Yhteiskunta eläkkeiden varassa

01.10.2014

Eläkeläisistä ja eläkkeistä liikkuu monenmoista käsitystä. Jotkut pelkäävät yhteiskuntamme romahtavan, kun eläkeläisten määrä kasvaa. Joskus taas vaaditaan eläkejärjestelmältämme varsin epämääräisesti lisää yhteiskunnallista vastuuta. Tällä tarkoitetaan kai sitä, että eläkkeisiin tarkoitetut rahat pitäisi saada johonkin mediaseksikkäämpään käyttöön.

Otetaan nyt kuitenkin esille vaikkapa muutama fakta. Eläkkeitä maksetaan tänä vuonna noin 28,7 miljardia euroa. Kun keskimääräinen tuloveroprosentti kunnissa on tänä vuonna 19,74, kunnille kertynee veroja eläkeläisiltä kaikkine vähennyksineenkin muutama miljardi, voi olla jopa 5 miljardia euroa.

Eläkeläisten maksamaa kuntaveroa voi verrata vaikkapa valtion kunnille maksamiin valtionosuuksiin, jotka vuonna 2014 ovat yhteensä noin 8 miljardia euroa tai kiinteistöveron kertymään, joka lienee noin 1,5 miljardia euroa.

Jos keskimääräisen kunnan työntekijän palkkaus maksaisi vaikkapa 50 000 euroa, eläkeläisten maksamilla euroilla maksetaan 100 000 työntekijän työvoimakustannukset. No, eiväthän ne työntekijät tietysti pelkällä palkalla sitä työtään tee, tarvitaan työtilat ja -kalut, joten ei innostuta tästä vielä.

Muistetaan kuitenkin, että eläkeläiset maksavat myös valtionveroja. Arvataan nyt vaikkapa, että keskimäärin 10 prosenttia, jolloin valtion pussiinkin kertyy noin 3 miljardia, jolla kuntia avittaa.

Jos jatketaan tämän tason tilastonikkarointia, ennustetaan, että eläkeläiset laittavat säästöön 10 prosenttia bruttotuloistaan. Tiedän, etteivät kaikki laita, mutta jos laittaisivat keskimäärin, kulutukseen liikenisi verojen jälkeen sellaiset vaatimattomat 20 miljardia euroa. Ja se kyllä näkyy!

Harva kyläkauppa olisi pystyssä ilman eläkeläisiä. Entä ruotsinlaivat tai Tallinnan vastaavat? Taitaisi alkoholia rahtaavien kansalaistemme elämä kokea takaiskun, jos laivaliikenteeltä poistuisi sen tärkeä perustulovirta, eläkeläisten matkat.

Entäpä vastuumme koko Euroopan taloudesta? Eläkeläiset kantavat kortensa kekoon myös maanosamme heikoimpien kansantalouksien pelastamiseksi. Kreikka, Turkki, Espanja ja Italia saavat nauttia aktiivieläkeläistemme ostovoimasta liki ympäri vuoden. Lisäksi tulevat ne, jotka ovat siirtyneet vaikkapa Espanjaan, Portugaliin taikka Marokkoon pysyväisemmin. Monien sinne muuttavien keskieläke nousee paikallisen keskipalkan yläpuolelle ja elvyttää mukavasti kriisitalouksia.

Jos kuitenkin oletetaan, että eläkeläisten vähistä rahoista kotimaan yksityiseen kulutukseen jäisi vaikkapa 17 miljardia ja tästä keskimääräinen arvonlisävero veisi keskimäärin 20 prosenttia, maksaisivat eläkeläiset yhteiskunnan pussiin reilut 3 miljardia euroa tätäkin kautta.

Hätäisempi lukija saattaa päätyä epäilemään, että olen keksinyt ikiliikkujan. En ole. Muistan toki, että valtaosa eläkkeistämme maksetaan tämän päivän työntekijöiden eläkemaksuilla ja siitä on myös haittaa kilpailukyvyllemme. Kasvava osa tulee kuitenkin eläkerahastoista, joita on kasvatettu yli 50 vuotta tätä tarkoitusta varten. Rahastoissa on jo noin 170 miljardia euroa.

Eläkkeet eivät kartu itsestään. Ne syntyvät työstä ja sen tuloksista. Työtuloista maksetaan myös veroja ja veronluonteisia maksuja, jotka ovat valtaosa julkisen talouden tuloista. Kun osana tätä kerätään eläkemaksuja, tullaan tällä turvanneeksi ikääntyvän väestömme kohtuullinen toimeentulo mutta myös levittäneeksi julkista ja yksityistä kulutusvoimaa pidemmälle ajanjaksolle.

Ihme keksintö, mutta se toimii!

Lisätietoja

Kolumnin on kirjoittanut johtajamme Markku J Jääskeläinen.

Kolumni on julkaistu Demokraatti-lehdessä 1.10.2014.