14.12.2016

Digitalisaation mahdollisuudet ikääntyvälle väestölle

Ikääntyvä väestö on pienelle kansallemme kuin lottovoitto. Ainakin, jos maailmaa katsoo mahdollisuuksien kautta. Tähän johtopäätökseen saattoi tulla marraskuun lopussa järjestetyssä Slushin Digital Silver oheistapahtumassa, joka kokosi ensimmäistä kertaa yhteen markkinoiden, käyttäjien ja kehittäjien edustajat pohtimaan ikääntymisen ja digitalisaation yhteisvaikutuksia. Tilaisuus oli kuin lämmin halaus huoltosuhdetta murehtivalle; ikääntyvä väestö luo meille menestystä kasvattavan toimintaympäristön eikä millään muulla maalla maailmassa ole yhtä hyviä edellytyksiä hyödyntää ikääntymisen vaikutuksia kuin Suomella.

Tapahtuma sai alkunsa, kun Esko Ahon isä käytti iPadia. Havainto tästä tilanteesta synnytti entisessä pääministerissämme oivalluksen: yhteiskunnan digitalisoituminen koskee parhaimmillaan meitä kaikkia. Samoissa aatoksissa oli myös tapahtuman toinen järjestäjä, Global Coalition on Agingin toimitusjohtaja Mike Hodin.

Vuonna 2020 maailmassa on miljardi yli 60-vuotiasta. Maailman iäkkäiden ostovoima vastaa Yhdysvaltojen bruttokansantuotetta. Saattaa olla, että digitalisaation hyödyntäminen on pienin haaste itse iäkkäille. He ovat käyneet läpi jo useampia yhteiskunnallisia mullistuksia, eikä digitalisaatio tee tässä poikkeusta. Markkinat tosin eivät ole vielä huomioineet kunnolla tätä uutta ja vaikutusvaltaista digisukupolvea. Toisin sanoen, kehitysloikkia on näkyvillä edessämme!

Suomella parhaimmat edellytykset hyödyntää ikääntymisen vaikutuksia

Suomi on maailman johtava maa niin ikääntymisessä kuin digitalisaatiossakin. Emme vain kuvittele muutosta, vaan voimme myös hyödyntää sitä testialustana. Meillä on merkittävä digitaalisen osaamisen ekosysteemi – ne ”entiset Nokian insinöörit” - sekä verrattain vauras yhteiskunta. Ei ole siis ihme, että IBM kehittää tekoälyään – Watsonia – juuri Suomessa. Helsingissä on merkittävä terveysteknologian keskittymä. Maailma tulee perässämme ja tarvitsee ikääntymisen äärellä uusia digitaalisia palveluja, joissa voisimme olla apuna.

Ikääntyneet digikuluttajat haastavat markkinoita löytämään arkielämää auttavia, helppokäyttöisiä sovelluksia. Näitä etsiessä Suomen peliteollisuus on kansallisaarteemme, sillä älykkäin ja monimutkaisinkaan teknologinen sovellus ei saa arvoa iäkkäiden piirissä, ellei sitä ole yksinkertaista käyttää ilman manuaalia toisessa kädessä. Peliteollisuutemme tietää miten luodaan helppokäyttöisiä digiratkaisuja. Ja helppokäyttöisyys tekee digitalisaation ja robotiikan hyödyntämisestä yhä houkuttelevampaa yhä useammalle meistä. Toki yhä useampi käyttäjä ja kuohuavammat datavirrat tekevät kokonaisuuden hallinnasta mahdotonta, kuten vanhassa maailmassa olisi tapana, mutta digitalisaatio antaa riittävän pohjan tarjota jokaiselle yksilöidyt palvelut, apuvälineet ja sopivat applikaatiot.

Tässä kohtaa seminaaria en meinannut pysyä enää aloillani. Sillä ajatelkaapa Suomen suurinta palvelusektoria: markkinoiden rinnalla Suomen julkinen sektori voisi kouluttautua maailman älykkäimmäksi ja valjastaa julkistalouden voiman digiuudistumiseen.

Voitaisiinko hankintakäytäntöjä muuttaa siten, että kunnat ja valtio voisivat edistää start upien elintilaa ostamalla heiltä edelläkävijyyttä huonon käytettävyyden sijasta? Esimerkiksi Uberilla on käynnissä kokeilu, jossa julkinen sektori ostaa siltä kuljetuspalveluja. Kokeilu ei ole käynnissä Euroopassa. Teknologian rinnalla kyse on myös ajattelutavan muutoksesta. Vanhat hierarkiat väistyvät, kun yksilöllisten palvelujen myötä asiakkaasta tulee pomo: potilas kerää itsestään tietoja, määrittelee tarpeensa ja saa digitalisaation ansiosta personoitua palvelua. Julkinen sektori voisi myös avata työn tekemiselle digitaalisia alustoja sekä nostaa tuottavuutta ihmisen ja robotin yhteistyöllä.

Tarvitaan luottamuksen vahvistamista digitaalisia alustoja kohtaan. Tämä voisi onnistua määrittelemällä lailla joitakin reunaehtoja ja oikeuksia alustojen toimijoille.

Pidempiä työuria digitalisaatiolla?

Penkkirivien uumenissa sain aimo annoksen kyynisyyden vasta-ainetta. Mieleni teki ottaa näköyhteys hoivakodissa olevaan mummooni, ehdottaa muistisairautta kuntouttavaa, lääkkeetöntä keinoälypalvelua hänelle ja kertoa muistoja jakavasta Hilma-applikaatiosta. Saatavilla voisi olla myös 3D-tulostettu haima, jos edellinen vioittuisi.

Digitaaliset alustat tuovat uuden tavan pidentää työuria.

Tilaisuus avasi uudenlaisia näkymiä. Työeläkejärjestelmän kestävyyttä laskemme sadan vuoden päähän, ja voi olla, että lapsieni nauttiessa eläkkeestään vuonna 2080, maksetaan eläkemaksuja aivan uudella työn ja teknologian kumppanuudella. Parhaimmillaan digitalisaatio ja robotiikka sinkoaa tuottavuuskehityksemme aivan uudelle tasolle eikä tarvetta olekaan luopua nykyisestä elämäntavastamme. Digitaaliset alustat tuovat uuden tavan pidentää työuria, kun osa-aikainen työ on mahdollista tehdä nykyistä joustavammin. Lisäksi ikääntyneiden joukkovoima auraa latua myös muille aliedustetuille ryhmille digipalveluissa, sillä tuon ikäpolven uskotaan vaativan ihmislähtöisempiä, paremmin suunniteltuja ja helppokäyttöisempiä digipalveluja.

Kuten digiministeri Anne Berner kysyi tilaisuudessa: eikö olisi epäeettistä jättää käyttämättä digitaalisaation ja robotiikan tuomia ratkaisuja elintasomme parantamiseksi?

Niin, olisihan se.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on nolla plus neljä?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.