21.09.2016

Digiajan eläkkeet

Suomalaisen hyvinvointivaltion ytimessä on jokaiselle kuuluva sosiaaliturva, sillä elämän ikäviä yllätyksiä on torjuttu yhdessä samassa veneessä soutamalla. Kun digitaalinen alusta kokoaa leivänmurut maailmalta, herää kysymys, miten varmistaa tulevaisuuden turva – eläke? Miten jakamistalouden tulontekijä, ulkoistettu freelancer tai keikkailija kokoaa eläkkeensä?

Ensiarvoista työeläkkeiden näkökulmasta on itse työ.

Muutoksen edelläkävijöille maailma on alusta, jossa toteutetaan omaa osaamista ja kiinnostuksen kohteita. Harrastus muuttuu työksi, työ harrastukseksi. Yrityksiä perustetaan kavereiden, talenttien ja saman mielisten kanssa. Yritelmiä syntyy ja kuolee. Toimeksiantoja voi popsia kuin cocktailpaloja Amazonin työnvälityspalvelusta, tuloja ansaita jakamistalouden alustojen kautta. Digitaaliset alustat luovat myös perinteisille teollisuudenaloille elinkeinoa helpottavia apuja alihankinta- ja toimitusketjujen hallinnan kautta.

Ensiarvoista työeläkkeiden näkökulmasta on itse työ. Työ kartuttaa työeläkettä. Sitran mukaan työtä on tarjolla, vaan työsuhteita ei. Työtä ovat löytäneet myös kevytyrittäjät, joiden määrä on kasvussa. Kevytyrittäjä toimii laskutuspalvelun suojissa yrittäjänä, hankkii omat toimeksiantonsa ja maksaa laskutuspalvelulle sosiaaliturvajärjestelmässä sukkuloinnista komission. Vastaavasti verovähennykset eivät ole kevytyrittäjän hyödynnettävissä, mutta tekemisen tapa vetää pois työttömyydestä.

Työeläkkeiden osalta tilanne on hyvä, sillä työeläkemaksut niin julkisen, yksityisen kuin yrittäjien työeläkkeiden kautta rakentavat kokonaissummaa ihmisen työeläkkeeksi – oli tulot sitten ansaittu kellokortin kanssa tai murusina maailmalta.

Maksuhäiriömerkinnän saaneelle – joita heinäkuussa oli jälleen ennätysmäärä – kevytyrittäjyys voi olla ainut yrittäjyyden muoto, jos perinteistä palkkatyösuhdetta ei ole tarjolla.

Alustatalous muuttaa työtä

Jotta alustat ja kevytyrittäjyys eivät näyttäytyisi vain muoti-ilmiöinä, vakuuttavat tilastot muutoksen olemassaoloa: itsensä työllistäviä on noin 60 000 henkilöä Suomessa, kun vuosituhannen vaihteessa heitä oli puolet vähemmän. Kun mukaan lasketaan koko kirjo yksinyrittäjistä freelancereihin, nousee määrä noin 150 000 henkilöön. Varsinkin korkeakoulutettujen itsensätyöllistäjien määrä on kasvussa. Kevytyrittäjiä on eri arvioiden mukaan noin 40 000 ja määrä on kasvussa.

Digitaalinen alustatalous muuttaa työn tekemisen aikaa, paikkaa ja tapaa. Netti on tarjonnut lähes rajattomat mahdollisuudet löytää samankaltaisia ihmisiä – sekä kiinnostuneita maksajia. Työtön Lauri saa pelivideoilleen 300 miljoonaa katselukertaa, Uber liikuttaa, Apple Store on kännykkäpelien kauppatori ja eBay kierrättää tavaraa ympäri maailmaa.

Työntekijä - yrittäjä-asemien välillä sukkulointi heittää haasteen sosiaaliturvajärjestelmälle, joka nojaa palkansaajan ja yrittäjän kahtiajakoon. Vaikka juuri tänään naapurin kirvesmies-Matti ei rekisteröityisi kevytyrittäjäksi tai ilmoittaisi autoaan jakamistalousalustalla naapuruston vuokrattavaksi, Matin lapsi Riina saattaa niin tehdä jo lähitulevaisuudessa. Palkkatulon polut ovat moninaiset, sillä perinteinen palkansaaja voi olla myös lastenhoitaja-kevytyrittäjä, toiminimi-kääntäjä tai ajaa Uberia iltaisin.

