Siirry sisältöön

Väestön ikääntyminen on suomalaisen talouskeskustelun sokea piste

Suomen talouden surkeaa kasvukehitystä finanssikriisin jälkeen on päivitelty viime aikoina monella taholla. Viimeisimpänä Johny Åkerholm Talouselämässä ja Sixten Korkman Helsingin Sanomissa totesivat Suomen olevan talouskasvulla mitattuna maailman surkeimpien maiden joukossa.

Aihetta pohdittiin myös valtiovarainministeriön raportissa helmikuussa. Siinä Suomen kehitystä verrattiin erityisesti muihin Pohjoismaihin ja korostettiin Suomen kelkasta putoamisen johtuvan verrokkeja heikommasta tuottavuuskehityksestä.

Viimeaikaisessa talouskeskustelussa näyttää olevan sokea piste. Yksi keskeinen rakenteellinen asia jätetään jatkuvasti huomiotta. Se on jo toteutunut väestön ikääntyminen. Väestön ikääntymisestä puhutaan edelleen kuin se olisi vain tulevaisuuden haaste. Tosiasiassa suuri muutos on osaltaan jo tapahtunut.

”Kymmenessä vuodessa Suomesta on tullut Italian kanssa Euroopan unionin ikääntynein maa.”

Suomen taloudessa on tapahtunut monta asiaa, jotka ovat vieneet huomiota siltä, kuinka suuri rooli väestön ikääntymisellä on ollut talouskehityksellemme. Finanssikriisi, eurokriisi ja samaan aikaan ajoittunut Nokian romahdus ovat jättäneet toissijaiselle huomiolle sen tosiseikan, että kymmenessä vuodessa Suomesta on tullut Italian kanssa Euroopan unionin ikääntynein maa. Finanssikriisin puhkeamisen jälkeen meillä on vanhuuseläkkeelle siirtynyt, ja siis pääosin työmarkkinoita poistunut, 580 000 henkeä. Kun vielä ennen finanssikriisiä meillä oli 25 eläkeikäistä sataa työikäistä kohden niin nyt heitä on 35. Kymmenen prosenttiyksikön kasvu kymmenessä vuodessa on nopeudessaan Euroopan ennätys, jolle vertailukohta löytyy ainoastaan Japanista.

Ruotsia vastaavalla väestökehityksellä Suomen tarina olisi toinen

Väestötekijän rooli kirkastuu, kun vertailemme Suomea lempiverrokkiimme Ruotsiin. Jos Suomen työikäisen väestön määrä olisi kasvanut samaa vauhtia kuin mitä se on Ruotsissa kasvanut finanssikriisin jälkeen, takamatkamme Ruotsiin olisi puolittunut. Väestörakenne selittää kasvuerostamme puolet.

Ruotsin kaltaisella työikäisen väestön kasvulla BKT:mme olisi noin kahdeksan prosenttia nykyistä korkeammalla tasolla. Vallitsevalla kokonaisveroasteella verotuloja kertyisi yli yhdeksän miljardia nykyistä enemmän ja julkinen talous olisi selvästi ylijäämäinen. Tällä summalla kurottaisiin lähes umpeen julkisen talouden kestävyysvaje, jos menojen rakenne olisi nykytasolla.

Fakta on, että emme surkuttelisi julkisen talouden velkaa ja heikkoa talouskasvua suhteessa Pohjoismaihin, jos väestökehitys olisi ollut samanlaista kuin muissa Pohjoismaissa.

Ilman maahanmuuttoa Ruotsi olisi huoltosuhteeltaan Suomea heikompi

Ruotsi oli pitkään vanhushuoltosuhteella mitattuna Euroopan ja jopa maailman vanhin maa. Huoltosuhteen heikkeneminen on siellä ollut kuitenkin erittäin verkkaista, mikä johtuu pääosin työperäisestä maahanmuutosta. Ruotsissa ja Suomessa työikäinen kantaväestö alkoi pienentyä samoihin aikoihin viime vuosikymmenen alussa. Määrällisesti alenema on molemmissa maissa ollut samaa luokkaa (n. 200 000). Nettomaahanmuutto Ruotsiin on ollut finanssikriisin jälkeisenä aikana lähes 700 000 henkeä, kun Suomen vastaava luku on ollut 150 000. Väestöön suhteutettuna nettomaahanmuutto Ruotsiin on ollut lähes kolminkertaista. Myös Norjassa ja Tanskassa nettomaahanmuutto on ollut paljon suurempaa kuin Suomessa.

Ilman maahanmuuttoa Ruotsi olisi nyt Euroopan ikääntynein maa.

Kasvun eväät hakusessa muuallakin

Olettaen, että työn tuottavuus ja työllisyysaste olisivat kehittyneet Suomessa nyt havaitulla vauhdilla, mutta väestö samaa vauhtia kuin Ruotsissa, talouskasvumme olisi ollut samaa tasoa kuin esimerkiksi Saksan tai Norjan talouskasvu. Kasvu olisi ollut nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin, ja saman tasoista kuin Tanskassa tai Hollannissa.

Talouskasvu ja etenkin työn tuottavuuden kasvu ovat hidastuneet kaikissa korkean tulotason maissa, myös Ruotsissa. Ikääntynyttä väestöä on aiempaa enemmän ja kysyntä on siirtynyt palvelusektorille, jossa tuottavuuden kasvun aikaansaaminen on haastavaa.

Vaikka on kiistatonta, että Suomen tuottavuuskasvu on ollut vaisua, viimeaikainen ero talouskasvussa suhteessa muihin Pohjoismaihin selittyy pääosin eroilla työikäisen väestön kasvussa. Toki jos pidemmällä aikavälillä haluamme kuroa elintasokuilua suhteessa naapureihimme, on meillä kirittävää myös tuottavuuden osalta.

Kommentit

Vastaa


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.

Kirjoittaja

Risto Vaittinen

Johtava ekonomisti (2018-2022)

Alun perin julkaistu:

Talouselämän Tebatti(siirryt toiseen palveluun)