Verot köyhälistön verta juo - myös muualle maksettuina

19.02.2014

Ennen oli tapana, että kukin maksoi veronsa sinne, missä sattui asumaan tai tienaamaan. Nyttemmin tämä koskee vain niin sanottuja tavallisia pulliaisia. Epätavallisemmat elikkä paremmin pärjäävät yrittävät olla maksamatta veroja lainkaan tai sijoittuvat sinne, missä selviää vähemmällä.

Tämän tietäen ovat valtiot aloittaneet veroilla kilvoittelun, eikä aina niin reilun pelin hengessä. Suomikin osallistuu tähän alentamalla yhteisöveroaan niin että tuntuu. Sekin on siis ottanut paikkansa tässä kisassa.

Euroopan Unionissa on toki pidemmälle meneviä valtioita, joista osaa nimitetään jo veroparatiiseiksi, vaikka ne eivät niitä aidoimpia olisikaan. Monet hyvistä kumppaneistamme, kuten Luxemburg, Hollanti, Irlanti tai Iso-Britannia ovat ainakin ovia oikeisiin veroparatiiseihin.

Rahaa näyttää paenneen sekä veronkiertotarkoituksessa että yritysten tytäryhtiötalouteen, jolla kai tavoitellaan muun muassa kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemistä. Lisäksi on varsin mittava rahastosijoituskokonaisuus, joka on synnyttänyt osaamiskeskittymän näille arveluttaville seuduille.

Veroparatiiseja koskevassa kirjoittelussa on nostettu tikunnokkaan myös työeläkeala. Kohu syntyi muun muassa siitä, että kuntien hallinnoima Keva oli käyttänyt rahaa verosuunnitteluunsa. Tuliko muuten mieleesi kysyä, mitähän veroja Keva kiersi?

Keva ja Valtion eläkerahastohan eivät ole Suomessa verovelvollisia. Kunnat ja valtiohan päinvastoin keräävät veroja. Tarkoituksena lieneekin ollut välttää sellaisia ulkomaille maksettuja veroja, joita ei kuuluisikaan maksaa ja käyttää nekin rahat vaikkapa suomalaisten eläkkeiden maksamiseen.

Yksityiset työeläkevakuuttajat ovat olleet myös syytettyjen penkissä. Nehän ovat verovelvollisia, mutta eivät juurikaan veroja Suomeen maksa, koska niiden tasetta painaa tulevien eläkkeiden taakka. Niinpä niidenkin verosuunnittelu liittyy muualle kuin Suomeen maksettaviin veroihin.

Jos suomalaiset työeläkevakuuttajat maksaisivat ulkomaille veroja, joita ei lain mukaan kuuluisikaan maksaa tai välttäisivät sijoittumista vaikkapa edellä mainittuihin maihin, sijoitustuotot pienenisivät. Siitä taas seuraisi, että Suomessa työeläkemaksuja pitäisi nostaa ja suomalaisen työn hinta kallistuisi. Toinen vaihtoehto olisi tietysti eläkkeiden leikkaus, joka ei tunnu kovin houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Kun siis joku syyllistää ulkomaille maksettavia verojaan laillisesti minimoivaa työeläkeyhtiötä, hän on solidaarinen ulkomaisille valtiovarainministereille mutta pyllistää suomalaiselle palkansaajalle ja yrittäjälle. Sitä paitsi hän yrittää tehdä hallaa Suomen julkisen sektorin alijäämälle.

On nimittäin päätetty, että Suomessa myös yksityisiin työeläkeyhtiöihin kerätyt varat lasketaan julkiseen sektoriin. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että valtion ja kuntien tappiot on pystytty tähän asti peittämään työeläkerahastojen tuotoilla. Näin Suomi on päässyt mallioppilaan maineeseensa.

Jos nyt kävisikin niin, että työeläkerahastot maksaisivat entistä enemmän veroja ulkomaille ja tuottaisivat täten vähemmän, koko julkisen sektorin talous heikkenisi. Siinä sivussa veroastetta maassamme jouduttaisiin nostamaan työeläkemaksujen korostusten kautta. Arvaa, kuka sen maksaisi?

Kuten sanoin, ennen oli kaikki selkeää. Nykyisin yksinkertaisilla totuuksilla tai uskomuksilla ei pitkälle pötkitä. Pahimmillaan voidaan tehdä pahaa, vaikka yritettäisiin tehdä hyvää.

Silti, on kaikkien etu päästä veroparatiiseista kansainvälisellä yhteistyöllä.

Lisätietoja

Kolumnin on kirjoittanut johtajamme Markku J Jääskeläinen.

Kolumni on julkaistu Demokraatti-lehdessä 19.2.2014.