Työmarkkinoiden murroksella on isoja vaikutuksia myös sosiaaliturvaan. Tärkeintä olisi, että kaikenlainen työ kerryttäisi eläketurvaa, jolloin eläke turvaisi vanhuuden toimeentuloa jatkossakin.

Kommentit(2)

21.09.2016  kommentti  
Tekstissä mainitaan esimerkkinä video, jonka joku tekee ja jonka osalta se, joka on videon palveluun ladannut (joka voi olla yksi videon tekijöistä tai myös joku muu), saattaa saada korvauksia. Ymmärtääkseni kulukorvaukset ja tekijänoikeuskorvaukset eivät nykyisin kuitenkaan ole pääsääntöisesti työeläkettä kerryttävää tuloa, ellei niissä kyse ole selvästi yrittäjätyötulosta. Vai kuinka on?

Tällä hetkellä hämärtyy myös paitsi se, että tekeekö joku palkkatyötä vai yrittäjyyttä, myös se, miltä osin tulot ovat työtuloja ja miltä osin pääomatuloja. Niidenkin ero on yhä häilyvämpi sitä mukaa mitä häilyvämpää on se, että ovatko tulot palkkatuloa vai yrittäjätuloa. Yrittäjätulosta osan on perinteisesti tulkittu voivan olla myös pääomatuloa. Pääomatuloista ei eläkemaksuja tarvitse maksaa, kun taas työtuloista pitäisi ne maksaa. Kuten jutussa todetaan, "Ensiarvoista työeläkkeiden näkökulmasta on itse työ." Voisiko jatkossa eläkejärjestelmä perustua myös pääomatuloista perittäviin eläkemaksuihin?
28.09.2016  Elina Laavi  
Kiitos kommentista. Luovan työn tekijöiden eläketurvan parantamista ovat nostaneet esiin myös muutamat artistit. Huomiosi olivat niin kiinnostavat, että niitä yltyi pohtimaan useampikin yhdessä. Osut kommenteissasi todella kiinnostavaan kohtaan koko työeläkejärjestelmää.

Tekijänoikeuskorvaus on tosiaan ansiotuloa, muttei sellaisenaan edellytä eläkevakuutuksen maksua, koska kyse ei tosiaan ole korvausta työstä (vaan teoksen käytöstä). Sen sijaan oman yrityksen kautta työeläketurva hoituu yrittäjän eläkevakuutuksen kautta (YEL), jolloin tekijänoikeuskorvaus maksetaan artistin yritykselle ja saadulla tulolla yritys pystyy maksamaan ansiotuloa artistille sekä vakuuttaman tämän tulot työeläkettä varten.

Jos ollaan oikein tarkkoja juridiikan osalta, kulukorvaukset eivät ole korvausta työstä, vaan kuluista, eli niitä ei lueta eläkkeen perustana olevaksi työtuloksi. Vastaavalla tavalla tekijänoikeuskorvaus on korvaus luovan teoksen käytöstä, eikä siis korvausta työstä. Niinpä kulukorvaukset eivätkä tekijänoikeuskorvaukset oikein vielä taivu nykylainsäädännössä palkaksi tehdystä työstä eivätkä pääsääntöisesti työeläkemaksuiksi.

Yrittäjävapauteen on perinteisesti ajateltu kuuluvan myös päätös siitä, miten tulon ottaa yrityksestä itselleen. Tätähän jo nyt säädellään, kuten kommentissa toteat. Itse vielä muistuttaisin, että yrittäjän eläkemaksut saa jo nyt vähentää verotuksessa, eli sinänsä kassavirralle maksu on rasite, mutta kokonaistaloudellisesti omaa eläkeajan tuloa ajatellen hyvä ratkaisu.

YEL-vakuuttamisen ja YEL-työtulon osalta on myös hyvä huomata, että työeläkevakuuttamisen kohde on yrittäjän oma työskentely, hänen työpanoksensa. Jos tulo perustuu puhtaasti omistamiseen tai vaikkapa kauan sitten tehdyn teoksen perusteella tuleviin tekijänoikeuskorvauksiin, on näiden yhteys yrittäjän omaan nykyhetkiseen työpanokseen heikko. Toisaalta tietenkin juuri valmistuneeseen teokseen perustuva korvaus kertoo vast’ikään tehdystä työstä. Arviota YEL-työtulosta ei voi tehdä pelkästään verotustietojen ja verotuksessa ansio- ja pääomatuloihin tehdyn jaon perusteella.

Tästä voisi jatkaa keskustelua. Kiitos vielä tarkoista huomioista!

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kymmenen plus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.