Suomalaisen hyvinvointivaltion ytimessä on jokaiselle kuuluva sosiaaliturva, sillä elämän ikäviä yllätyksiä on torjuttu yhdessä samassa veneessä soutamalla. Kun digitaalinen alusta kokoaa leivänmurut maailmalta, herää kysymys, miten varmistaa tulevaisuuden turva – eläke? Miten jakamistalouden tulontekijä, ulkoistettu freelancer tai keikkailija kokoaa eläkkeensä?
Ensiarvoista työeläkkeiden näkökulmasta on itse työ.
Muutoksen edelläkävijöille maailma on alusta, jossa toteutetaan omaa osaamista ja kiinnostuksen kohteita. Harrastus muuttuu työksi, työ harrastukseksi. Yrityksiä perustetaan kavereiden, talenttien ja saman mielisten kanssa. Yritelmiä syntyy ja kuolee. Toimeksiantoja voi popsia kuin cocktailpaloja Amazonin työnvälityspalvelusta, tuloja ansaita jakamistalouden alustojen kautta. Digitaaliset alustat luovat myös perinteisille teollisuudenaloille elinkeinoa helpottavia apuja alihankinta- ja toimitusketjujen hallinnan kautta.
Ensiarvoista työeläkkeiden näkökulmasta on itse työ. Työ kartuttaa työeläkettä. Sitran mukaan työtä on tarjolla, vaan työsuhteita ei. Työtä ovat löytäneet myös kevytyrittäjät, joiden määrä on kasvussa. Kevytyrittäjä toimii laskutuspalvelun suojissa yrittäjänä, hankkii omat toimeksiantonsa ja maksaa laskutuspalvelulle sosiaaliturvajärjestelmässä sukkuloinnista komission. Vastaavasti verovähennykset eivät ole kevytyrittäjän hyödynnettävissä, mutta tekemisen tapa vetää pois työttömyydestä.
Työeläkkeiden osalta tilanne on hyvä, sillä työeläkemaksut niin julkisen, yksityisen kuin yrittäjien työeläkkeiden kautta rakentavat kokonaissummaa ihmisen työeläkkeeksi – oli tulot sitten ansaittu kellokortin kanssa tai murusina maailmalta.
Maksuhäiriömerkinnän saaneelle – joita heinäkuussa oli jälleen ennätysmäärä – kevytyrittäjyys voi olla ainut yrittäjyyden muoto, jos perinteistä palkkatyösuhdetta ei ole tarjolla.
Alustatalous muuttaa työtä
Jotta alustat ja kevytyrittäjyys eivät näyttäytyisi vain muoti-ilmiöinä, vakuuttavat tilastot muutoksen olemassaoloa: itsensä työllistäviä on noin 60 000 henkilöä Suomessa, kun vuosituhannen vaihteessa heitä oli puolet vähemmän. Kun mukaan lasketaan koko kirjo yksinyrittäjistä freelancereihin, nousee määrä noin 150 000 henkilöön. Varsinkin korkeakoulutettujen itsensätyöllistäjien määrä on kasvussa. Kevytyrittäjiä on eri arvioiden mukaan noin 40 000 ja määrä on kasvussa.
Digitaalinen alustatalous muuttaa työn tekemisen aikaa, paikkaa ja tapaa. Netti on tarjonnut lähes rajattomat mahdollisuudet löytää samankaltaisia ihmisiä – sekä kiinnostuneita maksajia. Työtön Lauri saa pelivideoilleen 300 miljoonaa katselukertaa, Uber liikuttaa, Apple Store on kännykkäpelien kauppatori ja eBay kierrättää tavaraa ympäri maailmaa.
Työntekijä - yrittäjä-asemien välillä sukkulointi heittää haasteen sosiaaliturvajärjestelmälle, joka nojaa palkansaajan ja yrittäjän kahtiajakoon. Vaikka juuri tänään naapurin kirvesmies-Matti ei rekisteröityisi kevytyrittäjäksi tai ilmoittaisi autoaan jakamistalousalustalla naapuruston vuokrattavaksi, Matin lapsi Riina saattaa niin tehdä jo lähitulevaisuudessa. Palkkatulon polut ovat moninaiset, sillä perinteinen palkansaaja voi olla myös lastenhoitaja-kevytyrittäjä, toiminimi-kääntäjä tai ajaa Uberia iltaisin.
Työmarkkinoiden murroksella on isoja vaikutuksia myös sosiaaliturvaan. Tärkeintä olisi, että kaikenlainen työ kerryttäisi eläketurvaa, jolloin eläke turvaisi vanhuuden toimeentuloa jatkossakin.