Työeläkkeistä tulee päättää kansallisesti

26.02.2014

Erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen nostaa esiin europarlamenttivaalien merkitystä. Pelkosen mukaan Euroopan unionin seuraava kehityssuunta on talous- ja rahaliitto EMU:n syventyminen. Lisäksi talouskurin ohella jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikka nähdään yhä enemmän yhteisenä asiana ja EMU:n vakauteen vaikuttavana tekijänä. Pelkonen kuitenkin muistuttaa olevan tärkeää, että työeläketurvan ja sen uudistamisen tulee olla jatkossakin omassa päätäntävallassamme. Pelkosen oheinen artikkeli on julkaistu valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen jäsenlehdissä talvella 2014 (tarkempi luettelo artikkelin lopussa).

Kuva: Janne Pelkonen
”Eläkepolitiikka kuuluu aina lähelle jäsenvaltioita ja niiden kansalaisia. Sen harmonisointi johtaisi työeläkkeiden merkityksen heikkenemiseen Suomessa”, Janne Pelkonen kirjoittaa.

Tänä keväänä käydään jälleen europarlamenttivaalit. Mistään vaalihumusta ei aiempina kertoina ole voinut puhua, sillä vuonna 2009 vain 43 prosenttia äänioikeutetuista käytti ääntään. Myös parlamentissa vaikuttavat europuolueet ovat kotimaassa varsin tuntemattomia.

Vaalit ovat kuitenkin ainoat, joissa jäsenvaltioiden kansalaiset voivat valita jonkin EU-elimen edustajat suoralla kansanvaalilla. Seuraavat vaalit ovat ensimmäiset Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen, jossa kasvatettiin parlamentin valtaa EU-lainsäädännössä ja komission puheenjohtajan valinnassa.

Jos seuraavalla 5-vuotiskaudella tehdään yhtä merkittäviä muutoksia kuin nykyisellä, elämme jatkossa hyvin toisenlaisessa unionissa. Parlamentilla on oma roolinsa osana EU:n normaalia lainsäätämisjärjestystä. Työeläkevakuuttajat Tela julkaisi tammikuussa omat eurooppapoliittiset tavoitteensa.

Seuraava yhdentymisen aalto lähtee EMUsta

Jäsenvaltioille määriteltyjä julkisen taloudenpidon sääntöjä on viime vuosina tiukennettu ja niiden uskottavuutta vahvistettu.Seuraava kehityssuunta on talous- ja rahaliiton (EMU) syventyminen. EU:n keskeisten toimielinten suunnitelmissa yhteistyö rakentuu pankkiunionin, julkisen taloudenpidon sääntöjen, talouspolitiikan ohjauksen ja lopulta kansalaisten uudistustahdon varaan.

Koettujen kaltaisten kriisien ennaltaehkäisy ja euron vakaus ovat tärkeitä tavoitteita. Pisimmälle menevät suunnitelmat tulisivat kuitenkin toteutuessaan vaikuttamaan perusteellisesti vastuiden sekä toimivallan jakoon jäsenvaltioiden ja EU:n välillä. Integraatio näyttäisi myös etenevän kahdella raiteella, jolloin euromaat (EU-18) liikkuisivat muita nopeammin (EU-28).

Talouskurin ohella jäsenvaltioiden harjoittama sosiaalipolitiikka ja sen tuottama hyvin- tai pahoinvointi nähdään yhä enemmän ”yhteisenä asiana” sekä EMUn vakauteen vaikuttavana tekijänä. Erot taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä yhteisvaluutan maiden välillä ovat nyt suuria.

Kansallista päätösvaltaa eläkejärjestelmissä on kunnioitettava

Lakisääteinen työeläke on tärkeä toimeentulon lähde jo noin 1,5 miljoonalle ihmiselle Suomessa. Nykyisten ja tulevien eläkeläisten hyvinvointi täytyy turvata syventyvässä talous- ja rahaliitossa pitkäjänteisesti.

