoitetaan kotimaisiin kohteisiin monipuolisesti: mm. osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin, kiinteistöihin, yrityslainoihin, pääomarahastoihin, infrakohteisiin ja suorina sijoituksina toimiviin yrityksiin. Lisäksi sijoitetaan eläkevakuuttajien asiakkaina oleviin yrityksiin sijoitus- ja takaisinlainojen kautta. Etenkin takaisinlainaus on estänyt huomattavan määrän konkursseja ja työpaikkojen menetyksiä taloudellisten taantumien aikana.

Työeläkevarat on tarkoitettu suomalaisten työeläkkeiden rahoittamiseen

Työeläkejärjestelmä hengittää samaa ilmaa kuin muu yhteiskunta. Talouskasvu, vireä elinkeinoelämä ja hyvä työllisyys ovat elintärkeitä työeläkkeille, sillä kolme neljäsosaa rahoituksesta muodostuu työnantajien ja palkansaajien vuosittaisista työeläkemaksuista. Loppu neljännes muodostuu rahastoiduista varoista ja niiden tuotoista. Suurin osa järjestelmän rahoituksesta on siten kulloinkin työelämässä olevien varassa. Onkin tärkeää, että työeläkesijoitukset tukevat osaltaan uutta kasvua ja työpaikkojen syntymistä.

Työeläkevarojen sijoitustoiminnalla ei kuitenkaan voida subventoida yritystoimintaa eikä kompensoida luottolaitosten lainaustoiminnan hiipumista. Sijoituspäätöksiä ei myöskään voida tehdä muiden intressien kuin työeläkkeiden rahoittamisen perusteella. Tätä edellyttää myös lainsäädäntö.

Työeläkevarat on lain mukaan sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Lisäksi sijoitustoimintaa ohjaa vastuiden ja varojen yhteensovittaminen eli ns. asset liability matching. Kun eläkevastuut ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen, on tärkeää sijoittaa kohteisiin, joiden tuotto- ja riskiominaisuuksissa pitkä aikaväli huomioidaan.

Työeläkevarat on tarkoitettu vain suomalaisten työeläkkeiden rahoittamiseen. Sijoituspäätösten tulee aina olla työeläkevakuuttajien itsenäisesti tekemiä. Työeläkejärjestelmän lakisääteisestä tehtävästä huolimatta työeläkevakuuttajat rinnastuvat yksityisiin sijoittajiin suhteessa valtioon, eikä valtion pidä puuttua sijoituspäätöksiin millään tavalla. Vain näin voidaan varmistua siitä, että sijoitukset kohdistuvat parhaalla mahdollisella tavalla hyvän tuotto-riskisuhteen sekä vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edun näkökulmasta.

Yritysten rahoituksen saatavuudesta kannetaan huolta ihan aiheesta. Työeläkevakuuttajat kantavat jo oman kortensa kekoon työeläkejärjestelmän perustehtävästä johtuvien rajoitusten puitteissa. On paitsi tulevien eläkkeensaajien niin myös markkinoiden etu, että työeläkesijoittajat toimivat tuotto edellä päätöksiä tehdessään.

Suomen onneksi työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaan vaikuttava vakavaraisuussääntely on kansallisissa käsissä. Tämä johtuu siitä, että työeläkejärjestelmämme on osa lakisääteistä sosiaaliturvaa konkurssiyhteisvastuineen, eikä eurooppalainen vakavaraisuussääntely koske meitä. EU:ssa vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta koskeva solvenssi II-direktiivi on ohjannut vähentämään osake- ja pääomasijoituksia samanaikaisesti kuin pankkien rahahanat ovat tiukemman sääntelyn myötä kiristyneet. EU:ssa ollaankin nyt kovasti huolissaan pitkäaikaisen rahoittamisen hiipumisesta ja yritetään keksiä keinoja tilanteen korjaamiseksi.

Vakavaraisuussännötöä uudistetaan

Työeläkevakuuttajia koskevaa kansallista vakavaraisuussäännöstöä uudistetaan parhaillaan. Työssä on tärkeää varmistaa, ettei Suomeen kohdistuviin sijoituksiin aseteta tiukempia vakavaraisuusvaateita kuin muiden markkinoiden sijoituksille. Työeläkevarojen sijoituksissa on lisäksi jatkossakin voitava hyödyntää sijoitusinstrumentteja monipuolisesti. Tämä tukee myös yritysten rahoituksensaantia.

Ilkka Holmström, lakimies, Työeläkevakuuttajat TELA

Lisätietoja:

Artikkeli on julkaistu Talouselämän Tebatissa 14.6.2013