Eläketurva on luotu jokaisen maan omista lähtökohdista ja sen periaatteet ovat juurtuneet syvälle eri maiden rakenteisiin. Työeläketurvan ja sen uudistamisen tulee olla aina meidän omassa päätäntävallassamme. Eläkepolitiikka kuuluu aina lähelle jäsenvaltioita ja niiden kansalaisia. Sen harmonisointi johtaisi työeläkkeiden merkityksen heikkenemiseen Suomessa.

Hyvin hoidetut lakisääteiset eläkkeet tuottavat riittävän vanhuudenturvan

Itse säästetyt tai työnantajan tarjoamat lisäeläkkeet voivat täydentää lakisääteisiä eläkkeitä, mutta eivät korvata niitä. Työeläketurva kattaa kaikki työssäkäyvät läpinäkyvällä, ansioperusteisella ja elinikäisellä vakuutuksella. Se myös edistää työvoiman liikkuvuutta EU:n sisämarkkinoilla, koska lyhyestäkin työstä kertynyt eläkeoikeus säilyy, jos työpaikka vaihtuu.

Euroopassa tarvitaan pidempiä ja parempia työuria, jotta järjestelmien rahoitus kestää ja eläkkeet riittävät jatkossa. Kotimaassa on asetettu kunnianhimoinen tavoite nostaa todellista eläkkeellesiirtymisikää merkittävästi vuoteen 2025 mennessä.

Päivänpolttavien kriisien taustalla Euroopan väestö vanhenee kovaa vauhtia. Suomi ikääntyy ensimmäisten joukossa. Se on myös yksi parhaimmin tähän valmistautuneista. Tulevaa varten on rahastoitu enemmän eläkevaroja kuin monissa muissa EU-maissa.

Työeläkevakuuttajien vakavaraisuussääntely täytyy pitää omissa käsissä

Suomalainen työeläke on lakisääteinen sosiaaliturvaeläke. Noin neljännes työeläkkeistä katetaan aiemmin kerätyillä rahastoilla, mikä hillitsee eläkemaksujen nousupaineita. Toimeenpano ja riskit on hajautettu usealle eri työeläkevakuuttajalle.

Rahastoinnin pitää perustua aina tuottavuuteen ja turvaavuuteen, jotta annettu eläkelupaus pitää. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan riskinotolle on asetettu yhteisiä sääntöjä. Viime kädessä ne ovat myös konkurssiyhteisvastuussa. Vakavaraisuussäännöt ja niiden valvonta perustuvat kansalliseen lainsäädäntöön. Tästä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa.

Rahoitusmarkkinoiden sääntely ei saa haitata pitkäaikaissijoittamista

Työeläkevakuuttajat ovat todellisia pitkän aikavälin sijoittajia, joiden toiminta turvaa lakisääteisiä eläkkeitä. Työeläkevaroja ei voida käyttää muiden tavoitteiden edistämiseen.

EU-sääntely lisääntyy rahoitusmarkkinoilla. Tämä ei saa johtaa siihen, että suomalaiset työeläkevakuuttajat vertautuisivat liikevoittoa tavoitteleviin toimijoihin. Eläkealalla sijoitetaan pitkäjänteisesti, mikä ylläpitää omalta osaltaan pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden häiriötöntä toimintaa.

Rahoitusmarkkinavero johtaisi suunnitellussa muodossaan myös eläkkeiden verottamiseen. Käytännössä se aiheuttaisi toteutuessaan huomattavia kustannuksia työnantajille ja palkansaajille, koska työeläkesijoituksista maksettavan veron aiheuttamat kulut pitäisi kattaa tavalla tai toisella.

Lisätietoja:

Artikkeli on julkaistu seuraavissa lehdissä:

  • Kansallinen Senioriliitto ry:n Patina-jäsenlehti 1/2014
  • Svenska pensionärsförbundetin God Tid -lehti 1/2014 (ruotsinkielinen artikkeli)
  • Eläkkeensaajien keskusliiton jäsenlehti Eläkkeensaaja 2/2014
  • Eläkeläiset ry:n jäsenlehti Eläkeläinen 2/2014
  • Kristillisen Eläkeliiton jäsenlehti Kristelli 2/2014